Tarveperusteinen rahoitus, varhaiskasvatus ja perusopetus, 1.8.2024 alkaen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

HEL 2024-001216
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 8

Tarveperusteisen rahoituksen jakaminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen 1.8.2024 alkaen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Päätös

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja päätti tarveperusteisen laskentamallin pohjalta rahoitusta saavat varhaiskasvatusyksiköt liitteen 1 mukaisesti sekä perusopetuksen koulut liitteen 2 mukaisesti 1.8.2024 alkaen.

Tarveperusteisen rahoituksen perustelut, laskentamalli ja käyttö on kuvattu lautakunnan päätöksessä 16.1.2024 § 4.

Päätöksen perustelut

Alueellisen eriytymisen negatiivisia vaikutuksia oppilaitoksiin ja oppijoille ehkäistään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tarveperusteisella rahoituksella. Lautakunnan 16.1.2024 § 4 päätöksen mukaan lautakunta päättää tarveperusteisen rahoituksen laskentamallien uudistamisesta sekä laskennan muuttujien vaihtamisesta. Päätöksen rahoitusta saavista yksiköistä tekee toimialajohtaja.

Rahoituksen jako kouluille ja varhaiskasvatusyksiköille perustuu lautakunnan päätökseen, jonka mukaan lähtökohtana tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisessa yksiköille on se, että yksikön saama tukisumma tulee olla sellaisella tasolla, että sillä voidaan eriarvoisuuskehitystä ehkäiseviä toimia saavuttaa. Ensisijaisesti rahoitusta kohdennetaan niin, että yksiköihin voidaan rahoituksella palkata henkilöstöä. Määrärahaa voidaan käyttää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin oppilaitoksen oman harkinnan mukaisesti.

1.8.2024 lähtien rahoitus jaetaan varhaiskasvatukseen yhteisen laskentamallin kautta, jossa ovat mukana sekä suomen- että ruotsinkieliset varhaiskasvatusyksiköt. Rahoitusta jaetaan varhaiskasvatusyksiköille, joiden TP-indeksi on suurempi kuin 1,99. Tällöin rahoitusta saavia yksiköitä on 30 ja näiden lisäksi rahoitusta saa kaksi leikkipuistoyksikköä. Rahoitusta kohdennetaan niin, että jokaiseen yksikköön voidaan palkata tarveperusteisella rahoituksella vähintään yksi ei-mitoituksessa oleva työntekijä ja, että rahaa jää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin.

Varhaiskasvatuksen tarveperusteinen rahoituksen määräraha on 2 447 000 euroa on vuoden 2024 talousarviossa. Vuonna 2024 rahoitus jaetaan kahden eri laskentamallin perusteella, 1.8.2024 asti lautakunnan 17.1.2023 § 6 tehdyn päätöksen mukaan ja sen jälkeen tämän uuden päätöksen mukaan.

Myös perusopetuksessa suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus on samassa laskentamallissa 1.8.2024 lähtien. Rahoitusta jaetaan kouluille, joiden TP-indeksi on pienempi kuin -0,2. Tällöin rahoitusta saavia kouluja on yhteensä 42, joista kaupungin kouluja on 39. Lisäksi rahoitusta jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten kouluvalmentajien ja monikielisten ohjaajien palkkakuluihin.

Perusopetuksen tarveperusteinen rahoituksen määräraha on 8 836 000 euroa vuoden 2024 talousarviossa. Vuonna 2024 rahoitus jaetaan kahden eri laskentamallin perusteella, 1.8.2024 asti lautakunnan 4.10.2022 § 259 tehdyn päätöksen mukaan ja sen jälkeen tämän uuden päätöksen mukaan.

Päätös tullut nähtäväksi 31.01.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Lisätietojen antaja

Sanna Ranto, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 21904

sanna.ranto@hel.fi

Päättäjä

Satu Järvenkallas
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liitteet (pdf)

1. Liite 1. Tarveperusteinen rahoitus varhaiskasvatukseen
2. Liite 2. Tarveperusteinen rahoitus perusopetukseen

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.