Valtuutettu Emma Karin aloite Vartiosaaren virkistyskäytön kehittämisestä

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2017-013537
Asialla on uudempia käsittelyjä
24. / 191 §

Valtuutettu Emma Karin aloite Vartiosaaren virkistyskäytön kehittämisestä

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Valtuutettu Emma Kari ja 30 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää parhaat keinot Vartiosaaren avaamiseksi laajempaan käyttöön ja ryhtyy toimiin Vartiosaaren virkistyspalvelujen kehittämiseksi ja sujuvan kulkuyhteyden avaamiseksi.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Vartiosaaressa on nykyisin noin 7,5 km polkuverkostoa. Kaupungin ylläpitämiä virkistyspalveluja ei ole. Vesiliikenneyhteydet saareen toimivat kaupallisin perustein. Kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymässä Vartiosaaren osayleiskaavassa on painotettu asumisen lisäksi virkistyskäyttöä. Helsingin hallinto-oikeus on 5.2.2018 kumonnut Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevan päätöksen sekä Helsingin yleiskaavaa koskevan päätöksen mm. Vartiosaarta koskevien merkintöjen osalta. Päätökset eivät ole lainvoimaisia.

Kaupunginhallitus katsoo, että Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen voisi tässä tilanteessa perustua lähinnä väliaikaisluonteisiin, verrattain kevyisiin ratkaisuihin, jotka eivät vaikuta jatkosuunnitteluun.

Kaupunkiympäristön toimialan mukaan väliaikainen virkistyskäyttö voisi painottua retkeilyyn. Kustannuksiltaan edullisin ja jatkosuunnittelun kannalta neutraalein vaihtoehto olisi järjestää virkistyksen perustarpeet esim. yksi polkureitti, grillipaikka, ulkokäymälä ja uimapaikka. Näiden investointien kustannuksiksi on arvioitu noin 200 000 euroa. Rantautumismahdollisuuksien parantamiseksi on mahdollista tarjota yksi nykyinen kaupungin kiinteistöjä palveleva laituri yleiseen käyttöön. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala vastaa laiturin ylläpidosta.

Kevyen liikenteen siltaratkaisut ovat kaupunkiympäristölautakunnan mukaan kustannuksiltaan noin 1-1,2 milj. euroa. Kaupunginhallitus katsoo, että saaren tulevan kehittämisen kannalta siltayhteyden tekeminen tässä tilanteessa ei ole perusteltua. Vesiliikenteen kehittämisratkaisuna kaupunkiympäristölautakunta on esittänyt tuettua vesibussiliikennettä. Tällöin kaupunki tekisi vesibussiyrittäjän kanssa sopimuksen Reposalmen ja Vartiosaaren välin liikennöinnistä ja vesibussi kulkisi 3 kk 12 tuntia päivässä. Kustannuksiksi on arvioitu noin 100 000 euroa kesässä.

Vartiosaari ei tällä hetkellä kuulu kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ulkoilupalvelujen ylläpidon piiriin. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen ei sisälly kaupunkiympäristön toimialan investointiohjelmaan.

Sulje

Kaupunginvaltuusto 30.05.2018 § 158

Päätös

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

16.05.2018 Pöydälle

06.02.2018 Pöydälle

Esittelijä
Kaupunginhallitus
Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen@hel.fi

Kaupunginhallitus 07.05.2018 § 290

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

23.04.2018 Pöydälle

06.02.2018 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.03.2018 § 73

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetyt kehittämisehdotukset ovat valmisteilla olevan Helsingin merellisen strategian mukaisia. Strategian tavoitteena on muun muassa merellisten kohteiden saavutettavuuden parantaminen sekä saariston palvelujen kehittäminen.

Vartiosaaressa ei tällä hetkellä ole kaupungin ylläpitämiä palveluita, esimerkiksi yleisessä käytössä olevaa venelaituria tai levähdys - ja uimapaikkoja. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttäisi saareen tehtäviä investointeja kuten polkuverkoston ja uimapaikan kunnostamista sekä ulkokäymälän, keittokatoksen ja uuden yleisessä käytössä olevan laiturin rakentamista. Kaupunkiympäristön tekemien laskelmien mukaan investointien kokonaissumma on noin 1–1,2 miljoonaa euroa.

Vartiosaari on yksi Itäistä saaristoreittiä (Hakaniemenranta – Vuosaari - Hakaniemenranta) kulkevan vesibussin pysähdyspaikoista. Saareen liikennöi kesällä 2017 vesibussi kaksi kertaa päivässä sekä Hakaniemestä, että Vuosaaresta.

Saaren vetovoimaisuuden ja vesiliikenteen kehittäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Nykyisellään kaupungin ulkoilusaariin suuntautuvaa vesiliikennettä ei tueta taloudellisesti. Tästä johtuen matkustajamäärät käytännössä ohjaavat saariin kulkevia reittejä sekä aikatauluja. Virkistyspalveluiden kehittäminen ja sitä kautta vetovoimaisuuden lisääminen lisäisi myös Vartiosaaren kävijämääriä.

Valtuustoaloitteessa esitetään kulkuyhteyksien parantamiseksi kevytrakenteisen sillan rakentamista Vartiosaareen. Kevyenliikenteensilta rakentaminen edellyttää suuria investointeja ja vaatii tarkempaa suunnittelua. Ponttonisilta huonona puolena on, että se sulkisi Vartiosaaren länsipuolella kulkevan suositun veneväylän.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää omassa lausunnossaan, että uuden laiturin rakentamisen sijaan, kaupunkiympäristön toimiala voisi jo tulevana kesänä parantaa rantautumismahdollisuuksia osoittamalla nykyisellään kaupungin kiinteistöjä palvelevan laiturin yleiseen käyttöön, mikäli laiturin kunnossapito siirtyisi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan mielestä järjestely olisi järkevä ja tarkoituksenmukainen.

Vartiosaaren saamiseksi yhä useamman kaupunkilaisen ulottuville, kaupungin pitäisi rakentaa Vartiosaareen ponttonisilta veneilykauden ulkopuolella lokakuusta huhtikuuhun. Nykyisin vesibussi kulkee liian harvoin, joten vesibussin vuoroväli pitäisi olla tiheämpi tulevina vuosina. Lisäksi Vartiosaaren sillasta pitää tehdä uusi ajantasainen selvitys kustannuksineen päätöksenteon tueksi kesään mennessä.

Vartiosaaren palveluiden kehittäminen retkeily- ja luontomatkailukohteena on toivottavaa. Tarvittavien investointien toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin tarkempaa suunnittelua, huomioiden saaren tuleva käyttö ja riittävät investointimäärärahat.

Käsittely

Vastaehdotus:
Elina Moisio: Lisätään uusi kohta kappaleeksi 8:

Vartiosaaren saamiseksi yhä useamman kaupunkilaisen ulottuville, kaupungin pitäisi rakentaa Vartiosaareen ponttonisilta veneilykauden ulkopuolella lokakuusta huhtikuuhun. Nykyisin vesibussi kulkee liian harvoin, joten vesibussin vuoroväli pitäisi olla tiheämpi tulevina vuosina. Lisäksi Vartiosaaren sillasta pitää tehdä uusi ajantasainen selvitys kustannuksineen päätöksenteon tueksi kesään mennessä.

Kannattaja: Sami Muttilainen

Lautakunta hyväksyi Elina Moision vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lisätään kappaleen 7 loppuun

Laajasalon kirjastosta on takavuosina lainattu ihmisille soutuveneitä josta on hyviä kokemuksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle hankittaisiin kaksi soutuvenettä liiveineen. Tämä parantaisi Vartiosaaren saavutettavuutta ja tukisi merellistä strategiaa. Liikuntapalvelut voisi huolehtia veneen kunnossapidosta ja kirjasto toimisi avainten lainaamona.

Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Esittelijä
liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen-Jormakka
Lisätiedot

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 310 87901

stefan.froberg@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 13.02.2018 § 79

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vartiosaaren osayleiskaava hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 26.10.2016. Osayleiskaavassa Vartiosaareen esitetään asumista 5 000 - 7 000 asukkaalle. Kaavassa on vahva painotus myös Vartiosaaren virkistyskäytölle: saaren ranta-alueet kulttuurihistoriallisesti arvokkaine huvilamiljöineen ovat virkistysaluetta, samoin saaren keskiosien laaksoalueet osittain. Marraskuussa 2017 kaupunginvaltuusto päätti, että Vartiosaaren asemakaavoitus keskeytetään valtuustokauden 2018 - 2021 ajaksi.

Kaupunginhallitus antoi toukokuussa 2017 lausunnot Helsingin hallinto-oikeudelle Vartiosaaren osayleiskaavasta ja Helsingin uudesta yleiskaavasta tehtyjen valitusten johdosta. Hallinto-oikeus on antanut 5.2.2018 valitusten johdosta päätökset, joilla on kumottu valtuuston Vartiosaaren osayleiskaavaa koskeva päätös ja valtuuston Helsingin uutta yleiskaavaa koskeva päätös mm. Vartiosaarta koskevien merkintöjen osalta. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Vartiosaaren virkistyskäytön edistäminen ja ennakoiva suunnittelu on perusteltua Laajasalon voimakkaan täydennysrakentamisen vuoksi. Parinkymmenen vuoden päästä Laajasalossa asuu arviolta 36 000 asukasta, joten saaren asukasluku kaksinkertaistuu. Vartiosaari tulee olemaan vetovoimainen lähivirkistyskohde laajasalolaisille ja kaikille helsinkiläisille.

Vartiosaari on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa, ja parempi yhteys saareen toteuttaa kulttuuripuiston strategista suunnitelmaa.

Vartiosaaren virkistyskäyttö ja kulkuyhteydet nykyisin

Vartiosaari on 82 hehtaarin kokoinen, melko luonnontilainen saari aivan Laajasalon kupeessa. Vartiosaaren upeat merelliset näkymät, huvilakulttuurimiljöö sekä vaihtelevat maisematyypit tarjoavat hienot puitteet virkistyskäytölle. Saaren virkistyskäytön lisääntyminen on toivottavaa myös ennen osayleiskaavan toteuttamista. Vartiosaaren nykyistä virkistys- ja retkeilykäyttöä on rajoittanut erityisesti saaren huono saavutettavuus. Vartiosaaressa ei ole kaupungin ylläpitämiä virkistyspalveluja.

Sillan tai säännöllisesti liikennöivän lauttayhteyden puute on johtanut Vartiosaaren vähäiseen virkistyskäyttöön. Helsingin kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen, että vesiliikenneyhteydet toimivat kaupallisin perustein eikä vuoroveneliikennettä Vartiosaareenkaan tueta. Nykyisellä keskimäärin 500 matkustajalla vuodessa liikennöinti saareen ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Saareen pääsee veneellä, mutta yleistä venelaituria tai poijupaikkoja veneilijöille ei tällä hetkellä ole. Talvisin saareen on kuljettu myös saaressa ympärivuotisesti asuvien tekemää jäätietä pitkin.

Kaupunki omistaa Vartiosaaresta 90% eli noin 74 hehtaaria. Tästä vuokrattuina huvilakiinteistöinä eri yhdistyksille on noin 15 hehtaaria. Yksityiset kiinteistöt sijoittuvat pääosin saaren ranta-alueille. Yksityisiä ja vuokrattuja huvilakiinteistöjä lukuun ottamatta saari on vapaasti kaikkien käytettävissä. Saaren vapaata virkistyskäyttöä on rajoittanut myös yksityisten kiinteistöjen ja julkisen alueen rajojen epäselvyys. Lisäksi Vartiosaari mielletään yksityiseksi lomasaareksi huolimatta kaupungin suuresta maanomistuksesta.

Saaressa on noin 7,5 kilometriä nykyistä polkuverkostoa. Vartiosaari-seura ylläpitää luontopolkua. Pääosa poluista kulkee sisämaassa, sillä suurin osa rannoista on yksityisiä tai vuokrattujen huviloiden käytössä. Rannassa kulkeminen on haastavaa, koska käyttäjän on vaikea hahmottaa yksityisen ja julkisen tilan rajoja. Nykyisin yksityiset rannat heikentävät saaren avointa virkistyskäyttöä, koska kävijä odottaa merellistä miljöötä ja ranta-alueiden vapaata käyttöä. Vartiosaaren osayleiskaavassa rannat avataan virkistyskäytölle kaupungin omistamien huvilakiinteistöjen osalta ja rantareitin rakentaminen mahdollistuu.

Suurin osa Vartiosaaren virkistystoiminnasta on kaupungin omana toimintaa, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveyden toimialan nuorille suunnattu kesätoiminta. Vartiosaaressa ei ole nykyään kaupungin ylläpitämiä yleisiä virkistyspalveluja. Muita virkistystoimintoja Vartiosaaressa ovat muun muassa Vartiosaari-seuran kautta vuokrattavat viljelypalstat, joita on 50 kappaletta. Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ry toimii vanhassa tallipihapiirissä pitäen muun muassa vuohia. Lisäksi saarella toimii kaupungin vuokraamissa huviloissa monia yhdistyksiä, kuten Vailla vakinaista asuntoa ry, Pienperheyhdistys ja Merikuvaajat.

Vartiosaaren kulkuyhteyksien parantaminen

Siltayhteys

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kulkuyhteyksiä Vartiosaareen voitaisiin parantaa kevytrakenteisen sillan avulla. Siltayhteyden toteuttaminen tarjoaisi parhaan virkistysyhteyden saareen, mutta on kustannuksiltaan merkittävä. Halvimmillaan vaatimaton, kevytrakenteinen kevyenliikenteen silta maksaisi 1,5 miljoonaa euroa. Sillan hinta nousee, mikäli vedenalaisissa perustusolosuhteissa on ongelmia. Sillan alituskorkeuden tulee olla 5 metriä, jotta toimiva veneväylä säilyy.

Väliaikainen, vuokrattava kevyenliikenteen silta maksaa 1 000 000 euroa / viisi vuotta ja siitä eteenpäin arviolta 140 000 euroa / vuosi. Väliaikainen silta voitaisiin rakentaa siten, että sen alituskorkeus olisi 5 metriä, joka mahdollistaisi veneilyn. Väliaikaista siltaa voitaisiin käyttää myös saaren rakentamisen alkuvaiheen maansiirtotöissä.

Vaihtoehtona voisi olla myös ponttonisiltaratkaisu, kuten Uunisaaressa, jolloin saareen pääsisi siltaa pitkin veneilykauden ulkopuolella noin lokakuusta huhtikuuhun. Putkikellukkeisen ja puurunkoisen ponttonisillan toteuttaminen maksaa noin 100 000 euroa, jonka lisäksi kustannuksiin lukeutuisivat vuosittaiset kuljetus-, ankkurointi- ja huoltokulut. Tämä edellyttää myös luvan Liikenneviraston meriväyläyksiköltä, koska Reposalmessa kulkee veneväylä.

Vesiliikenteen kehittäminen

Vesiliikenteen kehittämistä tehdään osana Merellisen Helsingin strategiaa. Tästä huolimatta Vartiosaareen voidaan järjestää erillisyhteys haluttaessa. Vesibussi voisi kulkea kesäkuun alusta elokuun loppuun 12 tuntia päivässä. Tämä maksaa 100 000 euroa kesässä.

Vartiosaaren yhteyksien kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa erilaiset lossiratkaisut ovat usein nousseet esiin. Esimerkiksi pienen kaupunkilossin, kuten Turussa jokilossina toimiva Förin, vuosittaiset käyttökustannukset ovat noin 250 000 euroa sekä lisäksi mahdolliset jäänmurtokulut noin 15 000 euroa / kuukausi. Kaupunkilossin toteuttaminen maksaa noin 0,5 - 1 miljoonaa euroa. Kaupunkilossi voi toimia ympäri vuoden, eikä se estä veneilyä. Kaupunkilossia voitaisiin käyttää myös muualla Helsingin saaristossa Vartiosaaren sillan valmistumisen jälkeen.

Muita lossivaihtoehtoja ovat käsikäyttöiset vinssi- tai kapulalossit. Turussa on ollut käytössä käsikäyttöinen vinssilossi. Se oli 6 metriä pitkä ja kyytiin mahtui 12 ihmistä, myös polkupyörien kuljetus oli sallittua. Vinssilossi oli käytössä noin puolet vuodesta. Lossi ja sen rantalaiturit maksoivat yhteensä noin 230 000 euroa (vuonna 2005). Vinssilossi poistettiin käytöstä jatkuvan ilkivallan ja toimintahäiriöiden vuoksi. Vartiosaaren tapauksessa vinssilossin ongelmana on hitaus: 130 metriä leveän Reposalmen yli vinssaaminen kestäisi lähes 30 minuuttia ja vaatisi hyväkuntoisen vinssaajan. Lisäksi vinssilossin vaijerit kiristyvät käytössä noin puolen metrin syvyyteen veden alla, joka estää veneilyn silloin, kun lossi on käytössä. Vaijerit aiheuttavat myös turvallisuusriskin veneilijälle, mikäli veneilijä ei huomaisi lossin olevan liikkeellä.

Kapulalossi ei myöskään toimisi Reposalmessa, koska lossin vaijeri kulkisi ilmassa estäen veneilyn.

Rantautumismahdollisuuksien parantaminen

Rantautumismahdollisuuksia voidaan parantaa rakentamalla uusia laitureita Vartiosaareen. Laituri maksaa noin 30 000 euroa.

Vaihtoehtona rantautumismahdollisuuksien parantamiseksi on osoittaa kaupungin huviloihin kuuluva laituri käyttöön. Sopivaksi laituriksi on jo katsottu Kalliorannan lahden pohjukassa sijaitseva ponttonilaituri, joka palvelee nykyisin useampaa kaupungin kiinteistöä. Kaupunkiympäristön toimialalla on valmiudet tarjota laituri yleiseen käyttöön yhdessä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa, joka vastaisi laiturin ylläpidosta. Laituri tulee tällöin merkitä selvästi yleisessä käytössä olevaksi.

Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen

Vartiosaaren väliaikainen virkistyskäyttö voi painottua retkeilyyn, eikä se vaatisi suuria virkistyspalveluinvestointeja. Esimerkiksi yhden polkureitin, grillipaikan, ulkokäymälän ja uimapaikan toteuttaminen tukee virkistyskäyttöä. Vartiosaaren opasteita tulee myös parantaa ja laatia hyvä opaskartta, jossa näkyisivät yksityiset ja yleiset alueet. Grillipaikka pöytäryhmillä maksaa noin 10 000 euroa, yhden noin kolme kilometriä pitkän polkureitin (ei esteetön reitti) rakentaminen noin 153 000 euroa sekä opastuksen laatiminen, infotaulut ja viitoitukset yhteensä noin 20 000 euroa. Ulkokäymälä maksaa noin 5 000 euroa. Uimarannan kunnostaminen kevytrakenteisen pukusuojan kanssa maksaisi noin 10 000 euroa. Yhteensä investointien kustannukset olisivat noin 200 000 euroa.

Saaren keskiosan laaksoalue on melko esteetön, mutta saaren voimakkaiden korkeusvaihtelujen vuoksi yleisesti esteettömien ulkoilureittien toteuttaminen on haastavaa. Yksityiskäytössä olevien ranta-alueiden vuoksi rantareittiä ei voida toteuttaa tällä hetkellä, vaan se mahdollistuu osayleiskaavan maankäytön myötä.

Mikäli yhteydet saarelle ovat paremmat, myös yhdistysten järjestämät tapahtumat ja virkistyspalvelut lisäisivät Vartiosaaren virkistystarjontaa. Esimerkiksi viljelypalstojen määrää voidaan lisätä kulkuyhteyksien parantuessa.

Loppupäätelmä

Vartiosaaren upeat merelliset näkymät, huvilakulttuurimiljöö sekä vaihtelevat maisematyypit tarjoavat hienot puitteet virkistyskäytölle. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen ja kulkuyhteyksien parantaminen on toivottavaa.

Kaupunginvaltuuston Vartiosaaren asemakaavoituksen keskeyttämispäätöksen jälkeen virkistystä palvelevan sillan rakentaminen vaatii päätöstä Vartiosaaren kehittämisen suunnasta.

Kulkuyhteyksiä voidaan parantaa erilaisilla siltaratkaisuilla, erityyppisillä lossiratkaisuilla tai veneyhteydellä. Rantautumismahdollisuuksia on mahdollista kehittää rakentamalla uusia laitureita tai ottamalla joku kaupungin nykyisistä laitureista käyttöön.

Virkistyspalveluita on mahdollista kehittää retkeilypainotteisesti. Kustannuksiltaan edullisin ja jatkosuunnittelun kannalta neutraalein tapa on lähivuosina järjestää saareen tuettu vesibussiliikenne sekä saareen virkistyskäytön perustarpeet (polun ja laiturin kunnostus tai uusi laituri, käymälä, uimarannan pukusuoja, grillipaikka, opastus). Kustannuksia tästä kertyisi arviolta noin 1 - 1,2 miljoonaa euroa.

Vartiosaaren väliaikaiseen virkistyskäyttöön tai kulkuyhteyksien parantamiseen ennen osayleiskaavan toteutumista ei ole rahoitusta talousarvioehdotuksessa, vaan ne vaativat toteutuakseen erillisrahoituksen. Vartiosaari ei tällä hetkellä kuulu Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ulkoilupalveluiden ylläpidon piiriin. Myös ylläpito tarvitsee uusia resursseja.

Samalla, kun Vartiosaaren laajempi virkistyskäyttö vähitellen käynnistyisi, voidaan tarkemmin tutkia ponttoni- tai väliaikaisen sillan rakentamismahdollisuuksia. Riippumatta siltaratkaisusta sen vaikutukset nykytilanteeseen sekä sopiminen mahdollisen myöhemmän asuntorakentamisen yhteyteen vaatii sekä tarkempaa selvittämistä, suunnittelua ja investointimäärärahoja.

06.02.2018 Pöydälle

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37072

niina.strengell@hel.fi

Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303

maria.isotupa@hel.fi

Olli-Pekka Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 39681

ollipekka.aalto@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 26.06.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36035

kristiina.matikainen@hel.fi