Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-30-9903-100 ja 1-420-1-11722 Munkkiniemi, Munkan Venekerho ry

HEL 2024-003552
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 30

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Munkkiniemessä osoitteessa Ramsaynranta 2

Yksikön päällikkö

Päätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Munkan Venekerho ry:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Munkan Venekerho ry
Y-tunnus: 2026382-8

**********

Alueen omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 30. kaupunginosassa (Munkkiniemi), kiinteistöillä 91-30-9903-100 ja 91-420-1-1172, osoitteessa Ramsaynranta 2. Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja Munkan Venekerho ry on vuokrannut alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 6.3.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
Munkan venekerho, Ramsaynranta 2, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 29.2.2024, Sitowise Oy

Ilmoitusalueen rajaamista vain rakennettavan rakennuksen kaivualueelle (mukaan lukien salaoja- ja hulevesilinjojen sekä -kaivojen rakentamisen kaivualueet) on tarkennettu sähköpostikeskustelussa 12.-13.3.2024.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta saatu maanhaltijan suostumus maaperän kunnostusluvan hakemiseen on toimitettu 14.3.2024.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostettava alue sijaitsee osoitteessa Ramsaynranta 2 kiinteistöillä 91-30-9903-100 ja 91-420-1-1172. Ilmoituksen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistus rajautuu ainoastaan rakennettavan huoltorakennuksen noin 90 m²:n kokoiseen alueeseen.

Rakentamisalue sijaitsee asemakaavassa venesatamaksi merkityllä alueella. Alue on toiminut venesatamana vuosikymmeniä. Maankäyttöön tai alueen toimintaan ei ole suunnitteilla muutoksia, mutta alueelle rakennetaan uusi huoltorakennus.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueen maaperässä on todettu organotinayhdisteitä. Tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPT) yhteenlasketut pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Yhdisteet ovat tyypillisiä satama-alueille, joilla on käytetty kiinnittymisenestoaineita. Tributyylitinan käyttöä laivojen pohjamaaleissa alettiin rajoittaa Suomessa vuonna 1991. TBT-maalien täydellinen käyttökielto tuli voimaan EU-alueella vuonna 2008.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Vuonna 2005 tehdyn maaperän haitta-ainetutkimuksen mukaan maaperä oli hiekkaista soraa 0,3...0,5 metrin syvyydellä ja hienoa hiekkaa 2,5...3,5 metrin syvyydellä. Pintatäyttö syvyydellä 0...0,3 metriä on vuoden 2005 tutkimusraportin mukaan tehty vuonna 2003, jolloin orgaanisten tinayhdisteiden käyttö veneiden pohjamaaleissa oli jo kielletty.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vuonna 2023 tehdyssä maaperätutkimuksessa ei esiintynyt vettä tutkitulla syvyydellä 0...0,6 metriä. Kohde sijaitsee meren rannalla. Hulevedet imeytyvät maaperään.

Haitta-ainetutkimukset

Vuonna 2005 venesataman alueelta otettiin maanäytteitä kolmesta tutkimuspisteestä. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena tributyylitinaa (0,387 mg/kg) ja trifenyylitinaa (5,543 mg/kg). Organotinayhdisteitä todettiin syvyydellä 0,3…0,5 metriä. Samassa tutkimuspisteessä syvyydellä 2,5…3,5 metriä ko. yhdisteitä ei enää todettu. Pintatäyttöä ei tutkittu tuolloin, koska pintatäyttö oli uusittu lähtötietojen mukaan vuonna 2003. Venesataman alueella todettiin myös kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia 18 mg/kg ja kuparia 110 mg/kg. Tutkimuspisteiden sijainneista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ne eivät sijainneet nyt kyseessä olevalla rakennusalueella.

Vuoden 2023 tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet koko kaivusyvyydellä. Maanäytteitä otettiin rakentamisalueelta kokoomanäytteinä syvyyksiltä noin 0…0,5 metriä ja 0,6 metriä. Kaivun arvioidaan ulottuvan 0,6 tai 0,8 metrin syvyyteen, mutta näytteenotto arvioidaan silti edustavaksi. Maanäytteistä määritettiin laboratoriossa VNa (214/2007):n mukaiset metallit ja puolimetallit sekä orgaaniset tinayhdisteet. Tributyylitinan ja trifenyylitinan yhteenlasketut pitoisuudet näytteissä olivat 11,4 ja 6,9 mg/kg.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Alueella on venesatama. Maankäyttö ei ole herkkää. Kohteen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä. Alue sijaitsee kaupunkiympäristössä meren rannalla. Luonnonympäristö ei ole erityisen herkkää.

Maaperän haitta-ainepitoisuuksia verrattiin VNa (214/2007) mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPT) yhteenlasketut pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon molemmissa kokoomanäytteissä. Pelkästään ohjearvovertailun perusteella tulisi kohteesta poistaa kaikki pitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävät TBT-TPT-pitoiset maa-ainekset. Arvioinnissa tarkasteltiin puhdistustarvetta VNa:n (214/2007) 2 §:n mukaisesti kohteen olosuhteisiin sekä haitta-aineiden pitoisuuksiin, esiintymiseen ja ympäristökäyttäytymiseen perustuvana asiantuntija-arviona. Arvioinnissa tarkastellaan haitta-aineista aiheutuvaa terveys- ja ekologista riskiä sekä haitta-aineiden kulkeutumista etäämmälle esiintymisalueeltansa.

Arseenia ja kuparia ei arvioida terveys- tai ekologisten riskien kannalta merkittäviksi, sillä niiden todetut pitoisuudet alittivat alemmat ohjearvot. Kyseisten alkuaineiden vesiliukoisuus on myös heikkoa, eivätkä ne ole haihtuvia, joten kulkeutuminen etäämmälle kohteelta on epätodennäköistä. Kulkeutumisriskiä vähentää myös se, että aineita todettiin vain yksittäisissä näytteissä.

Käsitteellisessä mallissa on arvioitu haitta-aineiden kulkeutumista ilmoitusalueella todettujen orgaanisten tinayhdisteiden lisäksi myös vuonna 2005 todettuja orgaanisia tinayhdisteitä.

Haitta-ainepitoista pintavaluntaa ei pääse muodostumaan, sillä TBT-TPT-pitoiselle alueelle rakennetaan pintavalunnan estävä huoltorakennus. Vuonna 2005 todetut haitta-aineet eivät sijoitu rakennusalueelle, joten niitä ei peitä rakennus. Pintavalunnan mukana kulkeutumisen riskiä vähentää kuitenkin se, että kohteen olosuhteissa hulevedet imeytyvät maaperään. Alueella ei myöskään ole merkittäviä korkeuseroja, joiden vuoksi vesi virtaisi pintavaluntana haitta-ainepitoiselta alueelta etäämmälle. Yleisesti kohteessa muodostuu vajovettä, sillä maaperä on päällystämätön ja hulevedet imeytyvät maaperään. Lisäksi vuonna 2005 TBT:a ja TPT:a todettiin 0,3…0,5 metrin syvyydellä. Venesataman alueella muodostuu vajovettä. Rakennettavan huoltorakennuksen kohdalla vajovettä ei muodostu, koska rakennus estää veden imeytymisen maaperään. Tulevan huoltorakennuksen kohdalle jäävien haitta-aineiden (TBT noin 0,87 mg/kg, TPT noin 6 mg/kg) ei siten arvioida kulkeutuvan maaperässä alaspäin vajoveden mukana. Todetut haitta-aineet luokitellaan veden mukana kulkeutumattomiksi, mikä myös vähentää vajoveden mukana kulkeutumisen riskiä koko alueella. Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana merkittävästi maaperässä alaspäin pohjaveteen arvioidaan epätodennäköiseksi. Tutkimuksen aikana tehtyjen havaintojen perusteella haitta-ainepitoinen maakerros ei ole kosketuksissa orsi- tai pohjaveteen. Tutkimuksia ei ulotettu pohjavesikerrokseen, joka oletettavasti mukailee meriveden pinnan tasoa. Siten tiedossa ei ole, esiintyykö haitta-aineita pohjavesikerroksessa. Aiemman, vuoden 2005 tutkimuksen mukaan orgaanisia tinayhdisteitä ei esiinny ainakaan syvyydellä 2,5...3,5 metriä. Haitta-aineiden heikko vesiliukoisuus ja taipumus sitoutua maa-ainekseen vähentävät pohjaveden mukana kulkeutumisen riskiä, vaikka niitä esiintyisikin pohjavesikerroksessa. Ottaen huomioon haitta-aineiden heikon veden mukana kulkeutuvuuden ja alueen pienialaisuuden, veden mukana kulkeutumisen riski arvioidaan vähäiseksi. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti maalta mereen. Koska alueella on ollut venesatamatoimintaa jo noin 1940-luvulta lähtien ennen nykyistä toimijaa, sataman edustan merialueella voi olla huomattavastikin korkeampia orgaanisten tinayhdisteiden taustapitoisuuksia, kuin mitä maa-alueelta voisi nykyään kulkeutua ottaen huomioon haitta-aineiden heikon kulkeutuvuuden.

Haitta-aineiden kulkeutuminen pölyävän maan mukana arvioidaan kokonaisuudessaan epätodennäköiseksi.

Todetut haitta-aineet eivät ole haihtuvia, joten ne eivät kulkeudu kaasufaasina ilmassa. Siten haitta-aineiden kulkeutuminen ulko- tai sisäilmaan on merkityksetön kulkeutumisreitti.

Kohteen olosuhteet ja haitta-aineiden ominaisuudet huomioon ottaen haitta-aineiden kulkeutuminen arvioidaan vähäiseksi.

Altistumis- ja terveysriskejä on arvioitu ilmoitusalueella todettujen orgaanisten tinayhdisteiden lisäksi myös vuonna 2005 todettujen orgaanisten tinayhdisteiden osalta. Rakennuksen vuoksi haitta-aineille ei voi altistua suoran ihokosketuksen tai ruoansulatuselimistön välityksellä. Altistuminen vuonna 2005 syvyydellä 0,3…0,5 metriä todetuille haitta-aineille on epätodennäköistä. Kohteessa ei myöskään oleskella toistuvasti ja pitkäkestoisesti, joten altistumiskerrat ja altistumiskertojen kesto jäävät vähäisiksi. Vähäisen altistumisen ei arvioida johtavan merkittävään terveysriskiin. Kohteessa todetut haitta-aineet eivät ole haihtuvia, joten hengitysilman välityksellä altistumista ei tapahdu. Haitta-ainepitoinen maaperä ei kulkeutumisen arvioinnin perusteella pääse pölyämään, joten haitta-ainepitoisen pölyn hengittämisen tai ihokosketuksen välityksellä altistuminen ei ole myöskään todennäköistä. Haitta-ainepitoisilla alueilla ei kasvateta ravintokasveja. Alueella ei myöskään esiinny talousvesikäytössä olevaa pohjavettä. Altistuminen ravinnon tai talousveden välityksellä arvioidaan epätodennäköiseksi. Arvion mukaan alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä.

Kohde ei ole ekologisesti herkkä. Nisäkkäiden, lintujen tai matelijoiden ei arvioida altistuvan haitta-aineille, sillä haitta-aineet tulevat esiintymään huoltorakennuksen alapuolella sekä 0,3...0,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lisäksi edellä mainittujen eliöryhmien elinpiirit ovat niin laajoja, että altistuminen pienellä alueella esiintyville haitta-aineille jää hyvin vähäiseksi. Mikrobit ja maaperäeliöt voivat altistua haitta-aineille elinympäristössään. Maaperä, jossa haitta-aineita todettiin, on soraa ja hiekkaa. Sora ja hiekka eivät ole mikrobien tai maaperäeliöiden osalta lajirikas elinympäristö, joten jo lähtökohtaisesti niiden esiintyminen venesataman alueella voi olla vähäisempää kuin multavilla, luonnontilaisemmilla alueilla. Haitta-ainepitoinen alue ei myöskään ole kovin laaja, mikä vähentää altistumista ja siitä muodostuvaa riskiä. On myös mahdollista, että eliöstö välttelee haitta-ainepitoisia alueita ja hakeutuu maaperässä haitta-aineettomille alueille sekä mikrohabitaatteihin. Siten arvioidaan, että haitta-aineet eivät vaikuta merkittävästi maaperän mikrobiologisiin tai biologisiin prosesseihin. Lisäksi näiden prosessien merkittävyys on lähtökohtaisestikin vähäinen venesatamassa. Arvion mukaan alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ekologisia riskejä.

Kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit arvioidaan pieniksi ja epätodennäköisiksi.

Arvioinnin perusteella kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittäviä kulkeutumis-, terveys- tai ekologisia riskejä. Maaperällä ei arvioida olevan riskiperusteista puhdistustarvetta.

Koska alueella ei arvioida olevan riskeihin perustuvaa maaperän puhdistustarvetta, kaivutyöt ehdotetaan tehtäviksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Edelleen ehdotetaan, että kohteella tehtäviä kaivutöitä varten ei aseteta numeerisia kunnostustavoitteita.

Esitettyjen kunnostustavoitteiden arvioidaan edustavan kestävää lähestymistapaa.

Kaivualueelle jää edellä ehdotetuilla kunnostustavoitteilla ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (tributyylitinaa noin 0,87 mg/kg ja trifenyylitinaa noin 6 mg/kg). Lisäksi venesataman alueelle jää pitoisuuksia, jotka todettiin vuoden 2005 tutkimuksissa.

Mikäli kohteen maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee kulkeutumis-, terveys ja ekologiset riskit arvioida uudelleen. Herkemmällä maankäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi asuinkäyttöä. Lisäksi haitta-ainepitoisilla maa-aineksilla on edelleen toimenpidetarve tulevaisuudessa: Mikäli kohteesta poistetaan haitta-ainepitoista maata, tulee varmistaa, että maa-aineksen loppusijoitus tapahtuu vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoista maa-ainesta. Kaivutyöt edellyttävät jatkossakin ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta sekä sen perusteella annettavaa Helsingin kaupungin ympäristöviranomaisen päätöstä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmä on kaivutöiden vuoksi massanvaihto. Maa-aines kaivetaan rakennustöiden vaatimassa laajuudessa, eli noin 90 m²:n alalta ja noin 0...0,6 tai 0...0,8 metrin syvyydeltä.

Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vähintään VNa (214/2007) mukaiset kynnysarvot ja jotka kaivetaan rakennustöiden vuoksi, kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Maa-aineksia ei välivarastoida tai hyödynnetä kohteessa.

Haitta-ainepitoista maa-ainesta kuljettavan toiminnanharjoittajan tulee olla hyväksytty jätehuoltorekisteriin. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormille laaditaan sähköiset siirtoasiakirjat. Jos sähköisten siirtoasiakirjojen käyttö ei ole mahdollista, kuormat varustetaan paperisilla siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjat viedään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin. Ympäristötekninen valvoja tai kunnostuksesta vastaava taho säilyttää mahdollisia paperisia asiakirjoja kolme vuotta kunnostuksen päättymisestä.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun maa-aines on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Viimeistely tehdään rakennussuunnitelman mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten avulla.

Poistettava massamäärä on vähäinen ja sen haitta-ainepitoisuudet on tutkittu ennakkoon, joten haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten avulla. Seurantanäytteenotolle ei arvioida olevan tarvetta, mikäli kaivutyö saadaan toteuttaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa massamäärällä noin 55...70 m³. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti havaittavaa poikkeavuutta ennakkotutkimuksiin nähden, otetaan seurantanäytteitä niin tiheästi, että haitta-ainepitoisuudet saadaan luotettavasti selvitettyä.

Mikäli kaivantoon kertyy lähtöoletuksista poiketen poisjohdettavaa vettä, otetaan siitä vesinäyte. Vesinäytteestä analysoidaan HSY:n lupaehtojen edellyttämät parametrit sekä orgaaniset tinayhdisteet (TBP ja TPT).

Kaivun jälkeen kaivannon pohjan ja seinämien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Kunnostuskaivannosta (90 m² * 0,6/0,8 m) otetaan yhteensä kaksi jäännöspitoisuusnäytettä, yksi pohjasta ja yksi kokoomanäytteenä seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuudet.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteessa ei ole todettu kulkeutuvia haitta-aineita.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estyy olemassa olevan aitauksen vuoksi ja työmaa-alue merkitään selvästi. Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet, vähintään kypärä, huomioliivi ja turvakengät. Normaalin maarakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa on huomioitava alueella todetut haitta-aineet.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade otetaan huomioon kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivusyvyydellä ei tutkimusten perusteella esiinny vettä, joten vesienkäsittelyn tarvetta ei todennäköisesti ilmene. Mikäli poisjohdettavia kaivantovesiä kuitenkin syntyy, ne voidaan johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa esitetään Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Kaivantovesiä voidaan toimittaa myös luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ilmoituksessa on esitetty toiminta seuraavissa poikkeuksellisissa tilanteissa:
-Massamäärien huomattava kasvu oletetusta
-Alueelta löytyy merkittäviä määriä haitta-aineita, jotka eivät olleet tiedossa suunnitteluvaiheessa
- Alueen maaperässä havaitaan merkittävästi voimakkaampia haitta-ainepitoisuuksia kuin ennalta oli tiedossa.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun mahdolliset jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa kerrotaan työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot.

Kunnostuksesta vastaava vastaa muusta tarpeelliseksi katsomastaan tiedotuksesta tarvittaessa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjanpitoa, johon merkitään vähintään
- tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista
- tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista
- tiedot jäännöspitoisuuksista
- tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista poisjohdetuista kaivantovesistä
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin.

Kirjanpito pidetään ajan tasalla kunnostuksen aikana.

Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan loppuraportti. Raportissa esitetään vähintään
- kaivutyön toteutus ja aikataulu
- haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- jäännöspitoisuudet
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- mahdollinen vesienkäsittely.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle tarkastettavaksi.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyö on tarkoitus tehdä keväällä 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön maanomistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Kiinteistön maanomistaja, Helsingin kaupunki, on todennut 21.3.2024, että maanomistajalla ei ole lausuttavaa asiasta.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Munkan Venekerho ry:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Ramsaynranta 2, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Rakennusalueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Mikäli työn aikana arvioidaan/todetaan kaivualueelle jäävän aiemmin todettua korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai haitta-ainepitoisuuksia arvioidaan/todetaan jäävän syvemmälle maaperään, tulee riskinarviota tarvittaessa tarkentaa vastaamaan muuttuneita lähtöoletuksia. (YSL 135 §)

Ilmoitusalue on rajattu koskemaan vain rakennettavan huoltorakennuksen aluetta mukaan lukien salaoja- ja hulevesilinjojen sekä -kaivojen rakentamisen kaivualueet, joten puhdistustavoitteet koskevat vain kyseistä aluetta. Pilaantuman laajuus ja puhdistustarve muualla venesataman alueella tulee selvittää erikseen. (YSL 135 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivualueelta on tutkittava orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet myös rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolelta. Alueelta tulee ottaa maanäyte yhden metrin syvyydestä kaivutason alapuolelta, mikäli kaivantoon ei vielä kerry vettä tällä syvyydellä tai juuri ennen syvyyttä, jossa kaivantoon alkaa kertyä vettä. Maanäyte tulee ottaa vähintään kahden eri kohdasta kaivantoa otetun osanäytteen kokoomanäytteenä. (YSL 6 §)

Kaivutyön jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että kaivannon reunoilta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä kokoomanäytteinä erikseen pilaantumattomaksi oletetun pintakerroksen osuudelta seinämästä ja sen alapuolisesta seinämästä. (YSL 6 §)

Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6, 209 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, 13 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kaivualue tulee rajata selkeästi, mikäli valmiiksi aidatulla alueella voi liikkua rakennustyön ulkopuolisia henkilöitä. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Kaivantovesistä tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueen maaperässä on kaikissa tutkimuksissa todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Lisäksi vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään tai johtaa mereen. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Kaivantovedet on imeytettävä siten, että imeytys ei lisää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen eikä lisää orsi- tai pohjaveden mukana aiheutuvaa haitta-aineiden kulkeutumista. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen vesien johtamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä kirjallisesta aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Raportti on toimitetta ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille tai alueille ei ole esitetty kunnostustavoitteita.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivualueella tehtävät lisätutkimukset ovat tarpeen pilaantuneen alueen rajaamisessa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia kaivantojen reunojen jäännöspitoisuudet eri syvyyksiltä, koska lähtöoletuksena on, että alueella on pilaantumaton pintamaakerros.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Päätös tullut nähtäväksi 08.04.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • asianosainen
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
vaasa.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65101 VAASA
Puhelinnumero:
029 56 42780

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta  (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut 
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Lisätietojen antaja

Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 32047

virpi.salo@hel.fi

Päättäjä

Katariina Serenius
yksikön päällikkö