Esitys kaupunginhallitukselle, Kustaankartanon palvelukeskus, rakennusten A, B, C, K, L, M ja N siirto apporttiomaisuutena Hekalle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Rakennusten siirtäminen

Ikääntyvän väestön palvelujen rakennemuutosta jatketaan kaupunkistrategian ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston tekemien päätösten mukaisesti. Rakenneuudistuksen tavoitteena on asiakkaiden tarpeenmukainen hoito, omaishoidon, palveluasumisen ja kotihoidon vahvistaminen sekä laitoshoidon vähentäminen ja siirtyminen vaiheittain pääosin palveluasumiseen.

Helsingin kaupungin tavoitteena on toiminnallisista ja taloudellisista syistä keskittää asuntovarallisuuttaan Helsingin kaupungin asunnot Oy:öön (HEKA). Mainitussa keskittämistarkoituksessa ja kaupungin toimintojen yhtenäistämiseksi on tarkoituksenmukaista siirtää Helsingin kaupungin omistamat Kustaankartanon palvelukeskuksen rakennukset A, B, C, K, L, M ja N Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistukseen. Siirto mahdollistaa rakennusten omistuksen, päätöksenteon, toiminnan, talouden ja rahoituksen järjestämisen entistä tarkoituksenmukaisemmin.

Kustaankartanon palvelukeskuksen rakennukset D ja E siirtyivät apportteina Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille 31.12.2012. Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot sulautui HEKA:an 31.12.2014. Rakennukset D ja E on peruskorjattu vuosina 2014–2017. Rakennukset F, G ja H siirtyivät apporttina HEKA:lle kaupunginvaltuuston päätöksellä 9.12.2020, § 356. Nyt esitetään palvelukeskuksen alueella olevien loppujen rakennusten siirtämistä HEKA:lle.

Rakennusten kuuluminen yhdelle omistajalle selkeyttää kohteen ylläpitoa ja sellaisten korjausten tekemistä, jotka koskevat koko Kustaankartanon palvelukeskuksen aluetta. Luovutettavista rakennuksista rakennukset A, B, C ja K ovat peruskorjauksen tarpeessa. Myös muihin rakennuksiin on tulossa isoja toiminnallisia muutoksia. HEKA:lla on mahdollisuus ARA-rahoitukseen niiden tarvitsemien korjausten osalta. Tilat tullaan vuokraamaan sosiaali- ja terveystoimialle. Tilojen tuleva käyttö tulee olemaan ikääntyneiden hoiva- ja asuinkäyttöä. HEKA:lla on hoidossaan useita vanhusten asumis- ja palvelukiinteistöjä, ja organisaatiossa on runsaasti ammattitaitoa tämän tyyppisten kiinteistöjen ylläpitoon, yhteistyöhön sosiaali- ja terveystoimialan kanssa sekä rakennusten käyttäjien erityistarpeiden huomioon ottamiseen.

Apporttina siirrettävä omaisuus

Helsingin kaupunki omistaa Kustaankartanon palvelukeskukseen kuuluvat rakennukset A, B, C, K, L, M ja N. Rakennukset sijaitsevat Oulunkylässä osoitteessa Oltermannintie 32 (tontti 91-28-169-5).

Rakennus A on valmistunut vuonna 1953, sen pinta-ala on 3 464 m² ja rakennustunnus 103402383R.

Rakennus B on valmistunut vuonna 1953, sen pinta-ala on 3 382 m² ja rakennustunnus 103402384S.

Rakennus C on valmistunut vuonna 1953, sen pinta-ala on 3 380 m² ja rakennustunnus 103402385T.

Rakennus K on valmistunut vuonna 1953, sen pinta-ala on 4 550 m² ja rakennustunnus 103402382P.

Rakennus L on valmistunut vuonna 2003, sen pinta-ala on 882 m² ja rakennustunnus 1034023932.

Rakennus M on valmistunut vuonna 2003, sen pinta-ala on 848 m² ja rakennustunnus 1034023921.

Rakennus N on valmistunut vuonna 2009, sen pinta-ala on 180 m² ja rakennustunnus 1034023943.

Sijaintikartta on liitteenä 1.

Rakennusten yhteisarvo on 7,94 miljoonaa euroa. Arvosta on saatu ulkopuolisen arvioitsijan antama arviokirja. Arviokirja on oheismateriaalissa. Tontti, jolla rakennukset sijaitsevat, tullaan vuokraamaan rakennusten luovutuksen yhteydessä HEKA:lle ARA-perusteisesti.

Helsingin kaupunki omistaa HEKA:n koko osakekannan. Rakennusten siirto toteutetaan siten, että kaupunki tekee rakennusten arvoa vastaavan sijoituksen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus maksetaan rakennuksista koostuvana apporttina.

Valtiontukea koskeva arviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Helsingin kaupunki on suunnitellut vastikkeettoman apporttisijoituksen tekemistä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (HEKA) sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ennen sijoituksen tekemistä on arvioitu, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjotaan markkinoilla (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6 - 12).

HEKAn tarkoituksena on osana Helsingin kaupunkikonsernia Helsingin alueella omistaa, hankkia omistukseensa tai vuokraoikeuden nojalla hallita tontteja, sekä omistaa ja hallita tonteilla olevia tai niille rakennettavia asuinrakennuksia, joiden huoneistot luovutetaan vuokralle. Helsingin kaupungin tavoitteena on toiminnallisista ja taloudellisista syistä keskittää asuntovarallisuuttaan HEKAan. HEKAn tarkoituksena on kunnostaa apporttisijoituksena saamansa rakennukset ja vuokrata ne edelleen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan käyttöön.

HEKAn toiminta ei ole luonteeltaan taloudellista toimintaa apporttisijoituksena saamansa rakennusten vuokrausten osalta, koska Helsingin kaupunki vuokraa tilat omaan käyttöönsä eikä taloudelliseen toimintaan. HEKAa ei voida pitää apporttisijoituksena saamiensa rakennusten vuokraustoiminnan osalta valtiotukisääntelyn mukaisena yrityksenä. Sijoitukseen ei sisälly näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen SEUT 107(1) mukaista valtiontukea.

Mikäli HEKA harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tulee tämän eriyttää kirjanpito taloudellisen ja ei taloudellisen toiminnan osalta.

Lisäksi voidaan todeta, että HEKAn apporttisijoituksina saamien vuokrauskohteiden osalta, että vuokraustoiminnalla ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komission käsitetiedoksiannossa (2016/C262/01, kohta 196) on kauppaan kohdistuvan vaikutuksen osalta todettu, että useissa komission päätöksissä on katsottu asiaan liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, että toimenpiteellä oli puhtaasti alueellinen vaikutus, eikä näin ollen vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on näissä tapauksissa varmistanut erityisesti, että tuensaaja toimitti tavaroita tai palveluja rajatulle alueelle jäsenvaltiossa eikä todennäköisesti houkutellut asiakkaita muista jäsenvaltioista ja että ei ole ollut mahdollista tietää ennakolta, että toimenpiteen vaikutus rajat ylittävien investointien tai sijoittautumisen edellytyksiin ei olisi pelkästään marginaalinen. HEKA toimittaa apporttisijoituksena saamiensa rakennusten vuokrauspalveluita Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle. Lisäksi kyseessä on rajatulla alueella olevat rakennukset, jotka halutaan teknisistä ja taloudellisista syistä keskittää HEKAn omistukseen. HEKAn toimintojen voidaan edellä mainituilla perusteilla arvioida olevan paikallisia eikä toiminnoilla ole vaikutusta valtiontukisääntelyn näkökulmasta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Sosiaali- ja terveystoimialan lausunto

Sosiaali- ja terveystoimiala 3.6.2022 antamallaan lausunnolla puoltanut rakennusten siirtoa. Lausunto on liitteenä 2.

Toimivalta ja päätöksen täytäntöönpano

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 11 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginvaltuusto päättää luovuttaa kaupungin irtainta omaisuutta, kun omaisuuden arvo ylittää 5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä tehdä Kustaankartanon palvelukeskuksen rakennusten A, B, C, K, L, M ja N luovutus vastikkeettomana apporttisijoituksena Helsingin kaupungin asunnot Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä oikeuttaa kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun sopimukset ja toiminnanohjaustiimin tiimipäällikön allekirjoittamaan omaisuuden siirtoa koskevat asiakirjat.

Kaupunginhallitus 24.10.2022 § 701

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 32174

Kaupunkiympäristölautakunta 20.09.2022 § 510

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Ismo Aalto, diplomi-insinööri, puhelin: 310 20415

Päätös tullut nähtäväksi 08.11.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.