Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportista, sisäministeriö

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon sisäministeriölle:

Sisäministeriön pelastusosasto asetti 1.3.2017 pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen selvittämään pelastusalan koulutuksen kehittämislinjauksia. Kehittämishankkeen lähtökohtana on ollut hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää. Työryhmän tavoitteena oli myös arvioida ja ennakoida mahdollisia toimintaympäristön muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmään.

Raportissa kuvataan alan tutkintoon johtavan koulutusjärjestelmän nykytilanne sekä pelastuslaitosten ensihoitopalvelun nykytila pelastustoimen ja Pelastusopiston näkökulmasta. Pelastusopistosta vuosina 2013–2017 valmistuneista pelastajista vain 8,36 % oli hakeutunut opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolla.

Helsingin Pelastuskoulussa vastaava osuus koulutukseen päässeistä oli samalla ajanjaksolla 16,6 %. Ajanjaksolla valmistuneista Pelastuskoulun opiskelijoista on koulun nykykäytännön mukaisesti valmistuttuaan saavuttanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon työelämään helposti sovitetulla monimuoto-opetuksella 100 %. Helsingin kaupungin pelastuslaitos pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikki Suomessa pelastajan tutkinnon suorittavat saavat samalla sosiaali- ja terveysalan tutkinnon, joka on kelpoisuusvaatimuksena ensihoitotyöhön.

Työryhmä esittää, että sosiaali- ja terveystoimen perustutkinto (terveydenhuollon ammattipätevyys) liitetään miehistötason tutkintoon. Helsingin pelastuslaitos puoltaa tämän liittämisen toteuttamista työryhmäraportissa kuvatun vaihtoehdon 1 mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto on toteutettava työelämään helposti sovitetulla monimuoto-opetuksella yhteistyössä terveysalan oppilaitosten kanssa osana pelastajatutkintoa. Näin vältytään tulevaisuudessa tilanteelta, jossa maassamme olisi kahden tason kelpoisuus- ja osaamisprofiilit omaavia pelastajia, mihin tilanteeseen mitä todennäköisimmin päädyttäisiin työryhmän esittämän vaihtoehdon 2 tapauksessa. Helsingin kaupungin pelastuskoulussa on vaihtoehdon 1 mukaisesta toteuttamistavasta pelkästään myönteisiä kokemuksia vuosilta 2011 -2018.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos pitää tärkeänä, että pelastusalan henkilöstön koulutustasoa nostetaan tulevaisuudessa. Raportissa esitetyistä toteuttamisvaihtoehdoista Helsingin kaupungin pelastuslaitos katsoo toteuttamiskelpoiseksi vain vaihtoehdon A. Tässä toteuttamismallissa saavutetaan toivottu terveydenhuollon ammattihenkilöstön pätevyys miehistötasolla ja samalla voidaan nostaa koulutustasoa alipäällystö- sekä päällystötasolla. Vaihtoehtoa puoltavat myös opiskelijoiden opintososiaalisten etujen säilyminen sekä esitettyä toista vaihtoehtoa selkeämpi tutkintorakenne.

Kuten työryhmä on todennut, vaihtoehto B vaatii toteutuakseen varsin pitkän siirtymäkauden ja pitää sisällään myös riskin siitä, että alalle hakeutuva opiskelija-aines on vähemmän kädentaitoja omaavaa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos pitää ensisijaisen tärkeänä ja riittävänä, että opiskelija saa perustasolla valmiudet toimia pelastustoimen miehistötason tehtävissä ja tässä jo aiemmin mainitun terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyden.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos kannattaa työryhmän esitystä siitä, että Pelastusopistolle annettaisiin tehtäväksi valmistella tarkoituksenmukaiset yhteistyörakenteet yhden tai useamman tiedekorkeakoulun kanssa pelastusalan ylimmän koulutustason luomiseksi. Kuten raportissa todetaan, oleellista on aikaansaada pelastusalan muihin tutkintoihin perustuva, niitä hyödyntävä ja täydentävä koulutusohjelma, joka antaa valmiuden ja yleisesti vertailukelpoisen tutkintostatuksen pelastustoimen vaativimpiin tehtäviin.

Niin ikään Helsingin kaupungin pelastuslaitos pitää tärkeänä, että pelastusalan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lainsäädäntöön liitetään jatkossa täydennyskoulutusvelvoite. Tätä koulutusta voitaisiin uudessa koulutusjärjestelmässä tuottaa kustannustehokkaasti ja joustavasti tutkintokoulutukseen liitettäväksi esitettyjen moduulien ja osaamiskokonaisuuksien avulla. Tarvittavat osaamista täydentävät moduulit ja osaamiskokonaisuudet tulee voida suorittaa joustavasti työn ohessa joko työnantajalaitoksen tai Pelastusopiston tarjoamina. Täydennyskoulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä työnantajalaitoksen rooli on keskeinen.