Vahingonkorvaus, polkupyörävaurio, 9.12.2020, Kulosaaren silta - eteläpuoli

Lakipalvelut yksikön -päällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Hakija on 20.12.2020 esittänyt kaupungille 5,90 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan polkupyörän rengas on puhjennut hiekoitussepelistä 9.12.2020 klo 10.30 ajettaessa Kulosaaren sillalla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.

Vahinkopaikkaa kunnossapidetään hoitoluokan I mukaisesti. I-luokan kaduilta torjutaan liukkaus ja poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää välittömästi tai aamun työmatkaliikennettä varten kello 7 mennessä. I-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on aurauksen osalta neljä tuntia, kuitenkin niin, että ennen klo 3 yöllä päättyneen lumisateen lumet poistetaan klo 7 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on kolme tuntia, kuitenkin niin, että klo 18-04 havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 7 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen tai lumisade on päättynyt ja se on ylittänyt 5 cm kynnyksen.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta edellyttää liukkauden torjunnan suorittamisen ja myös liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamisen.

Vaatimuksen johdosta on pyydetty ylläpidosta vastaavalta taholta selvitys kaupungin käyttämästä hiekoitussepelistä.

Saadun selvityksen mukaan jalankulun ja pyöräilyn väylien liukkaus torjutaan hiekoittamalla tai suolaamalla, myös karhentamista tehdään. Pääasiassa väylillä liukkaudentorjuntamateriaalina käytetään hiekoitussepeliä. Jalankulun väylät hiekoitetaan koko pituudeltaan ja käytettävissä olevalta leveydeltään. Pelkästään pyöräilyyn tarkoitettujen väylien hiekoittamista pyritään välttämään. Ko. väylillä voidaan käyttää suolaa.

Ajoradoilla sekä jalankulun ja pyöräilyn väylillä käytetään raekooltaan 1,0-5,6 mm tai 3,0-5,6 mm pesuseulottua sepeliä. Helsingissä käytetään pesuseulottua hiekoitussepeliä, josta katupölyä aiheuttava hienoin, alle 1 mm:n ainesosa pestään hiekoitussepelistä pois. Kyseisen materiaalin käyttöön on päädytty, koska se on todettu tehokkaimmaksi liukastumisvahinkojen ehkäisyssä. Sepeli aiheuttaa myös vähemmän katupölyä kuin hienompirakeiset hiekat. Hiekoitussepeliltä vaaditaan tiettyä teräväsärmäisyyttä, jotta kitka-vaikutus saavutetaan. Kuutiomaiset ja pyöreähköt kiviainesrakeet eivät hiekoitusmateriaalina ole niin toimivia, sillä ne eivät pysy paikallaan asfaltin pinnalla, vaan kulkeutuvat reuna-alueille. Lisäksi tällaisten rakeiden käyttö on todettu ongelmaksi paljaalla asfaltilla ja kovilla pinnoilla niiden muodostaman laakeriefektin takia, ne rullaavat jalan alla ja näin saattavat aiheuttaa kaatumisia.

Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Lain edellyttämä jalankulku- ja pyöräilyväylien liukkaudentorjunta saavutetaan hiekoittamalla väylät. Kunnossapitoyksikön tuottajien käyttämä hiekoitusmateriaali täyttää sille asetetut laatuvaatimukset.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53