Tarveselvitys, Jätkäsaaren Bunkkerin liikuntatilat ja uimahalli, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

HEL 2023-013745
Asialla on uudempia käsittelyjä
6. / 180 §

Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin tarveselvitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä Jätkäsaareen
sijoittuvien uima- ja liikuntahallin tarveselvityksen.

Samalla lautakunta korostaa hankkeen valtavan suurta merkitystä koko Etelä- ja Länsi-Helsingin yleisille liikuntamahdollisuuksille sekä erityisesti koululaisten liikunnalle. Siksi lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeen suunnittelu ja toteutus alkaa viivästyksettä niin, että Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin rakentaminen voi alkaa viimeistään alkuvuodesta 2025.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Mia Kuokkanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Lisäysesitys päätösehdotuksen loppuun:

"Samalla lautakunta korostaa hankkeen valtavan suurta merkitystä koko Etelä- ja Länsi-Helsingin yleisille liikuntamahdollisuuksille sekä erityisesti koululaisten liikunnalle. Siksi lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeen suunnittelu ja toteutus alkaa viivästyksettä niin, että Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin rakentaminen voi alkaa viimeistään alkuvuodesta 2025."

Kannattaja: Anna Karhumaa

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Jätkäsaareen
sijoittuvien uima- ja liikuntahallin tarveselvityksen.

Sulje

Uimahallia on suunniteltu Etelä- ja Länsi-Helsingin alueelle jo parin vuosikymmenen ajan, sillä alueella on tunnistettu tarve ja katvealue uimahalliverkostossa. Jätkäsaari ja Hernesaari ovat myös kasvavia asuinalueita. Jätkäsaaren alue kasvaa edelleen, ja sen asukastavoite on 21 000 asukasta. Myös läheinen Hernesaari tulee kasvamaan lähes 7 000 asukkaalla. Jätkäsaaren saavutettavuus erityisesti julkisella liikenteellä on hyvä. Jätkäsaaren uima- ja liikuntahalli tuleekin palvelemaan koko Etelä- ja Länsi-Helsinkiä, joissa asuu tällä hetkellä yhteensä noin 230 000 asukasta.

Jätkäsaaren uimahalli on osa uimahallien palveluverkkoa. Lähimmät uimahallit ovat Urheiluhallit Oy:n Töölön uimahalli sekä Yrjönkadun uimahalli, joissa molemmissa on varsin rajallinen allaspinta-ala.

Jätkäsaaren uimahalli tuo helpotusta kasvavaan palvelutarpeeseen ja lisää kaiken ikäisten vesiliikuntaa. Ikääntyvät ovat koululaisten lisäksi suurimpia päiväkäyttäjiä. Ikääntyneiden määrä lisääntyy tulevien vuosikymmenten aikana merkittävästi. Ikääntyneiden osuus on erityisen korkea Etelä-Helsingissä. Olemassa olevissa tiloissa ei pystytä riittävästi vastaamaan ikääntyvien kasvavaan vesiliikuntapalveluiden kysyntään.

Vesiliikuntaseurojen tilanpuute on merkittävä ja harjoitusvuoroja ei ole riittävästi. Jätkäsaaren uimahalli lisää mahdollisuuksia seuratoimintaan sekä uinninopetukseen.

Uimahallin käyntimäärätavoite on noin 400 000 käyntikertaa vuodessa.

Uimahallin kanssa samaan rakennukseen rakennetaan monipuolinen liikuntahalli. Liikuntahalliin keskitetään lähialueen koulujen 1 400 oppilaan liikunnanopetus. Koulun väliaikaiset liikuntatilat ovat sijainneet vuodesta 2019 Jätkäsaaren liikuntapuistossa. Tilat ovat väliaikaiset ja odottavat lopullisen hallin rakentumista, joten uima- ja liikuntahallia tarvitaan kiireellisesti. Väliaikaiset liikuntatilat ovat riittämättömät oppilaitosten tarpeeseen nähden.

Liikuntahallin arvioitu käyntimäärä on yli 300 000 käyntikertaa vuodessa. Tulevia liikuntatiloja voidaan verrata monipuolisuudellaan lähinnä Liikuntamyllyyn ja Töölön kisahalliin, jotka liikuttavat vuodessa ihmisiä yhteensä yli miljoonan liikuntasuorituksen edestä.

Uudisrakennus mahdollistaa monipuoliset ja kasvavan alueen tarpeisiin soveltuvat uima- ja liikuntatilat

Uimahalli suunnitellaan harjoitusolosuhdeuimahalleiksi, joissa on mahdollista toteuttaa seurojen perusharjoittelua ja pienimuotoista paikallista tai lähialueen kilpailutoimintaa. Uimahallissa huomioidaan uimaopetuksen, kuntouinnin, uintiurheilun, soveltavan liikunnan ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Tulevassa Jätkäsaareen uimahallissa tulee vesipinta-alaa olla siten, että pääaltaaseen on mahdollista rakentaa kahdeksan 50 metrin rataa. Pääallas tulee olla jaettavissa kahteen osaan välipalkilla. Helsingissä on vain kaksi uimahallia, joissa pääallas on 50 m pitkä, joten tarve 50 metrin altaaseen on perusteltua lisäten samalla merkittävästi kaupungin vesipinta-alaa. Altaan jakomahdollisuus kahteen parantaa uintiolosuhteita sekä edistää monipuolisempaa vesiliikuntaa. Pidemmät radat mahdollistavat samanaikaisesti kuntouinnin ja jättävät tilaa seuraharjoittelulle, vesijuoksulle ja allasjumpalle. Lisäksi tarvitaan opetusallas, perheallas, monitoimiallas, joka myös toimii terapia-altaana, sekä kylmäallas.

Liikuntahallin tilat puolestaan palvelevat ainakin kahdenkymmenen eri lajin harrastajia. Suurimpina lajeina tulevat olemaan eri sisäpalloilulajit, kamppailulajit, voimistelu, tanssiliikunta, ja kuntosaliharjoittelu. Etelä- ja Länsi-Helsingin alueella on tälläkin hetkellä riittämättömästi monipuolisia sisäliikuntatiloja ja kasvavat asuinalueet lisäävät entisestään niiden tarvetta. Tiloissa tullaan järjestämään myös ikääntyneille ja soveltavan liikunnan erityisryhmille ohjattua toimintaa.

Koululiikunta- ja urheiluseurakäyttöön tarvitaan kolme toisistaan erotettavaa äänieristettyä liikuntatilaa sekä tilat ryhmäliikunnalle. Liikuntahallin suunnittelussa on tärkeää huomioida lajikohtaiset tilavaatimukset ja välineiden soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Liikuntaseuratoiminnan ja muun ohjatun toiminnan lisäksi liikuntahalli tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia omatoimiseen liikunnan harrastamiseen. Tilassa tulee olla monipuoliset kuntosalitilat sekä muuhun kuntoiluun ja oheisharjoitteluun soveltuvat tilat. Liikuntatilat tulevat olemaan pääasiassa harjoituskäytössä, mutta mahdollistavat myös pienimuotoisten kilpailujen järjestämisen.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Tilaohjelmassa Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin tilat uudisrakennuksessa ovat laajuudeltaan 9 144 hym² (Liite 2) joka kaupunkiympäristön toimialan laskelman mukaan vastaa 10 781 htm2.

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2024–33 on hankkeelle varattu 113 miljoonaa euroa.

Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tilojen tuleva kokonaisvuokra on noin 36,66 euroa/htm²/kk eli noin 4,75 miljoonaa euroa/vuosi.

Hanke vaatii lisähenkilökuntaa 32 henkilön verran joka tarkoitta palkkakustannuksissa noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvio tulevista käyttötuloista on uimahallin osalta noin 1,65 miljoonaa euroa vuodessa ja liikuntahallin osalta noin 1,3 miljoonaa euroa.

Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin varataan 1,2 miljoonaa euroa, joka ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia. Muuttokustannusarvio on 50 000 euroa.

Yhteisvalmistelu

Tarveselvitys on laadittu kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 14.12.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen

Lisätietojen antaja

Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 09 310 35824

mia.kuokkanen@hel.fi

Marjaana Risku, vs. liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 09 310 27989

marjaana.risku@hel.fi

Jyrki Inkinen, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 87904

jyrki.inkinen@hel.fi

Oleg Jauhonen, projektikoordinaattori, puhelin: 09 310 78032

oleg.jauhonen@hel.fi

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87783

matti.kuusela@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. tarveselvitys Jätkäsaaren uima- ja liikuntahalli 5.12.2023
2. Tilaohjelma Jätkäsaaren uima-ja liikuntahalli 1.12.2023

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.