Toivomusponsi, kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jenni Hjeltin toivomusponnesta koskien kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämistä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa on muutaman viime vuoden aikana jo tiivistetty sekä tiivistetään parhaillaan osana eri toimintoja. Näistä jo toteutetuista toimenpiteistä on myös noussut suosituksia jatkoon yhteistyön tiivistämiseksi ja siten toivomusponnen näkökulma yhteistyön tiivistämisestä entisestään kaupungin ja järjestöjen välillä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa nähdään kannatettavana.
Toivomusponsi linkittyy kaupungin segregaation ehkäisytyöhön, joka on tärkeä tavoite kaupungille ja toimialalle. Voimakkainta segregaatiokehitys on lapsiperheiden kohdalla, ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluilla on paljon mahdollisuuksia tukea eritaustaisten helsinkiläisten sosiaalista integraatiota, kuuluvuuden ja kohdatuksi tulemisen tunnetta sekä hyviä väestösuhteita. Tässä lausunnossa pääpaino on lapsiperheissä, mutta on hyvä huomioida, että maahanmuuttajataustaisten perheiden kulttuureissa perhe on usein käsitteenä laajempi, käsittäen esimerkiksi myös ikäihmiset.
Yhteistyö järjestöjen kanssa on tunnistettu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tärkeäksi ja merkittäväksi toimintatavaksi kaikessa toiminnassa. Viimeisten vuosien aikana useilla hankkeilla on keskitytty erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa tehtävään työhön, jossa järjestöt ovat vahvasti mukana yhtenä sidosryhmänä. Lisäksi on useita yksittäisiä jo vakiintuneita toimintoja, joissa yhteistyö kaupungin ja järjestöjen välillä tähtää joko suoraan tai välillisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden paremmin huomioimiseksi. Näitä on listattu esimerkinomaisesti liitteessä 2.
Toimialan palveluita kehitetään yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa huomioiden palveluiden kohderyhmät. Useissa toiminnoissa maahanmuuttajataustaiset perheet on nähty merkittävänä kohderyhmänä ja näissä yhteistyö järjestöjen kanssa on monesta näkökulmasta tärkeää. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten järjestöjen rooli on keskeinen kohderyhmän tavoittamisessa, mutta on tärkeä huomioida muidenkin järjestöjen tavoittamat maahanmuuttajataustaiset perheet esimerkiksi liikunta- tai kulttuuriharrastuksissa sekä heidän roolinsa tehtävässä yhteistyössä.
Yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa kaupungin ja järjestön välillä on huomioitu myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhtenä vuoden 2024 kaupunkiyhteisenä tavoitteena, jossa on tarkoitus parantaa lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä. Kaupungin toimialojen yhteisissä alueellisissa yhteistyöverkostoissa tunnistetaan tutkimus- ja ilmiötietoon perustuen sekä vuorovaikutuksessa muun muassa alueen perheiden ja järjestöjen kanssa keskeiset toimenpiteet lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen parantamiseksi.
Moniääninen Helsinki -hanke
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteinen Moniääninen Helsinki -hanke toteutettiin kaupunkiuudistusalueilla vuosina 2022–2023 ja sen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten perheiden palveluymmärrystä, luottamusta ja osallisuutta palveluissa. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti järjestöjen kanssa.
Hankkeen tavoitteena oli muun muassa perheiden tietojen lisääminen erityisesti kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluista ja osallistaa niiden kehittämiseen sekä tukea vanhemmuutta ja hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteitä olivat muun muassa somalin- ja arabiankieliset vanhempainryhmien järjestäminen, erilaiset kohtaamistapahtumat muun muassa nuorisotaloilla ja kulttuurikeskuksissa sekä koulutukset henkilöstölle ja asukkaille, joissa osallistujina oli kaupungin henkilöstöä ja järjestöedustajia. Lisäksi Kulttuurin kummilapset -toiminta muotoiltiin vastaamaan paremmin muunkielisten perheiden tarpeita. Hankkeen toimenpiteitä tehtiin ja edistettiin hyvässä yhteistyössä useiden eri järjestöjen kanssa, muun muassa Aseman lapset ry:n Sawian-hankkeen, Tieto on valtaa ry;n, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja EHYT Hadiya -hankkeen ja verkoston kanssa.
Hankkeen pohjalta henkilöstölle ja johtamisen tueksi tuotetuissa oppaissa on nostettu suosituksia jatkoon perhelähtöisen työn sekä kaupunkiyhteisten kumppanuuksien edistämiseksi, missä korostuvat yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Monialaisen perhelähtöisen työn edellytyksinä nostetaan muun muassa monialaisen kotoutumisen tuen tarjoamista kaupungin ja muiden toimijoiden saumattomana yhteistyönä. Kaupunkiyhteisen kumppanuuden edistämiseksi tulisi järjestöjä ja yhteisöjä ottaa aktiivisemmin mukaan kaupungin palveluista viestimiseen, minkä lisäksi tarvittaisiin kaupunkiyhteinen malli palveluohjaukseen järjestöjen palveluihin.
Kestävän kasvun hanke
Kaupungin yhteinen Kestävän kasvun hanke toteutetaan vuosina 2023–2025 EU:n koronapalautumisen määrärahalla. Hankkeen tavoitteena on muun muassa parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hoidon ja palveluiden saatavuutta sekä vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat ikääntyneet ja työikäiset ulkomaalaistaustaiset henkilöt sekä sitä kautta luonnollisesti myös heidän perheensä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tehtävänä on koota palvelutarjottimelle toimialan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita, joihin voidaan ohjata heitä, jotka niistä eniten hyötyvät. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut ja toiminta olisi löydettävissä palvelutarjottimelta. Hanke siis lisää kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä palveluohjauksessa, minkä myötä kaupunkilaisille on helpommin ja kootummin löydettävissä itselleen sopivia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita.
Kotoutumisen tuen määrärahalla toteutettava kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuus vuonna 2024
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuudelle on myönnetty rahoitus maahanmuuttajien kotoutumisen tuen hankkeisiin osoitetuista vuoden 2024 talousarvion määrärahoista. Yhteishankkeen poikkileikkaavana päätavoitteena on lisätä asukasymmärrystä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseksi nykyistä paremmin eri väestöryhmiä tavoittaviksi. Nuorisopalvelujen, kolmen kulttuurikeskuksen ja toimialan viestintäpalvelujen osahankkeet toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa, minkä lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Nuorisopalveluissa keskeisenä tavoitteena on luoda uusia tapoja rakentaa suhteita kaupunkiuudistusalueiden nuorten perheisiin ja yhteisöihin palkkaamalla nuoriso-ohjaajia näille alueille sekä tukemaan nuorten vapaa-aikaa heidän alkuvaiheen kotoutumisessaan. Yhtenä toimenpiteenä on ohjata nuoria tarjolla olevaan toimintaan ja järjestää tarvittaessa sopivaa toimintaa heidän vapaa-ajalleen. Nuorten tavoittamisessa yhteistyötahoina ovat esimerkiksi järjestöt. Nuorisopalveluiden osahankkeessa jatketaan nuorisotyön kehittämistä edelleen inklusiivisemmaksi muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa alueilla.
Kulttuurikeskusten toimenpiteet linkittyvät Kulttuurikeskusten visiotyö -muutoshankkeeseen, jossa kulttuuritalojen palveluita, tiloja ja organisoitumista tarkastellaan asiakaskokemuksen parantamiseksi. Kulttuurikeskusten osahankkeissa tätä tavoitetta edistetään erikielisiä asukkaita osallistamalla. Osahankkeisiin rekrytoitava työntekijä ja järjestökumppanit järjestävät kohtaamisia, joissa asukkailta kerätään kokemuksia, tarpeita ja toiveita kulttuurikeskusten palvelujen kehittämiseksi nykyistä saavutettavammiksi. Lisäksi työntekijät järjestävät yhdessä järjestökumppanien kanssa asukkaita osallistavia, kotoutumista edistäviä kokeiluita.
Viestintäpalveluiden osahankkeen tarkoituksena on kehittää toimialan monikielisen viestinnän menetelmiä poikkileikkaavasti, jotta eri kieli- ja kulttuuritaustaiset helsinkiläiset tavoitetaan paremmin. Tavoitteena on muun muassa järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä kartuttaa tietoa siitä, millainen viestintä ja millaiset viestintäkanavat tavoittavat parhaiten kohderyhmiä.
Demokratiakahvilahanke
Kirjastopalvelujen Demokratiakahvilahankkeen tavoitteena on lisätä alueen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden kuuluvuutta kirjaston piirissä, kehittää kirjaston palveluita ja vahvistaa kohderyhmien aktiivista kansalaisuutta. Pääasiallisena kohderyhmänä aikuiset ja sitä kautta heidän perheensä. Hanke toteutetaan AVI:n rahoituksella vuosina 2023–2024.
Yhteistyössä järjestöjen kanssa on järjestetty esimerkiksi kohtaamiskahviloita kirjastolla, jossa tavoitteena on ollut antaa tilaa eri väestöryhmien välisille kohtaamiselle sekä kirjaston tilojen aktiiviselle haltuun ottamiselle erilaisten toimijoiden toimesta. Samalla kirjaston palvelut ovat tulleet tutummiksi järjestöjen kautta saavutettaville asiakkaille.
Järjestöyhteistyön kautta on myös tuotettu videot, joissa kerrotaan kirjaston palveluista arabiaksi ja somaliksi. Näissä noin kahden minuutin pituisissa videoissa järjestöjen kautta saavutetut esiintyjät kertovat äidinkielellään kirjaston oleellisimmista palveluista.
Lopuksi on hyvä todeta, että vaikka yhteistyötä on tehty ja tehdään järjestöjen kanssa parhaillaan useiden eri hankkeiden ja toimintojen kautta, toimivat nämä keskenäänkin yhteistyössä, mikä on tarkoituksenmukaista jatkossakin. Esimerkiksi kotoutumisen tuen määrärahalla toteutettava kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuus kytkeytyy Kestävän kasvun hankkeeseen palveluohjauksen näkökulmasta ja jatkaa samalla toiminnan kehittämistä Demokratiakahvilahankkeen jalanjäljissä.
Eri hankkeiden osalta on tärkeää saada myös kokonaiskustannukset sekä hankkeiden saavuttamat tulokset.
Käsittely
Vastaehdotus 1:
Esa Korkia-aho: Kohtaan kolme tulisi lisätä myös kantaväestöön kuuluvat heikompiosaiset perheet sekä vanhukset. Kaupungin ja järjestöjen tulee laajentaa yhteistyötä myös kantaväestön heikompiosaisiin lapsiperheisiin sekä vanhuksiin.
Esa Korkia-ahon vastaehdotusta 1 ei kannatettu, joten se raukesi.
Vastaehdotus 2:
Esa Korkia-aho: Lisätään lausuntoon kappaleen 19 jälkeen: Eri hankkeiden osalta on tärkeää saada myös kokonaiskustannukset sekä hankkeiden saavuttamat tulokset.
Kannattaja: Eeva Kärkkäinen
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Esa Korkia-ahon vastaehdotuksen 2 yksimielisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa on muutaman viime vuoden aikana jo tiivistetty sekä tiivistetään parhaillaan osana eri toimintoja. Näistä jo toteutetuista toimenpiteistä on myös noussut suosituksia jatkoon yhteistyön tiivistämiseksi ja siten toivomusponnen näkökulma yhteistyön tiivistämisestä entisestään kaupungin ja järjestöjen välillä maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa nähdään kannatettavana.
Toivomusponsi linkittyy kaupungin segregaation ehkäisytyöhön, joka on tärkeä tavoite kaupungille ja toimialalle. Voimakkainta segregaatiokehitys on lapsiperheiden kohdalla, ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluilla on paljon mahdollisuuksia tukea eritaustaisten helsinkiläisten sosiaalista integraatiota, kuuluvuuden ja kohdatuksi tulemisen tunnetta sekä hyviä väestösuhteita. Tässä lausunnossa pääpaino on lapsiperheissä, mutta on hyvä huomioida, että maahanmuuttajataustaisten perheiden kulttuureissa perhe on usein käsitteenä laajempi, käsittäen esimerkiksi myös ikäihmiset.
Yhteistyö järjestöjen kanssa on tunnistettu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tärkeäksi ja merkittäväksi toimintatavaksi kaikessa toiminnassa. Viimeisten vuosien aikana useilla hankkeilla on keskitytty erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa tehtävään työhön, jossa järjestöt ovat vahvasti mukana yhtenä sidosryhmänä. Lisäksi on useita yksittäisiä jo vakiintuneita toimintoja, joissa yhteistyö kaupungin ja järjestöjen välillä tähtää joko suoraan tai välillisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden paremmin huomioimiseksi. Näitä on listattu esimerkinomaisesti liitteessä 2.
Toimialan palveluita kehitetään yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa huomioiden palveluiden kohderyhmät. Useissa toiminnoissa maahanmuuttajataustaiset perheet on nähty merkittävänä kohderyhmänä ja näissä yhteistyö järjestöjen kanssa on monesta näkökulmasta tärkeää. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten järjestöjen rooli on keskeinen kohderyhmän tavoittamisessa, mutta on tärkeä huomioida muidenkin järjestöjen tavoittamat maahanmuuttajataustaiset perheet esimerkiksi liikunta- tai kulttuuriharrastuksissa sekä heidän roolinsa tehtävässä yhteistyössä.
Yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa kaupungin ja järjestön välillä on huomioitu myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhtenä vuoden 2024 kaupunkiyhteisenä tavoitteena, jossa on tarkoitus parantaa lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä. Kaupungin toimialojen yhteisissä alueellisissa yhteistyöverkostoissa tunnistetaan tutkimus- ja ilmiötietoon perustuen sekä vuorovaikutuksessa muun muassa alueen perheiden ja järjestöjen kanssa keskeiset toimenpiteet lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen parantamiseksi.
Moniääninen Helsinki -hanke
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteinen Moniääninen Helsinki -hanke toteutettiin kaupunkiuudistusalueilla vuosina 2022–2023 ja sen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten perheiden palveluymmärrystä, luottamusta ja osallisuutta palveluissa. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti järjestöjen kanssa.
Hankkeen tavoitteena oli muun muassa perheiden tietojen lisääminen erityisesti kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluista ja osallistaa niiden kehittämiseen sekä tukea vanhemmuutta ja hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteitä olivat muun muassa somalin- ja arabiankieliset vanhempainryhmien järjestäminen, erilaiset kohtaamistapahtumat muun muassa nuorisotaloilla ja kulttuurikeskuksissa sekä koulutukset henkilöstölle ja asukkaille, joissa osallistujina oli kaupungin henkilöstöä ja järjestöedustajia. Lisäksi Kulttuurin kummilapset -toiminta muotoiltiin vastaamaan paremmin muunkielisten perheiden tarpeita. Hankkeen toimenpiteitä tehtiin ja edistettiin hyvässä yhteistyössä useiden eri järjestöjen kanssa, muun muassa Aseman lapset ry:n Sawian-hankkeen, Tieto on valtaa ry;n, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja EHYT Hadiya -hankkeen ja verkoston kanssa.
Hankkeen pohjalta henkilöstölle ja johtamisen tueksi tuotetuissa oppaissa on nostettu suosituksia jatkoon perhelähtöisen työn sekä kaupunkiyhteisten kumppanuuksien edistämiseksi, missä korostuvat yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Monialaisen perhelähtöisen työn edellytyksinä nostetaan muun muassa monialaisen kotoutumisen tuen tarjoamista kaupungin ja muiden toimijoiden saumattomana yhteistyönä. Kaupunkiyhteisen kumppanuuden edistämiseksi tulisi järjestöjä ja yhteisöjä ottaa aktiivisemmin mukaan kaupungin palveluista viestimiseen, minkä lisäksi tarvittaisiin kaupunkiyhteinen malli palveluohjaukseen järjestöjen palveluihin.
Kestävän kasvun hanke
Kaupungin yhteinen Kestävän kasvun hanke toteutetaan vuosina 2023–2025 EU:n koronapalautumisen määrärahalla. Hankkeen tavoitteena on muun muassa parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hoidon ja palveluiden saatavuutta sekä vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat ikääntyneet ja työikäiset ulkomaalaistaustaiset henkilöt sekä sitä kautta luonnollisesti myös heidän perheensä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tehtävänä on koota palvelutarjottimelle toimialan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita, joihin voidaan ohjata heitä, jotka niistä eniten hyötyvät. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut ja toiminta olisi löydettävissä palvelutarjottimelta. Hanke siis lisää kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä palveluohjauksessa, minkä myötä kaupunkilaisille on helpommin ja kootummin löydettävissä itselleen sopivia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita.
Kotoutumisen tuen määrärahalla toteutettava kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuus vuonna 2024
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuudelle on myönnetty rahoitus maahanmuuttajien kotoutumisen tuen hankkeisiin osoitetuista vuoden 2024 talousarvion määrärahoista. Yhteishankkeen poikkileikkaavana päätavoitteena on lisätä asukasymmärrystä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseksi nykyistä paremmin eri väestöryhmiä tavoittaviksi. Nuorisopalvelujen, kolmen kulttuurikeskuksen ja toimialan viestintäpalvelujen osahankkeet toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa, minkä lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Nuorisopalveluissa keskeisenä tavoitteena on luoda uusia tapoja rakentaa suhteita kaupunkiuudistusalueiden nuorten perheisiin ja yhteisöihin palkkaamalla nuoriso-ohjaajia näille alueille sekä tukemaan nuorten vapaa-aikaa heidän alkuvaiheen kotoutumisessaan. Yhtenä toimenpiteenä on ohjata nuoria tarjolla olevaan toimintaan ja järjestää tarvittaessa sopivaa toimintaa heidän vapaa-ajalleen. Nuorten tavoittamisessa yhteistyötahoina ovat esimerkiksi järjestöt. Nuorisopalveluiden osahankkeessa jatketaan nuorisotyön kehittämistä edelleen inklusiivisemmaksi muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa alueilla.
Kulttuurikeskusten toimenpiteet linkittyvät Kulttuurikeskusten visiotyö -muutoshankkeeseen, jossa kulttuuritalojen palveluita, tiloja ja organisoitumista tarkastellaan asiakaskokemuksen parantamiseksi. Kulttuurikeskusten osahankkeissa tätä tavoitetta edistetään erikielisiä asukkaita osallistamalla. Osahankkeisiin rekrytoitava työntekijä ja järjestökumppanit järjestävät kohtaamisia, joissa asukkailta kerätään kokemuksia, tarpeita ja toiveita kulttuurikeskusten palvelujen kehittämiseksi nykyistä saavutettavammiksi. Lisäksi työntekijät järjestävät yhdessä järjestökumppanien kanssa asukkaita osallistavia, kotoutumista edistäviä kokeiluita.
Viestintäpalveluiden osahankkeen tarkoituksena on kehittää toimialan monikielisen viestinnän menetelmiä poikkileikkaavasti, jotta eri kieli- ja kulttuuritaustaiset helsinkiläiset tavoitetaan paremmin. Tavoitteena on muun muassa järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä kartuttaa tietoa siitä, millainen viestintä ja millaiset viestintäkanavat tavoittavat parhaiten kohderyhmiä.
Demokratiakahvilahanke
Kirjastopalvelujen Demokratiakahvilahankkeen tavoitteena on lisätä alueen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden kuuluvuutta kirjaston piirissä, kehittää kirjaston palveluita ja vahvistaa kohderyhmien aktiivista kansalaisuutta. Pääasiallisena kohderyhmänä aikuiset ja sitä kautta heidän perheensä. Hanke toteutetaan AVI:n rahoituksella vuosina 2023–2024.
Yhteistyössä järjestöjen kanssa on järjestetty esimerkiksi kohtaamiskahviloita kirjastolla, jossa tavoitteena on ollut antaa tilaa eri väestöryhmien välisille kohtaamiselle sekä kirjaston tilojen aktiiviselle haltuun ottamiselle erilaisten toimijoiden toimesta. Samalla kirjaston palvelut ovat tulleet tutummiksi järjestöjen kautta saavutettaville asiakkaille.
Järjestöyhteistyön kautta on myös tuotettu videot, joissa kerrotaan kirjaston palveluista arabiaksi ja somaliksi. Näissä noin kahden minuutin pituisissa videoissa järjestöjen kautta saavutetut esiintyjät kertovat äidinkielellään kirjaston oleellisimmista palveluista.
Lopuksi on hyvä todeta, että vaikka yhteistyötä on tehty ja tehdään järjestöjen kanssa parhaillaan useiden eri hankkeiden ja toimintojen kautta, toimivat nämä keskenäänkin yhteistyössä, mikä on tarkoituksenmukaista jatkossakin. Esimerkiksi kotoutumisen tuen määrärahalla toteutettava kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankekokonaisuus kytkeytyy Kestävän kasvun hankkeeseen palveluohjauksen näkökulmasta ja jatkaa samalla toiminnan kehittämistä Demokratiakahvilahankkeen jalanjäljissä.
Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 1.3.2024 mennessä valtuuttu Jenni Hjeltin toivomusponteen kaupungin ja järjestöjen välisen maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa tehtävän yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite on liitteenä.
Asiasta on pyydetty lausunto myös sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalta.
Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Elina Eskelä, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36083
Tanja Tuominen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 50674