Poikkeaminen, Suutarila, Rikunkuja 2, Asunto Oy Osmola
Suutarila, Rikunkuja 2, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40192 tonttia 17 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10112 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e= 0,20 (360 k-m²) lukuun e=0,25 (450 k-m²), jolloin rakennusoikeus ylittyy 90 k-m² (ylitys 25 %).
- Kerrosalan saa ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvien teknisten tilojen osalta.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Asuinrakennukset rakennetaan kahteen tasoon (asuinrakennuksen kerrosalasta enintään 70 % yhdessä tasossa).
- Tontin rajoilla ja rakentamatta jäävillä tontin osilla oleva elinvoimainen puusto tulee pyrkiä säilyttämään.
- Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ja johtaa maanvaraiselle pihan osalle. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää.
- Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää pihasuunnitelma.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Asunto Oy Osmola
Rakennuspaikka
40. kaupunginosa (Suutarila) kortteli 40192 tontti nro 17.
Hakemus
Hakija hakee lupaa kahden erillisen omakotitalon ja yhden paritalon kytketyillä talousrakennuksilla rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 10112 siten, että tontin rakennusoikeus nousee luvusta e=0,20 luvusta 0,25 ja että kerrosala ylittyy ulkoseinien yli 250 mm paksuuden sekä teknisten tilojen osalta.
Suunnitelman mukaan MRL 115 § mukainen kerrosala ylittää tontille sallitun rakennusoikeuden yhteensä 90 k-m², jolloin rakennusoikeus on yhteensä 450 k-m² (asemakaavan mukaan 360 k-m²). Rakennettava kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e= 0,25. Asemakaavan mukainen talousrakennusoikeus 25 m²/asunto säilytetään, yhteensä 100 m².
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tonttitehokkuuden nosto on yleiskaavan mukainen asuinalueiden tiivistämistä. Alueen uudemmissa asemakaavoissa on sallittu rakentaminen suuremmalla tehokuudella. Hakijan mukaan kiinteistölle voidaan järkevästi sijoittaa kolme asuinrakennusta, niin että näille muodostuu omat piha-alueet. Nykysuositusten mukaiset pientalojen autopaikkamäärät saadaan myös toteutumaan sekä lisäksi myös muutama vieraspaikka.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 6.8.1993 hyväksytty asemakaava nro 10112. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta. Alueella suurin sallittu rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi. 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m. Tonttitehokkuus on e=0,20. AO-korttelialueella tontilla saa rakentaa asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tonttineliömetriä kohden. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m.
Tontilla saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Autosuojan ja talousrakennuksen enimmäiskorkeus 3 m. Tontti on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm korkealla ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.
Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/100 m² asuntokerrosala, kun asuntojen lukumäärä on suurempi kuin kaksi.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltainen alueeksi (A4), jota, kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Tontilla oleva vuonna 1957 valmistuntu rivitalorakennus puretaan. Tontti sijaitsee laajalla Suutarilan-Tapaninkylän pientaloalueella. Lähiympäristössä on eri vuosikymmenillä rakennettuja pientaloja tai rivitaloja. Tontin koillisnurkka rajautuu Rikunpuistoon.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttaja 1 toteaa, että tehokkuusluvun nosto ja esitetty hanke muuttavat huomattavasti Rikunkujan ympäristön ilmettä. Muistuttajan mielestä nykyinen vehreä, puutarhamainen ja alueelle historiallisesti tyypillinen ilme tulee häviämään, kun rakennetaan alueen ilmeestä täysin poikkeavia rakennuksia. Lisäksi tonttirajalla olevan puuston poistaminen heikentää merkittävästi näkösuojaa. Näkymä Rikunpuistosta etelään muuttuu radikaalisti. Nykyisen ilmeen säilymistä puoltaa myös läheisyyden suojelukohde.
Toisen muistutuksen jättäneellä ei ole huomautettavaa hankkeesta.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennushanke ei mittakaavaltaan poikkea ympäröivästä rakennuskannasta. Verrattaessa hanketta ympäröiviin kiinteistöihin hakija toteaa, että rakentamisen käytettävä tontin osuus on mittasuhteiltaan samankaltainen. Ympäröivillä kiinteistöillä on e=0,25 tonttitehokkuuksia.
Hakija toteaa, että kiinteistöllä sijaitsevaa olevaa puustoa voidaan rakennuslupavaiheessa kartoittaa ja arvioida mahdolliset säilytettävät hyväkuntoiset puut, jotka eivät jää rakentamisen vaikutusalueelle. Rakennuspaikan vehreyttä voidaan lisätä uusilla puu- ja pensasistutuksilla.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty poikkeamisia tonttitehokkuuden noston suhteen siten, että tehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Alustavien suunnitelmien mukainen rakennusoikeuden jakaminen kolmeksi erilliseksi rakennukseksi on tontin koko ja muoto huomioon ottaen tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennusoikeuden vähäinen lisäys ei kaksikerroksisena ratkaisuna muuta alueen ilmettä eikä rakentamisen väljyyttä. Se ei ole myöskään ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden eikä alueen rakennustypologian kanssa. Nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita, jonka mukaan alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle e=0,4.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Rakennusvalvonnan käytännön mukaan myös ulos avautuvat tekniset tilat voidaan katsoa yleisiin tiloihin avautuvaksi tekniseksi tilaksi. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Tontin pohjoispuoleisella tontilla olevaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen suojeltuun rakennukseen (sr-3) hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia.
Elinvoimaisten puiden säilyttäminen tontin rajoilla ja rakentamatta jäävillä tontin osilla ylläpitää puutarhamaista vehreyttä alueella. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennusten ympärille jää riittävän kokoinen piha-alue, jolle on mahdollista lisätä uusia puu- ja pensasistutuksia eikä niin muodoin eroa naapuruston eri vuosikymmenillä rakentuneista pientaloista puutarhojen ympäröiminä.
Helsingin kaupungin hulevesistrategian sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä ottamaan huomioon kasvillisuuden säilyttäminen ja hulevesien viivyttäminen tontilla. Pihasuunnitelman tavoitteena on, että tontin ulkoalueet ja kasvillisuus otetaan riittävästi huomioon suunnittelussa.
Asetettu ehto, asuinrakennukset rakennettava kahteen tasoon, vastaa myös nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä alueella.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 14.04.2023
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 46 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 46 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289