Hankinta, puitejärjestely, lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelut, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

HEL 2023-000012
Asialla on uudempia käsittelyjä
5. / 268 §

Lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelujen hankinta

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta

Päätös

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti

A hyväksyä lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelujen hankinnan periaatteet ja ehdot sekä oikeuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tekemään tarvittaessa tarjouspyyntöasiakirjoihin välttämättömiä, vähäisiä muutoksia.

B oikeuttaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan
- tekemään hankinnasta päätöksen
- päättämään optiokauden käyttöönotosta
- allekirjoittamaan hankintapäätöksen perusteella solmittavat sopimukset
- päättämään sopimusten irtisanomisista ja purkamisista.

Käsittely

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Helsingin kaupungin nuorisoneuvoston toimialalautakuntien edustajien osalta on sovittu, että edustajat eivät osallistu salassa pidettävien asioiden tai asiakirjojen käsittelyyn. Tästä syystä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan nuorisoedustaja Jem Alaye ei osallistunut tämän asian käsittelyyn.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Asiakasohjauksen ja valvonnan päällikkö ********** ja hankinta-asiantuntija ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Hankinnan taustaa

Ammatillista tukihenkilötyötä, sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista perhetyötä, tehostettua perhetyötä, tukiperhetoimintaa ja ammatillista tukiperhetoimintaa on hankittu ostopalveluna perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan päätöksellä 2.12.2020 § 101 ajalle 1.2.2021–31.1.2023. Tuetun asumisen perussopimuskausi on alkanut muista palveluista poiketen 1.4.2021. Kaikkien palvelujen sopimuskautta on jatkettu optiokaudella perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan päätöksellä 21.09.2022 § 62 ajalle 1.2.2023–31.5.2024.

Ammatillista tukihenkilötyötä ei tuoteta tällä hetkellä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omana palveluna, mutta mahdollisuus sen lisäämiseen omaan tuotantoon on selvittelyssä. Ostopalvelu täydentää omaa tuotantoa sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä, tehostetussa perhetyössä ja tukiperhetoiminnassa. Ammatillista tukiperhetoimintaa sekä tuettua asumista hankitaan ainoastaan ostopalveluna.

Sijaisperhehoidon ja vastaanottoperhehoidon sijaishoito kilpailutetaan ensimmäistä kertaa. Perhehoitajilla on lakisääteinen oikeus vapaisiin, minkä vuoksi tarvitaan sijaishoitajia perhehoidossa oleville lapsille. Ensisijaisesti sijaishoitajat pyritään järjestämään Helsingin kaupungin omien sijais- tai vastaanottoperheiden kautta, mutta toisinaan sijaisperhehoitoa on hankittava ostopalveluna muun muassa lapsen erityistarpeiden vuoksi.

Hankinnan kohde

Hankinnan kohteena ovat lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelut.

Hankinta jakautuu yhdeksään osa-alueeseen, jotka ovat:

• ammatillinen tukihenkilötyö
• sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö
• tehostettu perhetyö
• tuettu asuminen (pelkkä palvelu)
• tuettu asuminen sisältäen asunnon
• tukiperhetoiminta
• ammatillinen tukiperhetoiminta
• perhehoidon sijaishoito
• vastaanottoperhehoidon sijaishoito.

Ammatillinen tukihenkilötyö

Ammatillinen tukihenkilötyö on sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävä määräaikainen tukitoimi. Lapset ja nuoret ovat Helsingin kaupungin lastensuojelun tai erityisen tuen sosiaalityön asiakkaita, ja kaupunki ohjaa heidät tuen piiriin asiakassuunnitelman mukaisesti.

Ammatillisella tukihenkilötyöllä tarkoitetaan 12–17-vuotiaan lapsen kanssa tehtävää määräaikaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista ammatillista yksilötyöskentelynä toteutettavaa sosiaaliohjausta. Työskentely tapahtuu pääosin lapsen omassa elinympäristössä. Työskentelyn tavoitteena on lapsen toimintakyvyn tukeminen, arjen taitojen ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä osallisuuden edistäminen. Palvelua toteutetaan yhteistyössä lapsen, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa työskentely toteutetaan yhdessä lapsen muun verkoston ja yhteistyötahojen kanssa.

Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö

Perhetyö on sosiaalihuoltolain 18 §:n perusteella järjestettävää sosiaalihuoltolain 3 §:n mukaista palvelua. Kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevat 0–17-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Perhetyö on määräaikaista, suunnitelmallista sekä muutokseen tähtäävää palvelua. Työskentely perustuu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan. Työskentelyssä mukana olevat lapset ovat Helsingin kaupungin erityisen tuen sosiaalityön asiakkuudessa. Työskentely kohdistuu sekä perheenjäseniin yksilöinä että perhekokonaisuuteen. Perhetyötä toteutetaan pääsääntöisesti yhden työntekijän voimin perheen kotona ja perheen muussa toimintaympäristössä. Työskentely perustuu perheen vapaaehtoisuuteen. Yhteistyö viranomaisverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa on olennainen osa työskentelyä.

Perhetyön tavoitteena on tukea asiakaslapsen ja hänen perheensä hyvinvointia ja vahvistaa lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta ja tukea sitä kautta perhedynamiikkaa.

Tehostettu perhetyö

Tehostettu perhetyö on lastensuojelulain 7 luvun 36 §:n perusteella järjestettävä avohuollon palvelua. Kohderyhmänä on lastensuojeluasiakkuudessa olevat 0–17-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Tehostettu perhetyö on määräaikaista, suunnitelmallista sekä muutokseen tähtäävää palvelua, joka kytketään tiiviisti osaksi muuta lastensuojelun työprosessia. Työskentely perustuu sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan. Työskentely kohdistuu sekä perheenjäseniin yksilöinä että perhekokonaisuuteen. Tehostettua perhetyötä toteutetaan pääsääntöisesti työparityönä, perheen kotona ja perheen muussa toimintaympäristössä. Yhteistyö viranomaisverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa on olennainen osa työskentelyä. Työskentelyä voidaan toteuttaa tarvittaessa monitoimijaisena yhteistyönä.

Tuettu asuminen (pelkkä palvelu)

Lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon, nuorten aikuissosiaalityön sekä kotoutumisen edistämisen tuetulla asumisella tarkoitetaan lastensuojelulain 36 §:n mukaisena avohuollon tukitoimena ja 75 §:n mukaisena jälkihuoltona sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 26 §:n mukaisena kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä tarjottavaa tuetun asumisen palvelua. Palvelua voidaan myöntää myös sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisena palveluna.

Palvelu on suunnattu yli 16-vuotiaille lastensuojelun avohuollossa sekä jälkihuollossa, nuorten aikuissosiaalityössä tai kotoutumisen edistämisen sosiaalityössä asiakkaana oleville, erityistä tukea tarvitseville itsenäistyville nuorille.

Tuettu asuminen sisältäen asunnon

Lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon, nuorten aikuissosiaalityön sekä kotoutumisen edistämisen tuetulla asumisella tarkoitetaan lastensuojelulain 36 §:n mukaisena avohuollon tukitoimena ja 75 §:n mukaisena jälkihuoltona sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain 26 §:n mukaisena kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä tarjottavaa tuetun asumisen palvelua. Palvelua voidaan myöntää myös sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisena palveluna. Tuetun asumisen palvelussa nuoret asuvat palveluntuottajan järjestämässä asunnossa, johon tarjotaan nuoren tarvitsemaa tukea.

Palvelu on suunnattu yli 16-vuotiaille lastensuojelun avohuollossa sekä jälkihuollossa, nuorten aikuissosiaalityössä tai kotoutumisen edistämisen sosiaalityössä asiakkaana oleville, erityistä tukea tarvitseville itsenäistyville nuorille. Tuetun asumisen palvelussa palveluntuottaja valmentaa nuorta itsenäiseen elämään, asumiseen ja elämänhallintaan sekä yhteiskunnassa toimimiseen. Palveluntuottaja vastaa nuorelle tarjottavasta tuesta.

Tukiperhetoiminta

Tukiperhetoiminta on sosiaalihuoltolain 28 §:n mukaan järjestettävää, vapaaehtoispohjalta toteutettavaa sosiaalipalvelua. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu sosiaalihuoltolain 13 § ja 28 §:n mukaisen erityisen tuen tai lastensuojelulain 36 §:n mukaisen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sekä hänen vanhempansa tukemiseen tilanteissa, joissa lapsella on tarve saada kasvunsa tueksi sosiaalisia verkostoja ja kokemuksia turvallisesta perhe-elämästä. Tukiperhetoiminnan kautta lapselle mahdollistetaan uusia luotettavia ja turvallisia ihmissuhteita, jotka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa. Vanhemmalle tukiperhetoiminta tuottaa mahdollisuuden omien voimavarojen vahvistamiseen levon ja vapaa-ajan myötä sekä mahdollisuuden jakaa lapseen liittyvää kasvatuksellista vastuuta ja näkökulmia. Tukiperhetoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja perheen olemassa olevaa toimintakykyä kannattelevaa. Tukiperhetoiminnan tarkoituksena on vaikuttaa myönteisesti lapsen ja perheen tilanteeseen vahvistamalla perheen omia resursseja ja estämällä ongelmien vaikeutuminen.

Tukiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa lapsi viettää säännöllisesti ennalta sovittuina ajankohtina vapaa-aikaansa, tavallisesti yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperhepalvelu on suunnitelmallista, tavoitteellista ja määräaikaista palvelua.

Ammatillinen tukiperhetoiminta

Tukiperhetoiminta on sosiaalihuoltolain 28 §:n mukaan järjestettävää, vapaaehtoispohjalta toteutettavaa sosiaalipalvelua. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu sosiaalihuoltolain 13 § 28 §:n mukaisen erityisen tuen tai lastensuojelulain 36 §:n mukaisen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen sekä hänen vanhempansa tukemiseen tilanteissa, joissa lapsella on tarve saada kasvunsa tueksi sosiaalisia verkostoja ja kokemuksia turvallisesta perhe-elämästä.

Ammatillisessa tukiperheessä tukiperhevanhemmalla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinto sekä osaamista ja valmiudet työskennellä vaativahoitoisten lasten kanssa. Ammatilliset tukiperhevanhemmat pystyvät hyödyntämään omaa ammatillista osaamista lapsen kanssa tukiviikonlopun aikana. Tukiviikonlopun toiminta on tavoitteellista ja kuntouttavaa.

Perhehoidon sijaishoito

Sijaishoidolla tarkoitetaan perhehoitolain (263/2015) mukaista perhehoitoa, jossa Helsingin kaupunki tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa perhehoidon järjestämisestä. Sijaishoitoa tarjotaan sijaisperheissä oleville lapsille.  

Sijaishoitaja hoitaa sijaisperheeseen sijoitettuja lapsia perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Sijaishoidon kesto vaihtelee, mutta yleensä tarve on viikonloppu kerran kuukaudessa. Sijaishoitaja voi hoitaa lasta joko omassa kodissaan tai lapsen sijaishuoltopaikassa. 

Vastaanottoperhehoidon sijaishoito

Sijaishoidolla tarkoitetaan perhehoitolain mukaista perhehoidon sijaishoitoa, jossa Helsingin kaupunki tekee toimeksiantosopimuksen vastaanottoperhehoitajan kanssa ja sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa vastaanottoperheen järjestämisestä.

Sijaishoitoa tarjotaan vastaanottoperheissä oleville lapsille. Sijaishoitaja hoitaa vastaanottoperheeseen sijoitettuja lapsia vastaanottoperhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Sijaishoidon tarve voi olla muutamasta tunnista useampaan viikkoon.

Hankintamenettely

Lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelujen hankinnan arvo ylittää lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, myöhemmin hankintalaki) liitteen E tarkoittaman sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvon.

Hankinnasta järjestetään tarjouskilpailu hankintalain mukaisesti
avoimella menettelyllä. Tarjouksen voi jättää yhteen tai useampaan hankinnan osa-alueista.

Esityksen liitteinä (1–15) olevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on määritelty tarkemmin hankittava palvelu sekä tarjoajille ja palvelulle asetettavat vaatimukset, jotka ovat ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. Ehdottomien vähimmäisvaatimusten tulee toteutua koko sopimuskauden ajan ja palvelun laatua valvotaan säännöllisesti. Hankintalain 60 §:n ja 138 §:n mukaan hankintailmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu julkisten hankintojen internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joten tarjouspyyntöasiakirjoja ei julkaista internetissä.

Tarjousten vertailu tehdään vain vähimmäisvaatimukset täyttävistä tarjouksista.

Tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on halvin hinta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään halvinta hintaa, koska tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu tarjoajille korkeat soveltuvuusvaatimukset ja palvelulle korkeat laadun vähimmäisvaatimukset.

Palveluntuottajien valinta toteutetaan osa-alueittain kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella vertaamalla palvelulle annettua yksikköhintaa.

Tarjousvertailun mukaisesti muodostettavaan puitejärjestelyyn valitaan osa-alueittain kaikki soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat pois lukien osa-alueittain kaksi (2) kokonaistaloudellisesti kalleinta tarjousta. Valitut palveluntuottajat asetetaan puitejärjestelyssä hinnan mukaiseen ensisijaisuusjärjestykseen. Mikäli osa-alueeseen saadaan enintään kaksi tarjousta, voidaan tarjoajat valita puitejärjestelyyn.

Tehtävät sopimukset

Hankinnan sopimuskausi on suunniteltu alkavaksi 1.6.2024. Sopimuskausi päättyy 31.5.2026. Perussopimuskauden jälkeen on mahdollista tilaajan niin päättäessä jatkaa sopimusta enintään kahden (2) vuoden mittaisella optiokaudella.

Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 22 000 000 euroa mahdollinen optiokausi mukaan laskettuna.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ei sitoudu mihinkään tiettyyn hankintamäärään, vaan palvelua hankitaan asiakkaiden tarpeen mukaisesti.

Hankintavaltuuksista päättäminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on 24.10.2023 § 216 päättänyt sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista siten, että perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan osalta vahvistettu hankintaraja on 500 000 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä lautakunta oikeuttaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan tekemään hankinnasta päätöksen, jonka laskennallinen arvo on enemmän kuin 500 000 euroa.

Hankinnasta solmittavien sopimusten allekirjoittaja

Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimukset allekirjoittaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja.

Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajalla.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 22.12.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 264, 265, 266 (A), 267 (A), 268 (A), 269 (A), 273, 274, 275 ja 276 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 266 (B), 267 (B), 268 (B), 269 (B) ja 270 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen

Lisätietojen antaja

Tiia Viljanen, asiakasohjauksen ja valvonnan päällikkö, puhelin: 09 310 46889

tiia.viljanen@hel.fi

Outi Pohjois-Koivisto, hankinta-asiantuntija, puhelin: 09 310 35795

outi.pohjois-koivisto@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: Salassa pidettävä, HankL 1397/2016 60 §, 138 §)
2. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
3. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
4. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
5. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
6. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
7. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
8. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
9. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
10. Salassa pidettävä: Salassa pidettävä, HankL 1397/2016 60 §, 138 §
11. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
12. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
13. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
14. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §
15. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016 60 §, 138 §

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.