Valtuustoaloite, Kaupunkikulttuurin keidas Etelä-Helsinkiin

HEL 2021-007727
Asialla on uudempia käsittelyjä
12. / 38 §

Valtuutettu Fatim Diarran aloite Kasarmitoria ympäröivän kaupunkitilan elävöittämisestä

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Valtuutettu Fatim Diarra ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuutta tehdä Kasarmitorista pysyvästi elävää kaupunkiympäristöä esimerkiksi muuttamalla Kasarmikatu ja Pieni Roobertinkatu kävelykaduksi ja selvittämällä mahdollisuuksia suunnitella leikkipaikka Kasarmintorin yhteyteen.

Strategiaohjelman mukaan Helsinki suunnittelee ja rakentaa vetovoimaista, viihtyisää ja kaunista kaupunkitilaa niin uusille kuin vanhoille alueille. Hyvä kaupunkitila kutsuu eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä kohtaamaan kaupungissa läpi vuoden, tekee mahdolliseksi viipymisen ja oleilun, luo paikan kaupallisille palveluille ja toimii julkisen toiminnan näyttämönä.

Kokemukset Kasarmitorin kesäkatukokeilusta

Kasarmitorin kesäterassi avattiin 12.6.2021 ja sen yhteydessä torilla vieraili 310 000 kävijää ja ruoka-annoksia myytiin 170 000 kpl. Asiakaspaikkoja oli 300 kpl vähemmän kuin Senaatintorin terassilla kesällä 2020. Kasarmitorin kesän osana toteutettiin Kasarmitorin kesäkatukokeilu. Kokeilussa Kasarmikatu sekä Pohjoinen Makasiinikatu muutettiin kesän ajaksi jalankulkijoita houkutteleviksi kesäkaduiksi. Kesäkatujen varsille katutilaan rakennettiin väliaikaisiksi tarkoitettuja oleskelualueita (ns. luotoja), penkkeineen ja istutuksineen. Lisäksi alueen yritykset toteuttivat kadunvarsille parklet-terasseja.

Kasarmitorin ympäristön käyttäjämääristä kerätyn datan perusteella vilkkaimmat jalankulkumäärät ajoittuivat pääsääntöisesti ilta-aikaan arkisin ja myös lauantaisin. Liikennelaskentojen mukaan toukokuussa jalankulkijoita oli Pohjoisen Makasiinikadun toisen puolen jalkakäytävällä keskimäärin 1 100, kun heinä-elokuussa keskimääräinen jalankulkumäärä oli noussut jopa 1 300:aan jalankulkijaan vuorokaudessa. Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun välisessä risteyksessä suoritetuissa käsilaskennoissa jalankulkijoiden määrä oli noin kaksinkertainen ja ajoittain jopa nelinkertainen verrattuna kokeilua edeltäneeseen tilanteeseen. Korkeavuorenkadulla jalankulkijamäärät lähes kaksinkertaistuivat. Jalankulkijamäärien vuorokausivaihtelussa näkyy hyvin jättiterassin vaikutus katutilan jalankulkijamääriin, sillä kokeilun aikana katujen jalankulkijamäärät olivat huomattavasti suurimmat iltaisin ja ero kokeilua edeltäneeseen ajanjaksoon merkittävin.

Laskennoissa dataa kerättiin eco counter -laskimella (jalankulku) Pohjoisella Makasiinikadulla sekä käsin- ja videolaskennoilla (jalankulku, pyöräily, autoliikenne) Unioninkadun ja Eteläisen Makasiinikadun, Fabianinkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun, Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun, Erottajankadun ja Pienen Roobertinkadun sekä Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun risteyksissä 17.5.–26.8.2021 välisenä aikana. Lisäksi Kasarmitorin ympäristössä tehtiin käyttäjähavainnointia 2.7.2021 ja 12.8.2021. Havainnoinnissa keskityttiin seuraamaan käyttäjien oleskelua ja liikkumista Unioninkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun risteyksessä sekä haastateltiin kadun käyttäjiä.

Autoliikennemäärät vähenivät Kasarmikadulla ja Pohjoisella Makasiinikadulla merkittävästi noin kolmasosaan kokeilua edeltäneeseen laskentajaksoon suhteutettuna. Tässä tulee kuitenkin huomioida liikennemäärien kausivaihtelu. Kesäaikaan liikennettä on vähemmän kuin muina vuodenaikoina lomakaudesta johtuen. Tarkemmat autoliikenteen laskentatulokset valmistuivat alkusyksystä 2021. Kaupunkiympäristön toimialalta saadun tiedon mukaan tuloksista voidaan päätellä, että autoliikenteen määrät vähenivät merkittävästi Kasarmikadulla ja Pohjoisella Makasiinikadulla, mutta siirtymät lähikaduille olivat erittäin maltillisia, eikä ruuhkautumista havaittu liikennelaskentojen lisäksi myöskään paikan päällä tehdyissä havainnointitutkimuksissa esimerkiksi satamaan johtavalla Unioninkadulla.

Käyttäjähavainnoinnin tulosten mukaan jalankulkijat eivät ottaneet katutilaa käyttöönsä toivotulla tavalla, vaan suurin osa jalankulkijoista liikkui edelleen jalkakäytäviä pitkin, vaikka kadun moottoriajoneuvoliikennettä oli rauhoitettu merkittävästi "Pihakatu"-liikennemerkein. Kasarmikadulla 95 % jalankulkijoista kulkivat liikenteen rauhoittamistoimenpiteistä huolimatta edelleen jalkakäytävillä, joilla lisäksi laittomasti ajelevat sähköpotkulautailijat aiheuttivat ajoittain vaaratilanteita. ”Pihakatu”-liikennemerkin vaikutusalueella jalankulkijoilla on tieliikennelain mukaan esteetön liikkumisoikeus kaikilla sen alueilla ja ajoneuvojen kuljettajilla on väistämisvelvollisuus heihin nähden.

Pyöräilijöistä valtaosa käytti oikeaoppisesti ajorataa. Autoilijoiden tilannenopeudet rauhoittuivat ja väärinpysäköinti vähentyi, kun he tottuivat uuteen järjestelyyn. Pelastuslaitoksen nostopaikkojen tilavaatimukset ajoradalla, jalankulkijoiden jalkakäytävien käyttö ajoradan sijaan ja katujen yksisuuntaistamiset yleisesti kasvattavat ajonopeuksia. Nämä tekijät vaikuttivat myös kesäkatujen ajonopeuksiin ja yleisesti ottaen liikennekäyttäytymiseen. Kesäkadun ei havaittu ruuhkauttavan liikennettä Pohjoisen Makasiinikadun ja Unioninkadun risteyksessä, mutta väistämissäännöissä ilmeni epäselvyyksiä.

Kauempana kesäterassista sijainneet, katutilaan sijoitetut oleskeluluodot eivät itsessään juurikaan houkutelleet kävijöitä oleskelemaan. Tämän vuoksi kaduille toivottiin lisää toimintoja, kasvi-istutuksia, luotojen sijoittelua lähemmäs toisiaan ja keinoja hillitä autoliikennettä. Parklet-terassit olivat aktiivisessa käytössä ensimmäisenä aurinkoisena havainnointipäivänä. Kasarmitorin kesäterassi toimi houkuttimena kesäkadulle ja myös toisinpäin Esplanadin puistosta kesäkadun kautta Kasarmitorille ottaen huomioon, että kesäkatu sijaitsi melko syrjässä suhteessa jalankulun läpikulkureitteihin. Käyttäjähavainnoinnin yhteenvedossa todetaan, että käyttäjät suhtautuvat vastaaviin kokeiluihin positiivisesti, kunhan liikenteen perusedellytyksistä huolehditaan. Kasarmitorin kesäkatukokeilu tukee vahvasti valmisteilla olevan katuverkon luokittelutyön ajatusta paikalliskaduista, jotka palvelevat paikallista maankäyttöä ja toimivat ennen kaikkea ihmisten elinympäristöinä.

Kasarmikadun ja Pienen Roobertinkadun muuttaminen kävelykaduiksi

Kesäkatukokeilun muuttamiseen järjestelyiltään pysyväksi Kasarmitorin ympäristössä sekä laajentamiseen Pienelle Roobertinkadulle liittyy myös nykyiseen maankäyttöön ja toimintoihin liittyviä huomioitavia seikkoja. Kasarmitorin eteläpuolella sijaitsee Kaartin kasarmi, jota ollaan uudistamassa. Tällä hetkellä korttelin tiloissa toimii mm. puolustusministeriö ja Pääesikunta ja se on juridisesti sotilasaluetta. Suojelupoliisi muuttaa samaan kortteliin Fabianinkadun puolella rakenteilla olevaan uuteen toimitilaan arviolta vuonna 2024. Kaikilla korttelin toimijoilla on tiukat turvallisuusvaatimukset ja heidän toimintavarmuutensa on turvattava myös katualueelta käsin, mikä aiheuttaa haasteita katutilan kehittämiselle.

Ison Roobertinkadun kävelykadusta saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa, että Pienen Roobertinkadun muuttamisesta kävelykaduksi olisi seurauksena vastaavantyyppiset liikenteelliset ongelmat kuin Isolla Roobertinkadulla. Lisäksi kävelykaduksi muuttaminen edellyttää investointeja rakenteellisten muutosten ja katujärjestelyiden toteuttamiseen.

Iso Roobertinkatu on kävelykatu, jolla on kuitenkin havaittu olevan sinne kuulumatonta liikennettä, kuten takseja, huoltoajoneuvoja liikennemerkkien sallimien kellonaikojen (arkisin klo 19-11) ulkopuolella sekä ruokalähettejä, joiden toimintaa ei voida katsoa huoltoajon piiriin kuuluvaksi. Luvaton moottoriajoneuvoliikenne Ison Roobertinkadun kävelykadulla on ollut alusta lähtien ongelma, johon on yritetty vaikuttaa liikenne- ja katusuunnittelun, pysäköinninvalvonnan ja vuorovaikutuksen keinoin. Lisäksi kävelykatua pitkin on sallittua ajaa kiinteistöille, mikäli kiinteistöille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kadulle tarvittaisiin toimivat rakenteelliset ajoesteet, sillä maastoon vain kävelykadun ulosajo-kohtiin asennetut, alas laskeutuvat pollarit eivät ole riittäneet estämään ajelua kadulla ja niiden toiminnassa on havaittu toistuvasti ongelmia.

Kesäkatukokeilun tulokset osoittavat, ettei katutilan suunnittelu pelkästään riitä houkuttelemaan kaduille käyttäjiä vaan edellyttää myös syyn saapua kohteeseen sekä yksityisten toimijoiden panosta. Jos Kasarmikatu - Pikku Roobertinkatu -akselia halutaan kehittää kävelypainotteisemmaksi, tulisi kiinteistöjen toimijat kytkeä suunnitteluun mukaan. Tämä tarkoittaisi pitkäjänteisiä neuvotteluja toimijoiden kanssa.

Kasarmitorin alueelle valmistellaan parhaillaan asemakaavan muutosta. Torin laidalla oleva rakennus on tarkoitus aikanaan purkaa ja korvata rakennuksella, johon päivittäistavarakaupan ohella tulisi uusia tiloja myös toimistoille ja ravintoloille. Tavoitteena on, että rakennuksen maantasokerroksen tilat aukeavat Kasarmitorin suuntaan ja vuodenajasta riippuen toiminta voi laajentua torille. Hankkeen valmistuminen ajoittunee 2020-luvun jälkipuoliskolle. Uusi asemakaava mahdollistaa myös torin tulevan tapahtumakäytön, mm. tapahtumasähkön ja -veden rakentamisen, joskin tämä edellyttää rahoituksesta sopimista.

Kaupunginhallitus jakaa kaupunkiympäristölautakunnan näkemyksen siitä, että Kasarmitorin ympäristön syrjäinen sijainti joukkoliikenteen solmupisteistä ja käyttäjiä houkuttelevien toimintojen vähyys eivät tue Kasarmikadun ja Pienen Roobertinkadun muuttamista kävelykaduiksi.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä arvioidaan ydinkeskustan alueella katuosuuksia, joissa käveltävyyttä on syytä parantaa ottaen huomioon kokemukset Kasarmitorin kesäkatukokeilun ja Ison Roobertinkadun liikenteestä. Arviointia käveltävyyden parantamisesta tullaan tekemään yhdessä alueen elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Työssä noudatetaan kaupunginhallituksen 25.1.2021, 57 § hyväksymiä Helsingin keskustavisio -linjauksia koskien maankäytön ja liikenteen suunnittelua kantakaupungissa.

Leikkipuiston sijoittaminen Kasarmitorille

Aloitteessa esitetty toive leikkipuiston sijoittamisesta Kasarmitorille on haastava. Kasarmitorin ympäristö ei tue turvallista leikkiä. Aluetta rajaavat kadut ja sen vuoksi leikkialue olisi rajattava määräysten mukaisella 1,4 metriä korkealla aidalla. Leikkivälineet olisi sijoitettava joustaville turva-alustoille. Siten pinnan käsittely sekä leikkipaikan kalustemaailma olisivat vaikeasti sovitettavissa kulttuurihistoriallisesti merkittävän aukion kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Kasarmitori on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä RKY-ympäristö, jonka aukiotila ja siihen nivoutuvat rakennukset muodostavat tärkeän kokonaisuuden. Torin pinta on käsitelty yhtenäisellä aiheella, ja osa sommitelmaa on kookas taideteos. Leikkipaikka kiinteänä rakenteena rajoittaisi merkittävästi torin joustavaa ja monipuolista käyttöä. Kantakaupungissa on vähän sellaista tilaa, jossa voi järjestää tapahtumia.

Alle 500:n metrin säteellä Kasarmitorista on jo neljä leikkipaikkaa. Leikkipaikat on sijoitettu keskustaympäristössä pääasiassa puistoihin. Puistoissa pinnan käsittely on mahdollista tehdä leikkivälineiden vaatimia turvallisuusmääräyksiä noudattaviksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Samalla kasvillisuus suojaa leikkiympäristön melu- ja hiukkaspäästöjen näkökulmasta. Tähtitorninvuoren hoito- ja kehittämissuunnitelma valmistui kymmenen vuotta sitten. Suunnitelmassa on osoitettu uusi leikkipaikka puistossa Fabianinkadun alkuun lähelle Grundskolan Norsenia. Leikkipaikan tarkempi suunnittelu ja toteutus on mahdollista käynnistää osana Tähtitorninvuoren puiston kunnostusta. Puiston kunnostus ei ole mukana kaupungin talousarvion 2021 investointiohjelmassa vuosille 2021-2030.

Strategiaohjelman mukaisesti tällä valtuustokaudella käynnistetään keskustan elinvoimaprojekti, jossa panostetaan käveltävään ja viihtyisään kaupunkitilaan. Kävelykeskustan kehitystä suunnitellaan nojautuen viime valtuustokauden valmisteluun ja tuodaan ehdotus päätöksentekoon.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen ja sitä on täydennetty Kasarmitorin asemakaavoituksen ajankohtaista tilannetta käsittelevällä kappaleella.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Sulje

Kaupunginhallitus 31.01.2022 § 69

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 05.10.2021 § 538

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kasarmitorin kesäkatukokeilun yhteydessä vuonna 2021 torilla vieraili 310 000 kävijää ja ruoka-annoksia myytiin 170 000 kpl. Asiakaspaikkoja oli 300 kpl vähemmän kuin Senaatintorin terassilla kesällä 2020. Kesäterassi avattiin 12.6. Kasarmitorin ympäristön käyttäjämääristä kerättiin dataa eco counter -laskimella (jalankulku) Pohjoisella Makasiinikadulla sekä käsin- ja videolaskennoilla (jalankulku, pyöräily, autoliikenne) Unioninkadun ja Eteläisen Makasiinikadun, Fabianinkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun, Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun, Erottajankadun ja Pienen Roobertinkadun sekä Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun risteyksissä 17.5.–26.8. välisenä aikana. Lisäksi Kasarmitorin ympäristössä tehtiin käyttäjähavainnointia kahtena päivänä 2.7. ja 12.8. Havainnoinnissa keskityttiin käyttäjien oleskeluun, liikkumiseen sekä Unioninkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun risteykseen sekä haastateltiin kadun käyttäjiä.

Vilkkaimmat jalankulkumäärät ajoittuivat pääsääntöisesti ilta-aikaan arkisin ja myös lauantaisin. Liikennelaskentojen mukaan toukokuussa jalankulkijoita oli Pohjoisen Makasiinikadun toisen puolen jalkakäytävällä keskimäärin 1100, kun heinä-elokuussa keskimääräinen jalankulkumäärä oli noussut 1250–1300 jalankulkijaan vuorokaudessa. Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun välisessä risteyksessä suoritetuissa käsilaskennoissa jalankulkijoiden määrä oli noin kaksinkertainen ja ajoittain jopa nelinkertainen verrattuna kokeilua edeltäneeseen tilanteeseen. Korkeavuorenkadulla jalankulkijamäärät lähes kaksinkertaistuivat. Jalankulkijamäärien vuorokausivaihtelussa näkyy hyvin jättiterassin vaikutus katutilan jalankulkijamääriin, sillä kokeilun aikana katujen jalankulkijamäärät olivat huomattavasti suurimmat iltaisin ja ero kokeilua edeltäneeseen ajanjaksoon merkittävin.

Autoliikennemäärät vähenivät merkittävästi Kasarmikadulla ja Pohjoisella Makasiinikadulla eli noin kolmasosaan kokeilua edeltäneeseen laskentajaksoon suhteutettuna. Tässä toki tulee huomioida liikennemäärien kausivaihtelu. Kesäaikaan on vähemmän liikennettä kuin muina vuodenaikoina lomakaudesta johtuen. Tarkemmat autoliikenteen laskentatulokset saamme syyskuun loppuun mennessä.

Käyttäjähavainnoinnin tulosten mukaan jalankulkijat eivät ottaneet katutilaa käyttöönsä toivotulla tavalla. Tieliikennelain mukaan ”Pihakatu” -liikennemerkin vaikutusalueella jalankulkijoilla on esteetön liikkumisoikeus kaikilla sen alueilla ja ajoneuvojen kuljettajilla on väistämisvelvollisuus heihin nähden. Kasarmikadulla 95 % jalankulkijoista käyttivät edelleen jalkakäytäviä, joilla lisäksi laittomasti ajelevat sähköpotkulautailijat aiheuttivat ajoittain vaaratilanteita.

Pyöräilijöistä valtaosa käytti oikeaoppisesti ajorataa. Autoilijoiden tilannenopeudet rauhoittuivat ja väärinpysäköinti vähentyi, kun he tottuivat uuteen järjestelyyn. Pelastuslaitoksen nostopaikkojen tilavaatimukset ajoradalla, jalankulkijoiden jalkakäytävien käyttö ajoradan sijaan ja katujen yksisuuntaistamiset yleisesti kasvattavat ajonopeuksia. Nämä tekijät vaikuttivat myös kesäkatujen ajonopeuksiin ja yleisesti ottaen liikennekäyttäytymiseen. Kesäkadun ei havaittu ruuhkauttavan liikennettä Pohjoisen Makasiinikadun ja Unioninkadun risteyksessä, mutta väistämissäännöissä oli epäselvyyksiä.

Kauempana kesäterassista sijainneet luodot itsessään eivät olleet riittäviä houkuttelemaan oleskelemaan ja siksi kaduille toivottiin lisää toimintoja, kasvi-istutuksia, luotojen sijoittelua lähemmäs toisiaan ja keinoja hillitä autoliikennettä. Parklet -terassit olivat aktiivisessa käytössä ensimmäisenä aurinkoisena havainnointipäivänä. Kasarmitorin kesäterassi toimi houkuttimena kesäkadulle ja myös toisinpäin Esplanadin puistosta kesäkadun kautta Kasarmitorille ottaen huomioon, että kesäkatu sijaitsi melko syrjässä suhteessa jalankulun läpikulkureitteihin.

Käyttäjähavainnoinnin yhteenvedossa todetaan, että käyttäjät suhtautuvat vastaaviin kokeiluihin positiivisesti, kunhan liikenteen perusedellytyksistä huolehditaan. Kasarmitorin kesäkatukokeilu tukee vahvasti valmisteilla olevan katuverkon luokittelutyön ajatusta paikalliskaduista, jotka palvelevat paikallista maankäyttöä ja toimivat ennen kaikkea ihmisten elinympäristöinä.

Kesäkatukokeilun muuttamista järjestelyiltään pysyväksi Kasarmitorin ympäristössä sekä laajentamista Pienelle Robertinkadulle liittyy myös huomioitavia nykyiseen maankäyttöön ja toimintoihin liittyviä seikkoja. Kasarmitorin eteläpuolella on Kaartin kasarmi, jota ollaan uudistamassa. Tällä hetkellä korttelin tiloissa toimii mm. Puolustusministeriö ja Pääesikunta ja se on juridisesti sotilasaluetta. Suojelupoliisi muuttaa samaan kortteliin Fabianinkadun puolella rakenteilla olevaan uuteen toimitilaan arviolta vuonna 2024. Kaikilla korttelin toimijoilla on tiukat turvallisuusvaatimukset ja heidän toimintavarmuus on turvattava myös katualueelta käsin, mikä aiheuttaa haasteita katutilan kehittämiselle.

Iso Roobertinkatu on kävelykatu, jolla on kuitenkin havaittu olevan sinne kuulumatonta liikennettä, kuten takseja, huoltoajoneuvoja liikennemerkkien sallimien kellonaikojen (arkisin 19-11) ulkopuolella sekä ruokalähettejä, joiden toimintaa ei voida katsoa huoltoajon piiriin kuuluvaksi. Luvaton moottoriajoneuvoliikenne Ison Roobertinkadun kävelykadulla on ollut alusta lähtien ongelma, johon on yritetty vaikuttaa liikenne- ja katusuunnittelun, pysäköinninvalvonnan ja vuorovaikutuksen keinoin. Lisäksi kävelykatua pitkin on sallittua ajaa kiinteistöille, mikäli kiinteistöille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kadulle tarvittaisiin toimivat rakenteelliset ajoesteet, sillä maastoon vain kävelykadun ulosajo kohtiin asennetut alas laskeutuvat pollarit eivät ole riittäneet estämään ajelua kadulla ja niiden toiminnassa on havaittu toistuvasti ongelmia. Siten voidaan olettaa, että Pienen Roobertinkadun muuttamisesta kävelykaduksi olisi seurauksena vastaavantyyppiset liikenteelliset ongelmat kuin Isolla Roobertinkadulla. Kävelykaduksi muuttaminen edellyttää myös rakenteellisia muutoksia katujärjestelyihin ja edelleen investointeja.

Kesäkatukokeilun tulokset osoittavat, ettei katutilan suunnittelu pelkästään riitä houkuttelemaan kaduille käyttäjiä vaan edellyttää myös syyn saapua kohteeseen ja yksityisten toimijoiden panosta. Jos Kasarmikatu - Pikku Roobertinkatu -akselia halutaan kehittää kävelypainotteisemmaksi, tulisi kiinteistöjen toimijat kytkeä suunnitteluun mukaan. Tämä tarkoittaisi pitkäjänteisiä neuvotteluja toimijoiden kanssa.

Kasarmitorin ympäristön syrjäinen sijainti joukkoliikenteen solmupisteistä ja käyttäjiä houkuttelevien toimintojen vähyys eivät tue Kasarmikadun ja Pienen Roobertinkadun muuttamista kävelykaduiksi. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä arvioidaan ydinkeskustan alueella katuosuuksia, joissa käveltävyyttä on syytä parantaa ottaen huomioon kokemukset Kasarmitorin kesäkatukokeilun ja Ison Roobertinkadun liikenteestä. Arviointia käveltävyyden parantamisesta tullaan tekemään yhdessä alueen elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Työssä noudatetaan kaupunginhallituksen päättämiä linjauksia 25.1.2021.

Aloitteessa esitetty toive leikkipuiston sijoittamisesta Kasarmitorille on haastava. Kasarmitorin ympäristö ei tue turvallista leikkiä. Aluetta rajaavat kadut ja sen vuoksi leikkialue olisi rajattava määräysten mukaisella 1,40 m korkealla aidalla. Leikkivälineet on sijoitettava joustaville turva-alustoille. Siten pinnan käsittely sekä leikkipaikan kalustemaailma ovat vaikeasti sovitettavissa kulttuurihistoriallisesti merkittävän aukion kaupunkikuvalliseen ilmeeseen. Kasarmitori on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä RKY-ympäristö, jonka aukiotila ja siihen nivoutuvat rakennukset muodostavat tärkeän kokonaisuuden. Torin pinta on käsitelty yhtenäisellä aiheella, ja osa sommitelmaa on kookas taideteos. Leikkipaikka kiinteänä rakenteena rajoittaisi merkittävästi torin joustavaa ja monipuolista käyttöä. Kantakaupungissa on vähän sellaista tilaa, jossa voi järjestää tapahtumia.

Alle 500 metrin säteellä on jo neljä leikkipaikkaa. Leikkipaikat on sijoitettu keskustaympäristössä pääasiassa puistoihin. Puistoissa pinnan käsittely on mahdollista tehdä leikkivälineiden vaatimia turvallisuusmääräyksiä noudattaviksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Samalla kasvillisuus suojaa leikkiympäristön melu- ja hiukkaspäästöjen näkökulmasta. Tähtitorninvuoren hoito- ja kehittämissuunnitelma valmistui kymmenen vuotta sitten. Suunnitelmassa on osoitettu uusi leikkipaikka puistossa Fabianinkadun alkuun lähelle Grundskolan Norsenia. Leikkipaikan tarkempi suunnittelu ja toteutus on mahdollista käynnistää osana Tähtitorninvuoren puiston kunnostusta. Puiston kunnostus ei ole mukana investointiohjelmassa.

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Inga Valjakka, tiimipäällikkö: 310 37087

inga.valjakka@hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti: 310 37258

anu.lamminpaa@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 22.02.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 32174

suvi.ramo@hel.fi