Sääntöohjaus, toimintasäännön muuttaminen, sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen organisaatiouudistus 1.1.2023

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuus muodostuu 1.1.2023 alkaen neljästä palvelusta, jotka ovat:

• arviointitoiminta
• kotihoito
• seniorikeskus
• Helsingin sairaala.

Projektijohtaja Päivi Mäkimartti on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.

Nykyisen organisaatiorakenteen taustaa

Palvelualuemallin mukainen organisaatiorakenne on toiminut sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa siitä saakka, kun Helsingin sosiaali- ja terveysvirastot yhdistettiin vuonna 2013. Nykyisessä rakenteessa palveluita on kuusi: selvitys, arviointi ja sijoitus -palvelut, eteläinen, läntinen, pohjoinen ja itäinen palvelualue sekä Helsingin sairaala (Liite 1).

Senioripalvelujen kehittämistyössä on viime vuosina edetty suunnitelmallisesti kohti vahvempaa palvelujen järjestäjäroolia. Asiakkaaksi tulon ja arvioinnin prosessien kehittäminen sekä HelppiSeniorin ja kuntouttavan arviointiyksikön perustaminen sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan vaatima kehitystyö, ovat vieneet osaltaan kohti muutostarvetta myös organisaatiorakenteessa.

Palvelualuemallissa on noussut haasteena esiin erityisesti palvelualuejohtamisen ja prosessijohtamisen (kotihoito ja ympärivuorokautinen hoito) päällekkäisyys ja yhteensovittaminen. Organisaatiorakenne on aiheuttanut johtamiseen päällekkäisyyttä ja viestinnän haasteita, kun neljä johtajaa johtavat samoja kehittyviä toimintoja.

Uudistusesitys

Nykyisestä palvelualuemallista johtamisrakenteena luovutaan ja siirrytään palvelukohtaiseen organisaatioon. Palvelukokonaisuus muodostuu jatkossa, nykyisen kuuden sijaan, neljästä palvelusta, jotka ovat arviointitoiminta, kotihoito, seniorikeskukset ja Helsingin sairaala. Esityksen mukaan uusi organisaatio astuisi voimaan 1.1.2023 (Liite 1).

Uudistus on linjassa sote-uudistuksen ja ikääntyneiden palveluiden valtakunnallisten tavoitteiden sekä Helsingin strategisten tavoitteiden kanssa.

Esityksen asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset

Asiakas on palveluiden keskiössä. Uudistuksessa säilytetään seniorikeskusten pitkään kehitetty toimintamalli sekä yhteisen työn asiakaslähtöiset hyvät käytännöt. Asiakkaille tarjotaan monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kuntoutumista edistäviä palveluja seniorikeskuksissa sekä kotihoidossa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä edelleen. Myös uusien seniorikeskusten rakentamisessa huomioidaan yhteistyön mahdollistavat tilat. Asiakkaaksi tulon prosessi on yhdenmukainen ja asiakkaat saavat lähipalvelut asuinalueilla, huomioiden asiakastarpeet sekä ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen.

Kotihoidossa ja seniorikeskuksissa pystytään yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa kehittämään palveluja ja yhteisiä toimintamalleja kaupungin tasolla. Tavoitteena on turvata asiakkaille entistä paremmat, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko Helsingin alueella.

Esityksen henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset

Vaikka organisaatio ja johtaminen uudistuvat, palvelutoiminta säilyy muutoksessa pääasiassa ennallaan. Henkilöstö pysyy nykyisissä tehtävissään nykyisillä palvelussuhteen ehdoilla. Henkilöstöön vaikuttavat asiat käsitellään yhteistoiminnassa. Uudistukselle on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, joka on käsitelty henkilöstön edustajien kanssa. Uudistuksesta ja valmistelun vaiheista viestitään henkilöstölle monikanavaisesti, tarjotaan tietoa etenemisestä sekä mahdollisuus osallistua uusien käytäntöjen suunnitteluun.

Uudistuksella on välittömiä vaikutuksia palveluiden johtajiin, kun perustetaan uudet palvelut kotihoito ja seniorikeskukset. Palvelualueen johtajien virat lakkautetaan ja uudet virat perustetaan. Viranhaltijoita on kuultu uusiin virkoihin siirtämisestä. Myös uuteen palveluun siirtyvien yksiköiden johdolle ja henkilöstölle tullaan järjestämään yhteistoimintakokoukset.

Palveluiden johdon suhtautuminen uudistukseen on ollut hyvin positiivinen.

Päällekkäisten johtamisvastuiden, kokousrakenteiden ja päällekkäisen työn vähenemisellä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia. Johtamis- ja esihenkilötyölle vapautuu enemmän aikaa. Johtaminen on yhtenäisempää ja yhteisten linjausten jalkauttaminen sujuvampaa. Henkilöstöllä on selkeät toimintamallit ja yhteiset tavoitteet.

Esityksen tuottavuusvaikutukset

Kehittäminen ja vertailu palveluittain on jatkossa helpompaa, kun palveluilla on yksi johto. Esityksen mukaisessa organisaatiorakenteessa tiedolla johtaminen selkeytyy ja kokonaisuuksia pystytään seuraamaan läpinäkyvästi, jolloin muun muassa ennakointi ja talouden seuranta helpottuvat. Päällekkäiset johtamisrakenteet poistuvat ja päätöksenteko selkeytyy, kun palveluja johdetaan kokonaisuuksina. Resursseja voidaan kohdentaa joustavammin palveluiden sisällä.

Toimivalta

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan toimialalautakunta päättää toimialan palvelukokonaisuutta seuraavan tason organisaatiosta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää siten sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuuden uudesta organisaatiorakenteesta palvelujen osalta 1.1.2023 alkaen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Organisaation uusi johtamisrakenne parantaa edelleen palvelujen myöntämisen ja toteuttamisen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä vahvistaa laadun kehittämistä.

Päätös tullut nähtäväksi 15.03.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §