Sääntöohjaus, hallintosäännön muuttaminen, kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaoston perustaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on käynnissä. Meneillään on vuoden 2022 loppuun saakka kestävä muutosvaihe, jonka aikana nyt perustetuille hyvinvointialueille valitaan aluevaaleissa poliittiset luottamushenkilöelimet, aluevaltuustot alkuvuodesta 2022. Valmistelutyötä hyvinvointialueilla johtaa ensin viranhaltijoista muodostettu väliaikainen valmistelutoimielin, kunnes aluevaltuuston valitsema aluehallitus ryhtyy toimimaan.

Helsinki jatkaa laissa säädetyn erillisratkaisun mukaisesti ainoana kuntana järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, vaan kaupunginvaltuusto toimii Helsingissä aluevaltuustoa vastaavassa asemassa.

Uudellemaalle muodostetaan neljän hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin sekä HUS:n erityissairaanhoidon rakenne, HUS-yhtymä. Sen perussopimus tullaan käsittelemään kaupungin toimielimissä viimeistään huhtikuussa 2022.

Helsingissä on toiminut helmikuusta 2021 alkaen sote-uudistuksen toimeenpanon varautumista koordinoiva kansliapäällikön asettama viranhaltijaohjausryhmä. Koska uudistuksen toteutukseen liittyy periaatteellisesti merkittäviä ratkaistavia kysymyksiä liittyen muun muassa sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen sekä muun hallinnon työnjakoon ja yhteistyöhön HUS-yhtymän puitteissa, voidaan pitää perusteltuna, että uudistuksen toimeenpanoa ohjaamaan asetetaan tässä vaiheessa luottamushenkilötoimielin, kaupunginhallituksen jaosto, samaan tapaan kuin sosiaaliviraston ja terveysviraston yhdistymisen tai kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä toimittiin.

Tarkoituksena on vuonna 2022 tehtävän hallintosäännön muutoksen yhteydessä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaostolle tehtäväksi myös tehdä uudistuksen täytäntöönpanon vaatimia perustettavien toimielinten toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen hallintosäännön voimaantuloa vuoden 2023 alussa.

Uudistusjaostoon tulisi kaupunginhallituksen muiden jaostojen mukaisesti valita yhdeksän jäsentä varajäsenineen. Jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi tulisi valita kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen.

Esittelijänä uudistusjaostossa toimisi kansliapäällikkö samoin kuin muissa kaupunginhallituksen jaostoissa (hallintosääntö 5 luvun 2 §:n 2 momentti).

Esitys on valmisteltu yhteistyössä sääntötyöryhmän kanssa.

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen jälkeen kansliapäällikön on tarkoitus tehdä päätös, jolla annetaan läsnäolo- ja puheoikeus jaostossa sellaisille varajäsenille, joiden edustamilla ryhmillä ei ole paikkaa jaoston varsinaisten jäsenten joukossa.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 2 lukuun lisättäisiin määräaikainen 4a §.

Toimielimen jäsenten valinta

Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen (kuntalain 35 §) on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan

1. kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö,

2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä

3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään (kuntalain 17 § 4 mom.).

Tasa-arvolain 4a §:n 1 momentin mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Saman pykälän 3 momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

Kuntalain 60 §:n mukaan vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.

Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun.

Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat.

Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Kaupunginhallitus 13.09.2021 § 619

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36055

Päätös tullut nähtäväksi 29.09.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.