Vahingonkorvaus, polkupyörävaurio, 9.12.2020, Kulosaaren silta - eteläpuoli

HEL 2020-014185
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 21

Vahingonkorvausvaatimus, polkupyörävaurio

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut yksikön -päällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 20.12.2020 esittänyt kaupungille 5,90 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan polkupyörän rengas on puhjennut hiekoitussepelistä 9.12.2020 klo 10.30 ajettaessa Kulosaaren sillalla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.

Vahinkopaikkaa kunnossapidetään hoitoluokan I mukaisesti. I-luokan kaduilta torjutaan liukkaus ja poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää välittömästi tai aamun työmatkaliikennettä varten kello 7 mennessä. I-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on aurauksen osalta neljä tuntia, kuitenkin niin, että ennen klo 3 yöllä päättyneen lumisateen lumet poistetaan klo 7 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on kolme tuntia, kuitenkin niin, että klo 18-04 havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 7 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen tai lumisade on päättynyt ja se on ylittänyt 5 cm kynnyksen.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta edellyttää liukkauden torjunnan suorittamisen ja myös liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamisen.

Vaatimuksen johdosta on pyydetty ylläpidosta vastaavalta taholta selvitys kaupungin käyttämästä hiekoitussepelistä.

Saadun selvityksen mukaan jalankulun ja pyöräilyn väylien liukkaus torjutaan hiekoittamalla tai suolaamalla, myös karhentamista tehdään. Pääasiassa väylillä liukkaudentorjuntamateriaalina käytetään hiekoitussepeliä. Jalankulun väylät hiekoitetaan koko pituudeltaan ja käytettävissä olevalta leveydeltään. Pelkästään pyöräilyyn tarkoitettujen väylien hiekoittamista pyritään välttämään. Ko. väylillä voidaan käyttää suolaa.

Ajoradoilla sekä jalankulun ja pyöräilyn väylillä käytetään raekooltaan 1,0-5,6 mm tai 3,0-5,6 mm pesuseulottua sepeliä. Helsingissä käytetään pesuseulottua hiekoitussepeliä, josta katupölyä aiheuttava hienoin, alle 1 mm:n ainesosa pestään hiekoitussepelistä pois. Kyseisen materiaalin käyttöön on päädytty, koska se on todettu tehokkaimmaksi liukastumisvahinkojen ehkäisyssä. Sepeli aiheuttaa myös vähemmän katupölyä kuin hienompirakeiset hiekat. Hiekoitussepeliltä vaaditaan tiettyä teräväsärmäisyyttä, jotta kitka-vaikutus saavutetaan. Kuutiomaiset ja pyöreähköt kiviainesrakeet eivät hiekoitusmateriaalina ole niin toimivia, sillä ne eivät pysy paikallaan asfaltin pinnalla, vaan kulkeutuvat reuna-alueille. Lisäksi tällaisten rakeiden käyttö on todettu ongelmaksi paljaalla asfaltilla ja kovilla pinnoilla niiden muodostaman laakeriefektin takia, ne rullaavat jalan alla ja näin saattavat aiheuttaa kaatumisia.

Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Lain edellyttämä jalankulku- ja pyöräilyväylien liukkaudentorjunta saavutetaan hiekoittamalla väylät. Kunnossapitoyksikön tuottajien käyttämä hiekoitusmateriaali täyttää sille asetetut laatuvaatimukset.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53

Päätös tullut nähtäväksi 05.02.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 09 310 38506

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö