Sitovat toiminnan tavoitteet vuonna 2022, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vuoden 2022 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.

Kaupunkitasolla (toimialat, liikelaitokset ja virastot) sitovia toiminnan tavoitteita oli yhteensä 32 kappaletta, joista 19 tavoitetta ei toteutunut. Yhdellä tavoitteella voi olla yksi tai useampia tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria. Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että tavoitetaso saavutetaan kaikissa mittareissa.

Kaupunginkanslia, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta, taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta, työterveysliikelaitoksen johtokunta, kasvatus- ja koulutuslautakunta, kaupunkiympäristölautakunta, liikenneliikelaitoksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta perustelevat seuraavasti, miksi seuraavat vuoden 2022 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet eivät toteutuneet.

Keskushallinto

Kaupunginkanslia

Tavoite: Helsingissä on aloitettu vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen

Toteuma: Tavoitteen mittari, aloitettujen asuntojen määrä (seuranta Q1-Q4), ei toteutunut. Toteuma oli 5 018 aloitettua asuntoa.

Asuntotuotantotavoite oli yhteinen kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Kaupungin luovuttamilla tonteilla alkoi vuonna 2022 yhteensä vain noin 2 562 asunnon rakentaminen, kun AM-ohjelman mukainen taustatavoite sääntelemättömälle asuntotuotannolle on ollut 4 900 asuntoa (7 000 asunnon tuotantotavoitteesta 70 % toteutuu kaupungin luovuttamille tonteille). Säännellyn asuntotuotannon uudisasuntojen rakentamisen aloitusmäärä oli 603 asuntoa, kun tavoitteeksi Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT) oli asettanut 1 500 uudisasunnon aloittamisen.

Asuntorakentamisen volyymiin laskua kokonaisuudessaan selittää vuoden 2021 lopulla alkanut jyrkkä rakentamiskustannusten kasvu sekä helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta käynnistynyt energian, kuluttajahintojen ja korkojen nopea ja voimakas nousu.

Rakentamispalveluliikelaitos (Stara)

Tavoite: Tapaturmataajuus pienenee

Toteuma: Tavoitteen mittari, tapaturmataajuus laskee neljän edellisen vuoden keskiarvosta 5 %, ei toteutunut. Toteuma oli 0,4 %.

Vuonna 2022 Staran tapaturmataajuus oli 23,7, mikä tarkoittaa 0,4 %:n laskua edellisen neljän vuoden tapaturmataajuuden keskiarvoon (23,8) nähden. Tavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt vuoden 2022 taajuudeksi lukemaa 22,6.

Tapaturmataajuuden eli työpaikkatapaturmien tulos selittyy poikkeuksellisen huonolla ensimmäisellä kvartaalilla, jolloin kirjattiin peräti 41 %:a kaikista Staran vuoden 2022 tilastoiduista työpaikkatapaturmista. Heikko tulos johtuu alkuvuoden haastavista sää- ja keliolosuhteista ja niistä seuranneista lukuisista liukastumisista, kaatumisista ja kompastumisista. Starassa ilmiö korostuu, sillä useimmat työt suoritetaan ulkona. Ensimmäisen kvartaalin sää- ja kelihaasteet eivät kuitenkaan koskettaneet vain Staraa, vaan ilmiö näkyi myös koko kaupungin työtapaturmatilastoissa.

Kvartaalit 2–4 sujuivat huomattavasti suotuisammin ja kokonaisuutena tämä tarkastelujakso on työtapaturmien lukumäärissä mitattuna Staran historian pienin yhdessä vuoden 2019 kvartaalien 2–4 kanssa.

Tavoite: Uusiutuvan dieselin osuuden lisääminen kokonaiskäytöstä

Toteuma: Tavoitteen mittari, uusiutuvan dieselin osuus kokonaisdieselin käytöstä vuonna 2022 vähintään 43 %, ei toteutunut. Toteuma oli 26,81 %.

Uusiutuvan dieselin käyttöä ovat hidastaneet henkilöstön epäluulo sen soveltuvuudesta työkoneisiin sekä henkilöstön tietämättömyys Staran hankintasopimuksesta uusiutuvien polttoaineiden osalta.

Stara piti vuonna 2022 osalle tuotannon työntekijöistä seminaarin, jossa kerrottiin uusiutuvien polttoaineiden hyödyistä sekä Staran ja VTT:n tutkimuksen tuloksista uusiutuvan dieselin käytettävyydestä ajoneuvoissa. Vuonna 2023 Stara lisää saman sisältöisten infojen pitämistä työntekijöilleen.

Lisäksi Stara panostaa jatkossa henkilöstön hintatietoisuuden parantamiseen; Staralla on hankintasopimus, jonka perusteella Stara ostaa tankkaukset aina ko. tankkauspäivän halvimman pumppuhinnan mukaan. Vuonna 2022 keskihinta arvonlisäverollisena on ollut fossiilisessa dieselissä 1,928 €/l ja uusiutuvassa dieselissä 1,972 €/l, eli uusiutuva diesel oli vuositasolla vain 2,2 prosenttia kalliimpaa.

Taloushallintopalveluliikelaitos (Talpa)

Tavoite: Vastuullinen taloudenpito

Toteuma: Tavoitteen mittari, tilikauden tulos vähintään 10 000 euroa, ei toteutunut. Tilikauden tulos oli 1 043 626 euroa tappiollinen.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen negatiiviseen tulokseen on vaikuttanut Sarastia 365 HR-järjestelmän käyttöönoton viivästyminen sekä käyttöönoton jälkeinen palkanlaskennan kriisiytyminen, joiden johdosta Talpan henkilöstökustannukset tulevat ylittämään tulosbudjetin. Lisäksi ylimääräisiä kustannuksia on aiheutunut myös konsultointi- ja henkilöstövuokrauspalveluista.

Tavoite: Uudistuvat palvelut

Toteuma: Tavoitteen mittari, asiakastyytyväisyys vähintään 4,0 (asteikolla 1-5), ei toteutunut. Toteuma oli 2,84.

Asiakastyytyväisyys laski vuoden 2021 tuloksesta (3,68) ja jäi alle asetetun tavoitteen. Vuoden 2022 asiakastyytyväisyyskysely toimitettiin 4 986 henkilölle, joista 1 637 vastasi siihen. Kyselyn vastausprosentti oli 33.

Vuoden 2022 kyselyn tulosten perusteella kaikissa taloushallinnon eri osastojen palveluissa onnistuttiin lähes saman tasoisesti kuin vuonna 2021. Asiakastyytyväisyys vuonna 2021 oli 3,77 ja 3,74 vuonna 2022. Sen sijaan tyytyväisyys palkanlaskentapalveluihin laski huomattavasti vuoden 2021 tuloksesta 3,22 tasolle ja 2,11. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausten perusteella tavoitettavuus, jonka arvo oli 2,29, on Talpalle edelleen tärkeä kehityskohde.

Työterveysliikelaitos

Tavoite: Asiakaskokemus paranee

Toteuma: Tavoitteen mittari, asiakaskokemusta kuvaavan nettosuositteluindeksin (NPS) taso 69, ei toteutunut. Toteuma oli 63. NPS kuvaa todennäköisyyttä, jolla asiakas suosittelisi tai käyttäisi palvelua uudelleen.

Vaikka sitovaa tavoitetta ei saavutettu, on tulos hyvä, kun huomioidaan työterveysliikelaitoksen käynnissä oleva organisaatiomuutos. Vaje henkilöstöresursseissa yhdistettynä lisääntyneeseen sekä muuttuneeseen kysyntään ovat vaikuttaneet NPS-arvon laskuun. Asiakokemusta on vuoden 2022 aikana pyritty parantamaan muun muassa työterveyslääkäreiden resursseja keskittämällä ja palveluita rajaamalla, sähköisen asioinnin asiakaspalveluchattia ja puhelinpalvelun toimintamallia uudistamalla ja rekrytoimalla ostopalvelusopimuksen kautta uusia hoitajia vastamaan asiakaspalveluchattiin. Työterveyslääkäreitä yritettiin hankkia lisää ostopalveluina ja vuokratyönä, mutta kaupunki ei saanut näistä lainkaan tarjouksia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Tavoite: Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty viisi toteutumista määrittelevää mittaria, joista neljässä, varhaiskasvatuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä tavoitetaso toteutui. Perusopetuksessa mittarin tavoitetaso jäi toteumatta.

Perusopetuksen mittari, hyvinvointiprofiilin (sosiaaliset taidot -osio) samaa mieltä -väittämiin vastanneiden tulokset 4., 6. ja 7. vuosiluokalla paranevat kaupunkitasolla hyvinvointiprofiilin 2021 tuloksesta, ei toteutunut. Kaupunkitason lähtötaso mitattiin syksyllä 2021. Syksyllä 2021 oppilaista 79,5 % oli samaa (positiivista) mieltä sosiaalisten taitojen väittämien kanssa ja syksyllä 2022 tulos oli 79,2 %.

Hyvinvointiprofiili otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa syksyllä 2021, jolloin oppilaiden vastaukset saatiin asteikolla 1–5. Syksyllä 2022 käyttöön saatiin tarkempi vuotta 2021 koskeva oppilaskohtainen data ja kyselyn vastaukset asteikolla 0–100.

Kun vuoden 2021 lähtötaso laskettiin uudestaan päivitetyn mittariasteikolla mukaisesti, oppilaiden tulokset sosiaalisten taitojen samaa mieltä -väittämien kanssa oli 89,9 %. Vastaavasti vuoden 2022 tulokseksi saatiin 89,8 %.

Vuoden 2022 tulos on lähes samalla tasolla, kuin vuonna 2021. Tämä osoittaa, että helsinkiläiset koulut ovat tehneet vaikuttavia toimenpiteitä oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi huolimatta koronaepidemiasta, jonka on arvioitu vaikuttaneen merkittävästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Hyvinvointiprofiilia kehitetään edelleen, minkä tarkoituksena on mahdollistaa tarkemman koulukohtaisen datan saanti ja hyödyntäminen tulevaisuudessa.

Tavoite: Oppija on aktiivinen ja opinpolku tukee kestävää kasvatusta

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty viisi toteutumista määrittelevää mittaria, joista kolmessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä, tavoitetaso toteutui. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa mittarit jäivät toteutumatta.

Varhaiskasvatuksen mittari, kestävän tulevaisuuden Kettu-materiaali otetaan käyttöön vähintään kolmen ketun osalta 3-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla, ei toteutunut.

Osassa päiväkodeista ja leikkipuistoista Kettu-materiaalia ei pystytty ottamaan käyttöön haastavan henkilöstötilanteen sekä henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi. Syynä mittarin toteutumattomuuteen oli myös se, että syksyllä 2022 osa leikkipuistoista jouduttiin varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan vuoksi sulkemaan ja leikkipuistojen henkilöstö siirrettiin päiväkoteihin.

Perusopetuksen mittari, oppilaan kokemus omasta osallisuudestaan (Osallisuus ja yhteistyö -teemat) oppimisprosessissa on kaupunkitasolla vähintään koronapandemiaa edeltävällä tasolla ka 4,95 (asiakaskokemuskyselyn 2020 tulos), ei toteutunut. Toteuma oli 4,85.

Koronapandemian aikaiset rajoitukset rajoittivat oppilaiden tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua oppimisprosessiin sekä muita koulujen yhteisiä tilaisuuksia ja kerhotoimintaa. Tilanteesta huolimatta tulokset ovat hyvin lähellä vuoden 2020 lähtötasoa.

Kaupunkiympäristön toimiala

Tavoite: Kaupunkilaiskokemuksen parantaminen

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty kolme toteutumista määrittelevää mittaria, joista yksi jäi toteutumatta.

Tavoitteen mittari, asukastyytyväisyys katujen ja teiden kuntoon sekä puhtaanapitoon vähintään 3,5 (keskustan kadut, asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut, jalankulku- ja pyörätiet), ei toteutunut. Toteuma oli 3,37.

Katujen ja teiden asukastyytyväisyydelle asetettu tavoitearvo ei toteutunut. Kyselyn vastausten perusteella toteutumattomuutta selittää poikkeuksellisen runsaslumisen talven aiheuttamat haasteet katujen kunnossapidossa.

Tavoite: Kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen

Toteuma: Tavoitteen mittari, Helsingissä alkaa vuonna 2022 vähintään 7 000 asunnon rakentaminen, ei toteutunut. Toteuma oli 5 018 aloitettua asuntoa.

Asuntotuotantotavoite oli yhteinen kaupunginkanslian kanssa.

Kaupungin luovuttamilla tonteilla alkoi vuonna 2022 yhteensä vain noin 2 562 asunnon rakentaminen, kun AM-ohjelman mukainen taustatavoite sääntelemättömälle asuntotuotannolle on ollut 4 900 asuntoa (7 000 asunnon tuotantotavoitteesta 70 % toteutuu kaupungin luovuttamille tonteille). Säännellyn asuntotuotannon uudisasuntojen rakentamisen aloitusmäärä oli 603 asuntoa, kun tavoitteeksi Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT) oli asettanut 1 500 uudisasunnon aloittamisen.

Alkaneen asuntotuotannon kokonaismäärä laski vuoden 2021 tasosta hieman yli 2 000 asunnolla. Asuntorakentamisen volyymiin laskua selittää vuoden 2021 lopulla alkanut jyrkkä rakentamiskustannusten kasvu sekä helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta käynnistynyt energian, kuluttajahintojen ja korkojen nopea ja voimakas nousu.

Tavoite: Tilakannan ekologisuuden edistäminen

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty kolme toteutumista määrittelevää mittaria, joista kaksi jäi toteutumatta.

Tavoitteen mittarit, PTS laaditaan kaikissa v. 2022 valmistuvissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa ja PTS laaditaan vuoden 2022 aikana kaikkiin 10 vuoden sisällä valmistuneisiin kohteisiin (uudisrakennukset ja peruskorjaukset), eivät toteutuneet.

Kummankin mittarin toteutumattomuutta selittää se, ettei Helsingin kaupungin käyttämän BEM-huoltokirjajärjestelmän ”Käyttöiät ja kunnossapitojaksot” -moduulia saatu valmiiksi PTS-tietojen hallintaa varten. Järjestelmän tiedonhallinnan ongelmat koskivat erityisesti tiedon syöttämistä sekä tiedon hyödyntämistä sähköisessä huoltokirjassa. Järjestelmää kehitettiin tiiviisti yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa vuoden 2022 aikana ja tammikuussa 2023 PTS-tietojen syöttämistä on tarkoitus testata muutamilla rakennuskohteilla ja tämän jälkeen viedä tiedot järjestelmään kaikkien kohteiden osalta tavoitteen mukaisesti.

Liikenneliikelaitos (HKL)

HKL:n toiminnot, pois lukien metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyvät toiminnot, yhtiöitettiin 1.2.2022 ja toiminta siirtyi operoitavaksi Kaupunkiliikenne Oy:n. Alla on kuvattu toteutumattomien sitovien tavoitteiden alkuperäiset mittarit, jotka sisältävät tavoitearvot myös raitioliikenteelle, mutta yhtiöityksen vuoksi tulokset raportoidaan vain HKL-liikelaitoksen vastuulle jääneen metroliikenteen osalta.

Tavoite: Minimoimme ajamattomien lähtöjen määrän ylläpitääksemme korkeaa joukkoliikenteen luotettavuutta

Toteuma: Tavoitteen mittari, ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä. Tavoitetasot: Raitioliikenne 99,85 % ja Metroliikenne 99,85 %, ei toteutunut. Metroliikenteen toteuma oli 98,98 %.

Ajamattomat lähdöt johtuivat pääosin kuljettajaresurssien puutteesta, mikä aiheutti 92 % ajamattomista lähdöistä.

Tavoite: Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta

Toteuma: Tavoitteen mittari, asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana HSL:n tuottamassa kyselytutkimuksessa. Tavoitetasot: Raitioliikenne 4,04 (2020: 4,04) Metroliikenne 4,15 (2020: 4,15), ei toteutunut. Metroliikenteen toteuma oli 4,09.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan liikennöitsijäarvosanalla (arvosteluasteikko 1-5). Liikennöitsijäarvosana on liikennöitsijän laatua mittaavien kysymysten keskiarvo Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) tuottamasta kyselytutkimuksesta. Arvosanan osatekijöinä ovat kuljettajan ajotapa ja vaunujen siisteys sekä aikataulussa pysyminen ja opasteiden toimivuus asemilla. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.

Keväällä 2022 toteutetussa kyselyssä liikennöitsijäarvosana oli vielä tavoitetasoa korkeampi, mutta syksyn aikana liikennöinnin luotettavuus heikentyi etenkin kuljettajaresurssien puutteesta johtuen. Tämä näkyi kyselytutkimuksen ”Aikataulussa pysyminen” -tuloksen merkittävänä laskuna, mikä laski koko liikennöitsijäarvosanan tavoitetason alapuolelle.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Tavoite: Toiminnan jälleenrakentaminen

Toteuma: Tavoitteen mittari, käyntikerrat (22 827 000), ei toteutunut. Toteuma oli 22 325 008 käyntikertaa. Tavoitetta mitattiin digitaalisten ja fyysisten käyntikertojen yhteenlasketulla määrällä.

Toimialan palvelujen kysyntä ei palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Osa toimialan palveluista oli alkuvuodesta rajoitusten vuoksi kiinni, eivätkä asiakkaat sulkujen päätyttyä palanneet toimialan palveluihin odotetusti. Kesä- ja syyskaudella fyysisten käyntikertojen määrä oli ennakoitu parempi, pääosin onnistuneiden kesätoimintojen ansiosta erityisesti liikuntapalveluissa. Kokonaisuutena fyysiset käyntikerrat jäivät kuitenkin tavoitteestaan (fyysisten käyntikertojen tavoite: 18 827 000, toteuma: 18 070 246, erotus: -756 754).

Digitaalisten käyntikertojen tavoite sen sijaan ylittyi pääosin korona-aikana kehitettyjen uusien palvelujen sekä Varaamon kasvaneiden käyntikertojen ansiosta (digitaalisten käyntikertojen tavoite: 4 000 000, toteuma: 4 254 762, erotus: +254 762).

Tavoite: Toiminnan tehostaminen

Toteuma: Tavoitteen mittari, yksikkökustannus kulttuuripalveluissa korkeintaan 24,56 euroa, liikuntapalveluissa korkeintaan 6,55 euroa, nuorisopalveluissa korkeintaan 24,15 euroa ja kirjastopalveluissa korkeintaan 4,08 euroa, ei toteutunut.

Tavoitteen toteutumista seurataan palvelukokonaisuuksittain mitattavalla yksikkökustannuksella. Yksikkökustannus lasketaan palvelukokonaisuuksittain niin, että palvelukokonaisuuksien nettomenoja (menot miinus tulot) verrataan palvelukokonaisuudessa aikaansaatuihin suoritteisiin eli käyntikertoihin. Näin pyritään osoittamaan palvelukokonaisuuksien toiminnan panos-tuotos-suhdetta. Yksikkökustannuslaskennassa toimialan yhteisten hallinto- ja tukipalveluiden kustannukset on vyörytetty täysimääräisesti palvelukokonaisuuksille. Toimialan jakamia avustusmäärärahoja ei huomioida yksikkökustannuslaskennassa. Mittarilla pyritään ohjaamaan toimintaa ja johtamista tehokkaasti huomioiden se, että toiminnan volyymit palvelukokonaisuuksien välillä ja niiden sisällä vaihtelevat paljon.

Kulttuuripalveluissa yksikkökustannukset alittivat tavoitetason (tavoite: 24,56 euroa, toteuma: 21,59 euroa), koska käyntikertoja saavutettiin tavoiteltua enemmän ja nettomenot jäivät talousarviota pienemmiksi.

Liikuntapalveluissa yksikkökustannukset toteutuivat sen sijaan tavoiteltua korkeampina (tavoite: 6,55 euroa, toteuma: 6,58 euroa). Käyntikertoja saavutettiin tavoitetta enemmän, mutta liikuntapalvelujen menot nousivat muun muassa kohonneiden energiakustannusten vuoksi niin paljon, että saadulla tulokertymälläkään ei pystytty kompensoimaan kohonneita kustannuksia.

Myös nuoriso- ja kirjastopalveluissa yksikkökustannukset toteutuivat tavoiteltua korkeampina. Molempien palvelukokonaisuuksien osalta nettomenot olivat talousarviota pienemmät, mutta koska käyntikerrat jäivät merkittävästi tavoitetasosta, ei yksikkökustannustavoite toteutunut. Nuorisopalvelut (tavoite: 24,15 euroa, toteuma: 26,66 euroa) ja kirjastopalvelut (tavoite: 4,08 euroa, toteuma: 4,47 euroa).

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveystoimiala sekä Pelastuslaitos yhdistyivät yhdeksi toimialaksi. Vuoden 2022 osalta toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet raportoidaan voimassa olleen organisaatiorakenteen mukaisesti.

Pelastuslaitos

Tavoite: Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia

Toteuma: Tavoitteen mittari, 11 000 turvallisuuspistettä, ei toteutunut. Toteuma oli 10 582 pistettä.

Onnettomuuksien ehkäisyä mittaavan turvallisuuspisteen tavoitetasoa ei saavutettu, koska ajankäyttö kohdistui alkuperäistä suunnitelmaa enemmän valvonnan prosessiuudistusta tukevaan sisäiseen koulutukseen, jonka lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota aiheutti Pelastuslaitoksen henkilöstöresurssien uudelleen kohdennuksia.

Tavoite: Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti

Toteuma: Tavoitteen mittari, ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä, ei toteutunut. Toteuma oli 59 %.

Mittarin tavoitetasoa ei pystytty saavuttamaan, koska ensihoidon resurssit eivät riittäneet ensihoitoyksikköjen eli ambulanssien riittävään hajauttamiseen eri puolille Helsinkiä.

Sosiaali- ja terveystoimiala

Tavoite: Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty kolme toteutumista määrittelevää
mittaria, joista kaksi jäi toteutumatta.

Tavoitteen mittari, terveysaseman hoitotakuun toteutuminen (kolme alamittaria), ei toteutunut.

• Alamittari 1: Ensikontaktissa toteutunut hoito, ei toteutunut. Tavoitetaso oli 75 %, toteuma 61 %.

• Alamittari 2: Kiireellisen hoidon toteutuminen samana tai seuraavana arkipäivänä, toteutui.

• Alamittari 3: Kiireettömän hoidon toteutuminen 10 vuorokauden aikana. Tavoitetaso oli 70 %, toteuma hoitajat 74 %, toteuma lääkärit 44 %. Mittarin tavoitetaso ei toteutunut lääkärien osalta.

Keskeiset syyt toteutumattomuuden taustalla olivat koronapandemia sekä henkilöstön saatavuus. Terveysasematoiminnassa koronapandemiaan liittyvä työ oli edelleen vuonna 2022 merkittävää, jonka vuoksi ensikontaktissa tapahtunut hoito ja kiireetön hoito eivät toteutuneet. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyvät ongelmat vaikuttivat myös toteutumattomuuteen. Toteumatiedot eivät ole kaikilta osin kattavia asiakas- ja potilasjärjestelmän puutteiden vuoksi.

Tavoitteen mittari, 20 % kotihoidon asiakkaista on kuvallisen etähoidon asiakkaita, ei toteutunut. Toteuma oli 15,1 %.

Kotihoidon henkilöstövaje pahentui vuoden 2022 aikana. Sijaisia käytettiin enemmän ja myös täyttämättömiä työvuoroja oli aiempaa enemmän. Henkilöstövajeen vuoksi etähoidon mahdollisuuksien tunnistaminen oli heikompaa. Etähoidon toteumaan kiinnitettiin erityistä huomiota ja loppuvuodesta asiakasmäärä kääntyi nousuun. Pyrkimyksenä on, että palvelu aloitettaisiin yhä useammin heti kotihoitoon siirryttäessä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Lääkeautomaattien käyttö on lisääntynyt ja korvannut osittain etähoitoa.

Tavoite: Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä

Toteuma: Tavoitteelle oli määritelty viisi toteutumista määrittelevää
mittaria, joista yksi jäi toteutumatta.

Tavoitteen mittari, Kotihoidossa on kattavasti käytössä liikkumissopimus (vähintään 70 %:lle säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus), ei toteutunut. Liikkumissopimus on tehty 58,0 %:lle asiakkaista.

Kotihoidon henkilöstövaje pahentui vuoden 2022 aikana. Sijaisia käytettiin enemmän ja myös täyttämättömiä työvuoroja oli enemmän. Sijaisten on vaikeampi tunnistaa ja toteuttaa toimintakyvyn tukemista ja arkiliikkumista. Näistä syistä liikkumissopimus on voinut jäädä tekemättä. Kotihoidon liikkumissopimuksen toteumaan vaikutti jonkin verran Apotin kirjaamistavan muutos. Uusi kirjaamistapa vakiintuu vuoden 2023 aikana.

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 30.01.2023 § 17

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Helena Tunttunen, taloussuunnittelija, puhelin: 310 33115

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 27.01.2023 § 5

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 25.01.2023 § 3

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082

Kaupunkiympäristölautakunta 24.01.2023 § 30

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Leena Sutela, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 39841

Tarja Myller, tiimipäällikkö, puhelin: 310 38538

Sami Haapanen, tonttipäällikkö, puhelin: 09 310 36437

Seidi Kivisyrjä, asuntotuotantopäällikkö, puhelin: 310 32331

Pasi Lönnberg, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31851

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 19.01.2023 § 4

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

Päätös tullut nähtäväksi 28.02.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §