Poikkeaminen, Kamppi, Bulevardi 15, Asunto Oy Bulevarden 15 Bostads Ab
Kamppi, Bulevardi 15, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hylätä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 72 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen, jolla haetaan oikeutta poiketa rajatusta rakennuskiellosta nro 12812.
Maksu
1 673,25 euroa.
Hakija
Asunto Oy Bulevarden 15 Bostads Ab
Rakennuspaikka
4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 72 tontti 10.
Hakemus
Hakija hakee lupaa muuttaa 1.kerroksen sisäpihan puoleisen liiketilan (123 m²) asuintilaksi.
Hakijan 15.9.2022 jättämässä poikkeamishakemuksessa haetaan lupaa poiketa yleiskaavasta 2016, jonka mukaan rakennuksen maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- ja muuksi toimitilaksi. Alueella on kuitenkin ollut voimassa 11.12.2022 asti rakennuskielto nro 12561, jota jatkettiin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä 29.11.2022 kahdeksi vuodeksi 11.12.2024 asti. Rajattu rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön
Poikkeamista haetaan siis rakennuskiellosta nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että liiketila sijaitsee pihan puolella, eikä se näy kadun puolelle. Taloyhtiössä on asuntoina vastaavalla sijainnilla olevia tiloja. Huoneisto on ollut alun perin asunto.
Hakijan mukaan sisäpihan puolella olevan liiketilan muutos asunnoksi parantaa taloyhtiön yleistä viihtyisyyttä, kun liiketilan asiakkaat eivät tule sisäpihan puolelle. Muutoksella ei ole vaikutusta kaupunkikuvaan. Hakija perustelee hakemustaan lisäksi sillä, että yleiskaavan vaatimus "ensisijaisesti" täyttyy, kun kadunpuoleiset maantasokerroksen tilat ovat liiketilakäytössä.
Säännökset, joista poiketaan
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rakennuskielto nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti pidentää kahdella vuodella (11.12.2024 asti) rajattua rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi, joka kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön kantakaupungin kaupunginosissa 1.–8., 10.–14. ja 20.–22 (22.11.2022 päivätyssä rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä alueilla).
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.
Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt 6.9.2022 (§ 447) Kampin alueiden ja Leppäsuon korttelin 411 asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Osa tontista on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Esplanadi-Bulevardi). Alue sisältyy maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki). Lisäksi Bulevardin katualue kuuluu Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan inventoimiin yleisten alueiden arvoympäristöihin.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerroskerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontilla on kadunpuoleisella rakennusalalla kaavamerkintä e, jolla saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- ja näihin verrattavia tiloja kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa 2 975 k-m². Olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä mitä on määrätty rakennusoikeudesta tai alueen käyttötarkoituksesta (niin kutsuttu 2-tasoinen asemakaava).
Bulevardin 15 tontin rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Karl Malmström vuonna 1935. Muutoksen kohteen voimassa olevan rakennusluvan mukaan huoneisto on hammaslääkärin vastaanottotila. Käyttötarkoituksen muutos asunnosta hammaslääkärin vastaanottotilaksi on vuodelta 1985. Rakennuksessa on nykyään kahdeksan kerrosta.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureita kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (11.11.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta sekä kannanotto ELY:ltä.
ELY ei katsonut tarpeen lausua RKY:n (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) osalta.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (29.11.2022), ettei liiketilan pihan puoleiseen tilaan tehtävällä käyttötarkoituksen muutoksella ole vaikutusta rakennuksen julkisivuihin eikä siten myöskään vaikutusta kaupunkikuvaan. Museo katsoo, että huoneiston sisätilojen muutokset ovat vähäisiä eikä liikehuoneiston muuttamiselle asuinkäyttöön ole estettä.
Päätöksen perustelut
Poikkeamista ei voida myöntää, koska haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Rakennuspaikkaa koskevan yleiskaavamerkinnän kantakaupunki C2 mukaan maantasokerrokset on osoitettava ensisijaisesti toimitilaksi. Yleiskaavan ohella myös kaupunkistrategia ohjaa maankäytön suunnittelua. Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 Kasvun paikka toteaa, että kaupungilla tulee olla vahva rooli Helsingin maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa. Rajatun rakennuskiellon aluetta koskevat strategisia tavoitteita ovat mm, että edistetään keskustan työpaikkojen ja palveluiden määrän ja intensiteetin kasvua ja, että tarjolla on markkinalähtöistä kysyntää ja yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia erilaiselle yritystoiminnalle ottaen huomioon myös luovat alat ja tuotannollisen toiminnan.
Bulevardi on paikallinen kokoojakatu ja lisäksi kadulla kulkee useita raitiolinjoja. Lähimmille pysäkeille on kohteesta n. 150 metrin kävelymatka. Hakemuksen kohteena oleva huoneisto sijaitsee saavutettavuudeltaan erinomaisella paikalla, mikä puoltaa sen osoittamista liike- ja toimitilakäyttöön. Lisäksi Bulevardin toiminnalliseen, kaupunkikuvalliseen ja historialliseen luonteeseen kuuluu rakennusten kivijalkamyymälöiden ja ravintoloiden muodostama elävä katutila. Vaikka hakemuksen kohteena oleva huoneisto sijaitseekin sisäpihan puolella, se on silti osa pienyritysten muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Alueella liikkuvien asiakasvirtojen takia rakennuksen maantasokerroksen tiloilla katsotaan olevan hyvät edellytykset liiketoiminnalle ja niiden kehittäminen ja parantaminen liike-/toimitilana on mahdollista ja suotavaa.
Kampin alueen asemakaavamuutokseen liittyen on laadittu täydentävää inventointitietoa myös kortteleiden sisäosien toimijoiden osalta syksyllä 2022 tarkemman vaikutusten arvioinnin mahdollistamiseksi. Tarkastelun perusteella havaittiin, että kadunvarsien ohella myös korttelien sisäpihoilla sijaitsee merkittävä määrä toimitiloja. Esimerkiksi Kampin kaupunginosassa on noin 1 100 kpl kadun varrelle sijoittuvaa liike- ja toimitilaa. Osaa Kampista koskeva korttelipihaselvitys osoitti, että rajatulla tarkastelualueella pihojen puolelle avautui 237 toimitilaa, joista 82 kappaletta sijoittui kokonaisuudessaan pihapuolille. Selvityksen mukaan tilat tarjoavat toimintaedellytyksiä monipuolisesti mm. toimistoille, asiakas- ja lähipalveluille, tuotantoon sekä julkisille palveluille. Pihapuolen toimitiloihin sijoittui esimerkiksi lukuisia päiväkoteja. Toimitilojen kokonaismäärän ja toiminnallisen profiilin perusteella varovaisestikin arvioiden kyse on suuresta määrästä työpaikkoja sekä alueen palvelurakennetta ja yritysten sekä muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä tukevasta tilarakenteesta. Selvityksessä havaittiin, että monille kadunvarren liike- ja toimitiloille pihapuolelle ulottuvat tilat ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. Huolimatta tilakannan heterogeenisyydestä ja korona-ajan vaikutuksista yrityksille, kortteleiden sisäpuolelle sijoittuvien toimitilojen käyttöasteet olivat huomattavan korkeat. (2,5 % sisäpihalle avautuvista toimitiloista väliaikaisesti tyhjillään tai remontissa).
Esitetty hanke ei vastaa yleiskaavan tavoitteita toiminnallisesti sekoittuneesta kaupunkirakenteesta eikä kaupungin strategisia tavoitteita eikä myöskään asemakaavaluonnoksessa esitettyjä periaatteita. Kaupunkiympäristölautakunnan jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksymän Kampin alueiden ja Leppäsuon korttelin 411 asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen selostuksessa (päivätty 23.8.2022) suunnittelun tavoitteisiin on kirjattu, että ”Rakennusten maantasokerrokset säilytetään yleiskaavan määräysten mukaisesti liike- ja toimitilakäytössä ja alueen työpaikka- ja palvelurakennetta tuetaan”. Asemakaavaluonnoksessa (päivätty 23.8.2022) rakennuspaikka on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jolla ei sallita majoitustoimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa myös erityisasumista. Ensimmäinen kerros tulee varata liike- ja toimitila/palvelukäyttöön. Pihan puolen rakennusten ensimmäisiin kerroksiin saa toimitilojen ohella sijoittaa asukkaiden yhteis-, varasto- ja kierrätystiloja sekä polkupyörien säilytystiloja.
Edellä lausuttu huomioon ottaen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle.
Poikkeamisen myöntämiselle ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 ja 12 §
Päätöksen antaminen
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös tullut nähtäväksi 26.01.2023
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 10 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 10 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Sinikka Lahti , vs. tiimipäällikkö , puhelin: 09 310 37478