Kuulemispyyntö, Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma, valtioneuvoston kanslia

HEL 2023-009964
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 65

Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa; Helsingin kaupungin kuuleminen

Pormestari

Päätös

Pormestari päätti antaa seuraavan vastauksen valtioneuvoston asettaman työryhmän kuulemispyyntöön:

1.Helsingin kaupunki toteaa, että yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutuminen ei ole mahdollista ilman ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien tinkimätöntä kunnioittamista.

Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma 2021−2023 on tärkeä väline rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi ja sen kaikki kahdeksan tavoitetta ovat ajankohtaisia nyt ja vastedes. Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden edistämiseksi tulee jatkaa, mutta niiden määrää tärkeämpänä on pidettävä toimenpiteiden todellista vaikuttavuutta ja toteutumista. Jatkotoimien valmistelun tulee pohjautua toimintaohjelman toteutumisen arviointiin. Nykyisen ohjelman valmisteluun kuulunut laajapohjainen osallistaminen on varmistettava myös tulevaisuudessa.

Kolmen tavoitteen nostaminen muita keskeisemmiksi ei ole erityisen tarkoituksenmukaista, koska tavoitteet liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan; niitä kaikkia tarvitaan moninaisuudelle vastaanottavan yleisen asenneilmapiirin luomiseksi ja rasismin vähentämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Koska kuulemispyynnössä kuitenkin toivotaan priorisointia, Helsingin kaupungin näkökulmasta keskeisinä voidaan pitää ainakin tavoitteita 1, 2 ja 3. Näiden tavoitteiden edistäminen on linjassa Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa ja auttaa rakentamaan kaupunkia, jossa jokainen, taustasta riippumatta, voi toteuttaa itseään, työskennellä, kokea osallisuutta ja voida hyvin ilman pelkoa syrjinnästä ja luottaen siihen, että jokaisella on sama ihmisarvo. Tavoitteeseen 2 liittyen on erityisen tärkeää ehkäistä ja purkaa työmarkkinoiden haitallista eriytymistä sekä sukupuolen että etnisen taustan tai maahanmuuttaja-aseman perusteella.

Tavoite 6, kuntien kannustaminen aktiiviseen yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämiseen, on kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeinen. Pitkäjänteinen työ yhteiskunnan asenteiden ja ilmapiirin kehittämiseksi yhdenvertaisuutta edistävään ja monimuotoisuuden hyväksyvään suuntaan on Suomessa ja suomalaisissa kunnissa erityisen tärkeää kahdestakin syystä. Ensinnäkin, niin Suomen kuin Helsingin menestys ja talouden ja julkistalouden kestävyys edellyttävät tähänastista selvästi suurempaa maahanmuuttoa. Toiseksi, globaalit ilmiöt, kuten ilmastokriisi ja geopoliittinen epävarmuus, tekevät Suomesta jatkossa suhteellisesti houkuttelevamman maahanmuuton kohteen. Helsinki puolestaan korostuu maansisäisesti tällaisena kohteena.

2. Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman toimenpiteiden hyödyllisyyden arviointi on vaikeaa, koska käytettävissä ei ole tietoa siitä, mitkä toimenpiteistä ovat toteutuneet ja millä tavoin. Toimenpiteet, joissa syntyy konkreettinen tulos sekä toimenpiteet, joissa yhdenvertaisuuden edistäminen on kytköksissä rahoitukseen, ovat kuitenkin vaikuttavuuspotentiaaliltaan lupaavia. Eri hallinnonalojen, kuten poliisin ja työvoimaviranomaisten, laaja kouluttaminen ja ohjaaminen yhdenvertaisuusasioissa on epäilemättä hyödyllistä. Osaamisen vahvistaminen on tärkeää kaikille asiakasrajapinnassa toimiville.

Helsingin kaupungin näkökulmasta on myönteistä, että ohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä kuntien tukemiseksi rasismin vastaisessa toiminnassa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2022−2025 mukaan kaupungin on tarkoitus ottaa käyttöön Yhdenvertainen Suomi -ohjelman puitteissa kunnille tuotettuja materiaaleja, työkaluja ja malleja. Näiden helppo saatavuus ja käyttöönoton tukemisen resursointi on tärkeää.

3. Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma keskittyy erityisesti rasismin vastaisiin toimiin, joita on erittäin tärkeää jatkaa. Konkreettisia yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisen toimenpiteitä tarvitaan valtakunnallisesti myös muihin syrjintäperusteisiin liittyen. Aktiivista syrjintään puuttumisen kulttuuria pitää vahvistaa johdonmukaisesti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

On tärkeää huomioida, että sukupuolten tasa-arvoon sisältyy myös sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen ja syrjimättömyys sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Vihapuheen ja vihatekojen kitkemiseen on tärkeää panostaa. Uskonnonvapautta tai sananvapautta ei saa käyttää perusteena yksilön tai väestöryhmän halventamiseen tai oikeuksien kaventamiseen. Huomiota on syytä kiinnittää myös useiden päällekkäisten vähemmistöasemien tuottamaan moniperustaisen syrjinnän riskiin.

Lakiuudistusten ja kehittämistoimien perustaksi tarvitaan laadukasta ja monialaista tutkimustietoa. Uudistusten vaikutusten ennakkoarviointia, mukaan lukien sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, tulee toteuttaa nykyistä johdonmukaisemmin.

Syrjintää kohdanneiden henkilöiden käytössä olevien oikeussuojakeinojen pitää olla helposti saavutettavia ja toimivia luottamuksen vahvistamiseksi viranomaisiin.

Suomalaisen yhteiskunnan yleisen asenneilmapiirin kehittyminen laaja-alaisesti moninaisuutta hyväksyväksi ja arvostavaksi edellyttää kunnioittavaa puhetapaa ja käytöstä kaikilta. Erityisen tärkeää tämä on kun kyse on poliittisista päättäjistä tai muista yhteiskunnallisesti näkyvistä henkilöistä niin hallinnossa, elinkeinoelämässä kuin kolmannellakin sektorilla. Esimerkeillä on voimaa.

Monimuotoinen, hyvinvoiva ja mahdollisuuksiinsa luottava väestö on Suomen vahvuus.

Päätös tullut nähtäväksi 10.08.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Titta Reunanen, Kumppanuuspäällikkö, puhelin: 09 310 23437

titta.reunanen@hel.fi

Päättäjä

Juhana Vartiainen
pormestari

Liitteet (pdf)

1. Kuulemispyyntö 31.7.2023

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.