Yhtymäkokoukset vuonna 2023, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Päätös on ehdotuksen mukainen.

HSY:n yhtymäkokous pidetään 26.5.2023 klo 10.30. Yhtymäkokouksessa käsitellään tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilinpäätös ja sen hyväksyminen ja sidonnaisuusilmoitukset.

Tilikauden toiminta

HSY tuotti vuonna 2022 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutu- ja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle tai Uudenmaan 18 kunnan alueelle.

HSY uudisti jätehuoltomääräykset vastaamaan jätelainsäädäntöön vuonna 2021 tehtyjä muutoksia. HSY:n hallitus hyväksyi ne kokouksessaan 23.9.2022. Päivitetyillä määräyksillä parannetaan kodeissa syntyvän jätteen lajittelumahdollisuuksia. Merkittävin muutos on biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen myös 1–4 asunnon kiinteistöihin. Viestinnässä ja neuvonnassa kampanjoitiin useissa kanavissa asukkaiden lajitteluaktiivisuuden kasvattamiseksi. Erityisenä kärkenä oli biojäte, jonka lajittelua edistettiin muun muassa Mullankumous-tempauksessa. Asukkaita kohdattiin tapahtumissa sekä jalkauduttiin kouluihin. Aiheina oli kierrätyksen lisäksi jätteen määrän vähentäminen.

Vesihuolto

Talousvettä pumpattiin verkostoon 93,8 milj. m3. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista. Se täytti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet sekä HSY:n omat laatutavoitteet. Vettä tuotettiin kahdella pintavesilaitoksella ja yhdellä pohjavesilaitoksella. Veden laskutettu määrä 75,3 milj. m3 jäi edellisen vuoden tasosta. Kaksi perättäistä pandemiavuotta sekä päättyneen vuoden energiasäästötoimenpiteet näkyivät volyymin laskuna. Asukasmäärän kasvu pääkaupunkiseudulla on sen sijaan odotettua suurempaa (ennakkotieto 1,5 %).

Vuonna 2022 käsiteltiin jätevettä kokonaisuudessaan 130,0 milj. m3, joka on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. HSY:n jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason, ja fosforin osalta myös ympäristölupamääräyksiä tiukempi HSY:n oma tonnipohjainen tavoite saavutettiin. Typen osalta Viikinmäen biologinen prosessi kärsi keväällä poikkeuksellisesta prosessihäiriöstä, josta syystä mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä jätevettä jouduttiin ohittamaan esiselkeytyksen jälkeen ja typenpoiston sisäistä tonnipohjaista tavoitetta ei saavutettu. Sekä Viikinmäen että Suomenojan jätevedenpuhdistamon tulokset olivat vuonna 2022 OCP-indeksillä mitattuna hyviä. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen vuonna 2022 fosforin osalta oli 29,52 tonnia (tavoite 30 tonnia) ja typen osalta 1252 tonnia (tavoite 1000 tonnia).

Vuonna 2022 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 268 kpl ja viemäritukoksia avattiin 67 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli noin 6,60 minuuttia/asukas. Jätevesipumppaamoiden tukoksia oli 390 kpl, mikä oli noin 20 % lisäys edelliseen vuoteen. Verkostojen hallinnan osalta jatkettiin paikkatietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä. Vuonna 2022 kehitettiin tunnuslukujen ja suoritteiden raportointitapaa, joka näkyy myös joidenkin tunnuslukujen erona vuoteen 2021.

Kaupunkilähtöiset investoinnit toteutuivat vuonna 2022 noin 76,5 miljoonan euron suuruisina. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa vuoden aikana käynnissä olleita kohteita olivat Helsingissä muun muassa Jätkäsaari, Kuninkaantammi, Rosina Heikelin puisto, Fallkullan kiila sekä raidehankkeiden yhteydessä tehtävät uudet alueverkostot. Lisäksi Helsingissä jatkuivat suuret raidehankkeet Kruunusillat ja Kalasatama-Pasila, joihin liittyy merkittävä määrä vesihuollon johtosiirtoja. Katuhankkeiden yhteydessä tehtiin myös runsaasti yhteiskohdesaneerauksia, suurimpina muun muassa Työnjohtajankadun korttelit, Kruunusillat. Kalasataman ratikka, Kasin katutyöt (Caloniuksenkatu, Runeberginkatu, Helsinginkatu), Itäväylä, Peuramäenkuja, Suomenlinna, Asematie ja Vehkapolku, Joukontie sekä Orapihlajanpolku.

Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit toteutuivat vuonna 2022 8,6 miljoonan suuruisina. Valmistuneita hankkeita olivat muun muassa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen aktiivihiilisuodatuslaitoksen saneeraus, Toisen savun paineenkorotusasema ja Ylä- ja Alasuolijärvien patojen kunnostus. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nosto ja perusparannus jatkuvat edelleen, otsonilaitoksen saneerauksen urakka on lähes valmis ja Pitkäkoski 1 saneerauksen urakka käynnistyy alkuvuodesta 2023.

Jätehuolto

Vuoden 2022 aikana kiinteistöjen jätehuollossa tehtiin yhteensä noin 8,9 miljoonaa jäteastiatyhjennystä. Tyhjennysten kokonaismäärä oli noin 140 000 kpl (+ 1,4 %) suurempi kuin talousarviossa. Tyhjennyssuoritteiden kokonaismäärä kasvoi 247 000 kpl verrattuna vuoteen 2021 (+ 2,9 %). Kaikkien hyötyjakeiden osalta tyhjennysmääriin tuli hienoista kasvua vuoteen 2021 verrattuna ja kasvu jakaantui tasaisesti kaikkien jätelajien kesken. Sekajäteastioiden tyhjennyskertojen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2021. Talousarviossa sekajätteen tyhjennysmäärän arvioitiin tippuvan vuonna 2022 1 % verran.

Kerätyn jätteen määrä kiinteistöiltä vuonna 2022 oli 383 382 tonnia, joka on noin 15 300 tonnia vähemmän kuin vuonna 2021. Talousarvioon verrattuna kokonaisjätemäärä oli noin 12 000 tonnia pienempi. Sekajätteen määrä väheni vuoteen 2021 verrattuna noin 10 300 tonnia (- 5,7 %), biojätteen määrä väheni noin 1 800 tonnia (- 4,1 %) muovipakkausten määrä kasvoi noin 500 tonnia (+ 6,8 %), kartonkipakkausten määrä laski noin 500 tonnia (- 3,0 %), lasipakkausten määrä väheni noin 70 tonnia (- 1,6 %) ja pienmetallin määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2021. Lietteen määrä väheni noin 3 000 tonnia (- 2,2 %). Jätemäärien vähenemisen arvioidaan pääasiallisesti johtuvan yhteiskunnan avautumisesta ja koronarajoitusten purkautumisesta. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että ihmiset käyttävät taas enemmän palveluita, matkustavat, käyvät ravintoloissa syömässä jne. On huomioitavaa, että koronavirustaudin aikana jätemäärät nousivat ja ne poikkesivat voimakkaasti siitä trendistä, joka oli nähtävillä ennen koronaviruspandemiaa. Vuosien 2023 ja 2024 osalta jäte- ja tyhjennysmäärien arviointi tulee olemaan haastavaa.

Loppusijoitettavan jätteen määrä oli noin 13 % pienempi kuin vuonna 2021. Tämä trendi tullee jatkumaan myös lähivuosina. Hyödynnettävän rakennusjätteen määrä oli 19 943 tonnia ja väheni noin 38 % vuoteen 2021 verrattuna. Rakennusjätteen määrä on pienentynyt viime vuosina voimakkaasti ja vuoden 2022 jätemäärä oli noin 73 % pienempi kuin vuonna 2017. Oletettava syy määrän pienenemiseen on kaupallisten toimijoiden lisääntynyt palvelukapasiteetti ja yleinen taloustilanne, joka on vähentänyt rakentamista. Materiaalitorin sopimukset ovat päättyneet vuoden 2022 lopussa ja uusia sopimuksia on tehty vain vähän.

Seutu- ja ympäristötieto

HSY seuraa reaaliaikaisesti pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla seitsemässä pysyvässä mittauspisteessä ja neljällä siirrettävällä asemilla. Lisäksi Uudenmaan ilmanlaatua seurataan sekä pysyvällä että siirrettävällä asemalla. HSY:n ilmanlaadun mittausverkossa on myös useita kymmeniä mittalaite- ja keräinpisteitä ympäri pääkaupunkiseutua. Ilmanlaadun mittausasemien rinnalla toimii HSY:n sensoriverkko, jossa käytetään sensoreita tihennettyyn ilmanlaadun seurantaan pääkatujen ja -väylien varsilla. Vuonna 2022 työmaapölyä mitattiin Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä aloitettiin kolmivuotiset mittaukset nastarengaskiellon kokeilukadulla.

HSY otti ilmanlaadun raportoinnissa käyttöön Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 julkaisemat uudet ohjearvot. Myös WHO:n suositteleman uuden ilmanlaatusuureen lukumääräpitoisuuden laadunvarmennus aloitettiin vuonna 2022. HSY on osallistunut Kansallisen ilmansuojeluohjelma 2030-ohjelman toimeenpanoverkon toimintaan ja päivittyvän ilmanlaatudirektiivin kommentointiin. HSY osallistui myös useisiin tutkimushankkeisiin ja - verkostoihin, muun muassa kansainväliseen RI-URBANS kaupunki-ilman laadun tutkimusverkostoon. Ilmansuojelun viestinnän pääteemoina olivat puunpolton, kitkarenkaiden ja katupölyn vaikutus ilmanlaatuun pääkaupunkiseudulla.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2022 olivat 404,2 miljoonaa euroa, josta 291,6 miljoonaa oli vesihuollon ja 102,5 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen sekä ilmastoinfon toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,3 miljoonaa. Muita tuottoja kertyi 5,8 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen aktivoidut henkilöstökulut 2,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 212,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut 48,6 miljoonaa, palvelujen ostot 99,5 miljoonaa, materiaalihankinnat 39,2 miljoonaa ja muut toimintakulut 25,3 miljoonaa euroa.

Toimintakate oli 194,0 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 65,2 miljoonaa euroa, josta rahoitustuotot olivat 2,4 miljoonaa, rahoituskulut 67,6 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 128,8 miljoonaa euroa. Taseen pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 116,4 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,3 miljoonaa ylijäämäinen.

HSY:n vuosikate oli 128,8 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Investoinnit olivat vuonna 2022 yhteensä 211,5 miljoonaa euroa, josta 61 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella. Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 165 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 78 miljoonalla eurolla. HSY:n lainakanta 31.12. oli 1905 miljoonaa euroa, josta jäsenkuntien perustamislainojen osuus oli 1132 miljoonaa ja rahoituslaitoslainojen 693 miljoonaa sekä 80 miljoonaa kuntatodistuksia. Omavaraisuusaste muuttui hieman tilikauden alun 27,7 %:sta tilikauden lopun 27,0 %:iin.

Päätös tullut nähtäväksi 31.05.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.