Poikkeaminen, Suutarila, Rikunkuja 2, Asunto Oy Osmola

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40192 tonttia 17 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10112 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Asunto Oy Osmola

Rakennuspaikka

40. kaupunginosa (Suutarila) kortteli 40192 tontti nro 17.

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden erillisen omakotitalon ja yhden paritalon kytketyillä talousrakennuksilla rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 10112 siten, että tontin rakennusoikeus nousee luvusta e=0,20 luvusta 0,25 ja että kerrosala ylittyy ulkoseinien yli 250 mm paksuuden sekä teknisten tilojen osalta.

Suunnitelman mukaan MRL 115 § mukainen kerrosala ylittää tontille sallitun rakennusoikeuden yhteensä 90 k-m², jolloin rakennusoikeus on yhteensä 450 k-m² (asemakaavan mukaan 360 k-m²). Rakennettava kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e= 0,25. Asemakaavan mukainen talousrakennusoikeus 25 m²/asunto säilytetään, yhteensä 100 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tonttitehokkuuden nosto on yleiskaavan mukainen asuinalueiden tiivistämistä. Alueen uudemmissa asemakaavoissa on sallittu rakentaminen suuremmalla tehokuudella. Hakijan mukaan kiinteistölle voidaan järkevästi sijoittaa kolme asuinrakennusta, niin että näille muodostuu omat piha-alueet. Nykysuositusten mukaiset pientalojen autopaikkamäärät saadaan myös toteutumaan sekä lisäksi myös muutama vieraspaikka.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 6.8.1993 hyväksytty asemakaava nro 10112. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta. Alueella suurin sallittu rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi. 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m. Tonttitehokkuus on e=0,20. AO-korttelialueella tontilla saa rakentaa asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tonttineliömetriä kohden. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m.

Tontilla saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Autosuojan ja talousrakennuksen enimmäiskorkeus 3 m. Tontti on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm korkealla ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/100 m² asuntokerrosala, kun asuntojen lukumäärä on suurempi kuin kaksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltainen alueeksi (A4), jota, kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Tontilla oleva vuonna 1957 valmistuntu rivitalorakennus puretaan. Tontti sijaitsee laajalla Suutarilan-Tapaninkylän pientaloalueella. Lähiympäristössä on eri vuosikymmenillä rakennettuja pientaloja tai rivitaloja. Tontin koillisnurkka rajautuu Rikunpuistoon.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttaja 1 toteaa, että tehokkuusluvun nosto ja esitetty hanke muuttavat huomattavasti Rikunkujan ympäristön ilmettä. Muistuttajan mielestä nykyinen vehreä, puutarhamainen ja alueelle historiallisesti tyypillinen ilme tulee häviämään, kun rakennetaan alueen ilmeestä täysin poikkeavia rakennuksia. Lisäksi tonttirajalla olevan puuston poistaminen heikentää merkittävästi näkösuojaa. Näkymä Rikunpuistosta etelään muuttuu radikaalisti. Nykyisen ilmeen säilymistä puoltaa myös läheisyyden suojelukohde.

Toisen muistutuksen jättäneellä ei ole huomautettavaa hankkeesta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennushanke ei mittakaavaltaan poikkea ympäröivästä rakennuskannasta. Verrattaessa hanketta ympäröiviin kiinteistöihin hakija toteaa, että rakentamisen käytettävä tontin osuus on mittasuhteiltaan samankaltainen. Ympäröivillä kiinteistöillä on e=0,25 tonttitehokkuuksia.

Hakija toteaa, että kiinteistöllä sijaitsevaa olevaa puustoa voidaan rakennuslupavaiheessa kartoittaa ja arvioida mahdolliset säilytettävät hyväkuntoiset puut, jotka eivät jää rakentamisen vaikutusalueelle. Rakennuspaikan vehreyttä voidaan lisätä uusilla puu- ja pensasistutuksilla.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty poikkeamisia tonttitehokkuuden noston suhteen siten, että tehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Alustavien suunnitelmien mukainen rakennusoikeuden jakaminen kolmeksi erilliseksi rakennukseksi on tontin koko ja muoto huomioon ottaen tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennusoikeuden vähäinen lisäys ei kaksikerroksisena ratkaisuna muuta alueen ilmettä eikä rakentamisen väljyyttä. Se ei ole myöskään ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden eikä alueen rakennustypologian kanssa. Nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita, jonka mukaan alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle e=0,4.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Rakennusvalvonnan käytännön mukaan myös ulos avautuvat tekniset tilat voidaan katsoa yleisiin tiloihin avautuvaksi tekniseksi tilaksi. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Tontin pohjoispuoleisella tontilla olevaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen suojeltuun rakennukseen (sr-3) hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia.

Elinvoimaisten puiden säilyttäminen tontin rajoilla ja rakentamatta jäävillä tontin osilla ylläpitää puutarhamaista vehreyttä alueella. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennusten ympärille jää riittävän kokoinen piha-alue, jolle on mahdollista lisätä uusia puu- ja pensasistutuksia eikä niin muodoin eroa naapuruston eri vuosikymmenillä rakentuneista pientaloista puutarhojen ympäröiminä.

Helsingin kaupungin hulevesistrategian sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä ottamaan huomioon kasvillisuuden säilyttäminen ja hulevesien viivyttäminen tontilla. Pihasuunnitelman tavoitteena on, että tontin ulkoalueet ja kasvillisuus otetaan riittävästi huomioon suunnittelussa.

Asetettu ehto, asuinrakennukset rakennettava kahteen tasoon, vastaa myös nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä alueella.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.