Hankesuunnitelma, tilan muuttaminen päiväkotikäyttöön, Ensi linja 1, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea päätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137.1 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Kaupunginhallituksen kokouksen 11.12.2023 päätöspöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 21.12.2023. Oikaisuvaatimus on saapunut kaupungille virka-ajan jälkeen 10.1.2024 ja se on kirjattu saapuneeksi 11.1.2024. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 8.3.2024. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat kunnan jäseniä, joten heillä on ollut oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen tekijöihin kuuluva yhdistys Föräldraföreningen vid Brita Maria Renlunds Daghem rf on rekisteröity Helsingissä, joten sillä on niin ikään ollut oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Kaupunginhallituksen päätös

Kaupunginhallitus päätti 11.12.2023 § 761 Kalliossa osoitteessa Ensi linja 1 sijaitsevan rakennuksen päiväkotikäyttöön muuttamista koskevan 31.5.2023 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on noin 4 437 brm² ja rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 7 921 000 euroa maaliskuun 2023 kustannustasossa.

Kaupunginhallitus korosti samalla, että ruotsinkielisten lasten osalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on varmistettava, että lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään toteutuu. Muutokset, joita Ensi linjan hankkeista mahdollisesti seuraa perheiden arkeen, on paitsi valmisteltava myös viestittävä huolella. Perheille ja työntekijöille on oltava selvää, miten hanke etenee ja mitkä sen vaikutukset ovat.

Lisäksi kaupunginhallitus edellytti, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala arvioi ja tuo lautakunnalle tietoon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisestä: a) missä laajuudessa on tarkoituksenmukaista tarjota ruotsinkielistä varhaiskasvatusta kaupungin omana toimintana Ensi linjan yksikössä huomioiden erityisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet; b) mikä olisi tarkoituksenmukainen tapa täydentää omaa tuotantoa ja mahdollistaa erilaisten palveluntarjoajien toiminta ruotsinkielisellä puolella.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen vaatimusten käsittely ja perustelut

Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että päätös oikaistaan niin, että kaupunginhallituksen päätös 11.12.2023 § 761 kumotaan, asia palautetaan kasvatus- ja koulutuslautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi, kaupunginhallitus kieltää väliaikaisesti päätöksen toimeenpanon kuntalain 143 §:n nojalla ja Ensi linjan uutta päiväkotia koskeva hanke valmistellaan kiireettömällä aikataululla siltä osin kuin kaupunki päättää edetä asiassa.

Edelleen vaaditaan, että kaupunginhallitus keskeyttää suunniteltua päiväkotia koskevan päätöksentekoprosessin ja päätöksen 11.12.2023 § 761 toimeenpanon, kunnes kaupunki on teettänyt kolmannella osapuolella selvityksen siitä, miten suomen- ja ruotsinkielisten ryhmien sekoittuminen yhteisissä tiloissa vaikuttaa varhaiskasvatukseen, onko hanke tarkoituksenmukainen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, ja miten päiväkodin koko ja hoitopaikkojen määrä vaikuttavat varhaiskasvatukseen.

Helsingissä on useita päiväkotirakennuksia, joissa toimivat sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus. Ensi linjan rakennuksessa tulee toimimaan samaan tapaan kaksi hallinnollisesti ja toiminnallisesti erillään toimivaa päiväkotia; suomen- ja ruotsinkielinen. Lapsia ei sekoiteta varhaiskasvatustoiminnassa yli kielirajojen.

Varhaiskasvatus perustuu kokopäiväpedagogiikalle, jossa lapsen kielen kehityksen tukeminen on yksi tärkeä osa-alue. Kielen kehitystä tuetaan kaikissa arjen tilanteissa mukaan lukien esimerkiksi ruokailutilanteet, siirtymävaiheet ja ulkoilu. Päiväkodin toimiminen rakennuksessa, jossa toimii myös muita toimijoita, ei estä tai hidasta lasten ruotsin kielen kehittymistä.

Päiväkodin koon vaikutuksesta lapsen kehitykselle ei ole laajempaa tutkittua, kansallista tietoa. Voidaan kuitenkin todeta, että kaupungilla on useiden vuosien ajalta hyviä kokemuksia yhteiskäyttörakennuksista, joissa toimivat eri toimijat. Tutkimuksia on tehty muun muassa siitä, miten liian suuret ryhmäkoot, tilojen heikko ääneneristävyys ja kaikuisuus tuottavat ongelmia. Näitä ongelmia voi esiintyä kaiken kokoisissa päiväkodeissa, joskin uusissa päiväkotirakennuksissa hyvällä suunnittelulla on voitu näitä ongelmia ehkäistä. Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot tulevat lainsäädännöstä.

Päiväkodin koon vaikutuksesta henkilöstön veto- ja pitovoimaan ei ole tutkittua tietoa eikä tästä näin ollen voida tehdä suoraan johtopäätöksiä. Isommissa päiväkodeissa on enemmän tuttuja aikuisia erityisesti henkilöstön vajaustilanteissa, enemmän ja monipuolisemmin pedagogista osaamista, monipuolisemmat oppimisen ympäristöt ja tilat sekä välineet ja materiaalit ja joustavammat tilajärjestelyt toiminnan tueksi. Johtamisen tuki isommissa päiväkodeissa toteutuu yleensä paremmin, koska päiväkodinjohtaja ja varajohtaja toimivat fyysisesti samoissa päiväkotitiloissa. Muutostilanteessa henkilöstön osallistamisella pyritään tukemaan työolojen muutoksia ja hyvinvointia sekä pitovoimaa. Osana suunnittelua ja hanketta on tehty lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty suoranaisesti yksikön kokoon, vaan koko hankkeeseen liittyen.

Ensi linjan päiväkotirakennukseen on suunnitteilla 84-paikkainen ruotsinkielinen päiväkoti. Samankokoisia päiväkoteja yhteiskäyttörakennuksissa on Helsingissä daghemmet Blomängen, daghemmet Drumsö ja daghemmet Nätholmen. Lisäksi seuraavat päiväkodit ovat kooltaan 63–77-paikkaisia ja toimivat yhteiskäyttötaloissa: daghemmet Silverdalen, daghemmet Roban, daghemmet Staffan ja daghemmet Humlan.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöstä ei olisi tehty oikeassa järjestyksessä. Päätökseen johtaneen prosessin katsotaan olleen puutteellinen, koska kaupunki ei olisi kuullut henkilökunnan eikä lasten näkemyksiä eikä olisi antanut kunnan asukkaille ja päiväkotipalvelujen käyttäjille mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kaupungin Ensi linjan päiväkodin suunnitelmiin. Kaupunki ei olisi myöskään ollut yhteydessä Barnavårdsföreningen i Finland -yhdistykseen yhdistyksen tai päiväkotien Anna ja BMR henkilökunnan näkemyksien huomioon ottamiseksi. Lisäksi väitetään, että valmistelu olisi tehty kiireessä.

Kaupungilla on tällä hetkellä ostopalvelusopimus yksityisen palveluntuottaja Barnavårdsföreningen i Finland kanssa, jolla on Kallion alueella kaksi ruotsinkielistä päiväkotia. Nykyiset sopimukset ovat voimassa 31.7.2024 saakka, joskin kaupunki on tavannut ko. palveluntuottajaa ja tuonut ilmi kiinnostuksensa ottaa sopimukseen kirjatut optiovuodet käyttöön. Ensi linjan uutta päiväkotihanketta koskien ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden edustajat ovat olleet säännöllisesti yhteydessä palveluntuottajaan.

Kaupunki järjesti alueella asukastilaisuuden Kallion alueen palveluverkon kehittämisestä 21.9.2023, johon myös ostopalvelupäiväkotien henkilöstö ja huoltajat saivat kutsun. Materiaalit tilaisuudesta lähetettiin kaupungin puolelta palveluntuottajalle tilaisuuden jälkeen edelleen lähetettäväksi perheille ja henkilöstölle. Kaupunki ei järjestä kuulemistilaisuuksia yksityisen palveluntuottajan henkilöstölle.

Kaupunkiympäristön toimiala on selvittänyt mahdolliset väistötilat päiväkoti Vironniemelle alueella. Alueella ei ole sellaisia muita vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat väistötilojen valmistumisen Kaisaniemen paviljongin rakennusluvan päättymiseen mennessä. Päiväkoti Vironniemessä järjestetään varhaiskasvatusta 105 lapselle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on osallistanut ja kuullut henkilökuntaa ja huoltajia sekä viestinyt hankkeesta vuoden 2023 aikana.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päiväkodin tilat eivät olisi tarkoituksenmukaiset varhaiskasvatukseen. Lisäksi päiväkodin pihan mitoitusta koskevia perusteluita pidetään puutteellisina. Pihan lapsikohtainen mitoitus ei oikaisuvaatimuksen mukaan vastaisi kaupungin suunnitteluohjeita.

Tilaratkaisut tukevat varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista. Hankkeessa toteutetaan pedagogisesti toimivat, tarkoituksenmukaisesti mitoitetut ja monikäyttöiset tilat olemassa olevan rakennuksen puitteissa. Tilat suunnitellaan suunnitteluohjeiden mukaan ja ne mahdollistavat lapsille hyvän ympäristön oppia ja kasvaa.

Muutoksen yhteydessä Ensi linja 1:n rakennus peruskorjataan siten, että tekniset järjestelmät uusitaan ja ajanmukaistetaan tarvittavilta osin sekä parannetaan paloturvallisuutta, energiatekniikkaa, esteettömyyttä ja tilojen akustiikkaa. Samalla kehitetään tilojen monikäyttöisyyttä ja soveltuvuutta päiväkotikäyttöön. Wc-tiloja rakennetaan lisää uuden käyttäjämäärän vaatima määrä.

Tilojen ja pihan toteutuksella varmistetaan lapsille turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Suunniteltu piha-alue on laajuudeltaan yhteensä noin 3 200 m², eli pihatilaa on 12,7 m² per lapsi. Piha on näin ollen varsin suuri ja kantakaupungissa olevaksi piha-alueeksi erityisen suuri. Aivan päiväkodin vieressä sijaitsee leikkipuisto Linja, jossa voidaan myös ulkoilla ja retkeillä.

Liikenteen suunnittelulla varmistetaan lasten turvalliset kevyen liikenteen yhteydet rakennukseen ja sen lähialueille. Suunnittelussa on otettu huomioon lasten turvallinen siirtyminen lähialueen virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Tilasuunnittelu Ensi linjan päiväkotiin on alkanut. Suunnittelu toteutetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tilasuunnitteluohjeiden mukaisesti ja suunnittelun edetessä tullaan osallistamaan niin henkilöstöä kuin lapsia.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että päätöksen perustelut olisivat epäselviä ja puutteellisia. Päätökselle ei olisi annettu hallintolain 45 §:n edellyttämiä perusteluja. Päätöksessä ei perusteltaisi sitä, miksi kaupunki rakentaa yhden 252 paikan päiväkodin nykyisten, pienempien toimintayksiöiden sijaan eikä sitä, miten paikkamäärän lisääminen uudessa päiväkodissa voisi olla lapsen edun mukaista. Epäselvää olisi myös, miten kaupunginhallitus tai kasvatus- ja koulutuslautakunta perustelevat uuden päiväkodin ruotsinkielisten paikkojen tarpeen. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätöksestä 6.6.2023 § 17 poiketen päätöksestä 11.12.2023 § 761 ei kävisi ilmi, kuinka monta paikkaa uudessa päiväkodissa mahdollisesti varataan ruotsinkielisille lapsille.

Kaupunginhallituksen päätöstä on perusteltu tilojen tarpeen kannalta mm. toteamalla, että Ensi linjan lähialueilla eli Alppilan, Harjun, Vilhonvuoren, Torkkelinmäen, Linjojen sekä Siltasaaren osa-alueilla 1–6-vuotiaiden määrä kasvaa 196 lapsella ennustekauden loppuun mennessä. Päiväkoti tarvitaan vastaamaan alueelliseen palvelutarpeeseen. Edelleen on todettu, että osoitteessa Ensi linja 1 sijaitseva rakennus muutetaan päiväkotikäyttöön ja rakennusta tullaan hyödyntämään keskisen ja eteläisen varhaiskasvatusalueen palveluiden järjestämiseen. Peruskorjattavaan rakennukseen on mahdollista rakentaa tilat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön enintään 252 lapselle. Lisäksi päiväkodin tarpeen osalta on tuotu esiin, että hanke on tärkeä ja kiireellinen mm., koska Kaisaniemen puistossa olevasta väliaikaisesta paviljonkirakennuksesta, jossa toimii päiväkoti Vironniemi, joudutaan luopumaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Päiväkodille tarvitaan korvaavat väistötilat, kunnes Kruununhaan alueelle saadaan pysyvä ratkaisu lasten päiväkoti Vironniemelle. Tarve käyttää tiloja tähän tarkoitukseen on todettu kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston esityksen jälkeen yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Kaupunkiympäristön toimiala esittää kaupungin omistamien kiinteistöjen perusparannuksia tilojen kunnon mukaan. Tässä yhteydessä arvioidaan myös tilojen käyttökelpoisuutta toimialojen palvelutarpeisiin. Kaupunginhallitus on kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston esityksestä 11.12.2023 § 761 hyväksynyt päätöksen liitteenä olevan hankesuunnitelman, jossa todetaan rakennuksen käyttötarkoituksen muutettavan päiväkotikäyttöön siten, että tiloihin on mahdollista sijoittaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön 252 tilapaikan päiväkoti. Suomenkieliselle varhaiskasvatukselle varataan 140 tilapaikkaa ja ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle varataan 84 tilapaikkaa. Lisäksi varaudutaan toteuttamaan 28 uutta tilapaikkaa myöhemmin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista ei kävisi ilmi, miksi vuosittaisten kustannusten arviot eroavat toisistaan.

Kaupunginhallituksen 11.12.2023 § 761 päätöksen perusteluissa todetaan, että hankkeen arvioidut vuokravaikutukset kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ovat 963 850 euroa, kun taas kasvatus- ja koulutuslautakunnan hankesuunnitelmasta 14.11.2023 § 270 antamassa lausunnossa todetaan, että toiminnan kustannukset tulevan hankkeen osalta ovat yhteensä noin 2 700 000 euroa vuodessa. Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnan käynnistämiskustannuksia, kuten kalusteita ja välineitä, tieto- ja viestintätekniikan hankintoja, muuttokustannuksia, ja siivouskustannuksia.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätöksestä 11.12.2023 § 761 ei myöskään kävisi ilmi, miltä osin se mahdollisesti korvaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätöksen 6.6.2023 ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksen 24.10.2023, tai miltä osin nämä päätökset ovat edelleen voimassa tai täydentävät perusteluja.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on 6.6.2023 § 17 esittänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalle Ensi linjan hankkeen tarveselvityksen hyväksymistä. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto on 15.6.2023 § 61 esittänyt kaupunginhallitukselle osoitteessa Ensi linja 1 sijaitsevan rakennuksen muuttamista päiväkotikäyttöön ja hankesuunnitelman hyväksymistä ehdolla, että kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteluissa todetaan, että kasvatus- ja koulutuslautakunta on 24.10.2023 § 243 hyväksynyt tarveselvityksen. Tässä päätöksessään kasvatus- ja koulutuslautakunta edellytti selvittämään tilojen jakamista kaupungin tai muiden soveltuvien käyttäjien kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 14.11.2023 § 270 antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon, jonka perusteluissa hankesuunnitelman todetaan vastaavan lautakunnassa päätettyä tarveselvitystä. Lisäksi todetaan, että tehtyjen selvitysten perusteella tiloille ei ole löytynyt muita käyttäjiä. Edellä mainitut päätökset ovat koskeneet asian valmistelua. Kaupunginhallitus on puolestaan ollut asiassa lopullinen päättäjä hyväksyessään tilahankkeen hankesuunnitelman 11.12.2023 § 761.

Päätöksen täytäntöönpano

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Varhaiskasvatuslain 5 §:n mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuslaissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaupunginhallituksen päätöksen 11.12.2023 § 761 täytäntöönpano ennen lainvoimaa on välttämätöntä näiden kaupungin lakisääteisten varhaiskasvatuspalvelujen toteuttamiseksi. Tilojen valmistuminen suunnitellussa aikataulussa on edellytys sille, että kaupungin lakisääteisillä varhaiskasvatuspalveluilla on käytettävissään tilat päiväkoti Vironniemen 105 lapselle sen jälkeen, kun päiväkodin käytössä olevat Kaisaniemen puistossa sijaitsevat paviljonkitilat poistuvat käytöstä puiston perusparannuksen tieltä viimeistään huhtikuussa 2025, jolloin paviljonkitilojen rakennuslupa päättyy. Päiväkodille tarvitaan korvaavat väistötilat, kunnes Kruununhaan alueelle saadaan pysyvä ratkaisu päiväkoti Vironniemelle.

Kaupunki on etsinyt Kallion alueelta sopivia kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarvitsemia tiloja varhaiskasvatukselle jo useita vuosia. Ensi linja 1:n tilojen lisäksi tiiviin kantakaupungin alueelta ei ole löytynyt muita varhaiskasvatuksen toimintaan soveltuvia tiloja riittävän kokoisine piha-alueineen.

Kaupunginhallituksen 11.12.2023 § 761 päätöksen täytäntöönpano ei tee mahdollista valitusta hyödyttömäksi eikä täytäntöönpanon peruuttamisesta myöskään aiheutuisi kovin suurta vahinkoa. Edellä mainituin perustein kaupunginhallituksen päätös 11.12.2023 § 761 pannaan täytäntöön mahdollisesta valituksesta huolimatta.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Kaupunginhallituksen päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Kaupunginhallitus 11.12.2023 § 761

Päätös

Käsittely

04.12.2023 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Suvi Rämö, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 32174

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 14.11.2023 § 270

Lausunto

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Susan Niemelä, projektiarkkitehti (tilat): 310 79657

Sari Utriainen, aluepäällikkö (toiminta): 310 44655

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 15.06.2023 § 61

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Hanna Lehtiniemi, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 87723

Päätös tullut nähtäväksi 18.04.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.