Kårkullan kuntayhtymän toimintojen päättämiseen liittyvien toimenpiteiden hoitamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kårkullan kuntayhtymä (jäljempänä Kårkulla) toimi erityishuoltopiirin kuntayhtymänä valtakunnallisesti ruotsinkielisten palvelujen tuottajana. Sen jäsenkuntina olivat kaikki Manner-Suomen ruotsin- tai kaksikieliset kunnat. Kårkullan toiminta siirtyi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa koskevan uudistuksen toimeenpanon ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanolain (616/2021) mukaisesti 1.1.2023 hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille. Samalla Kårkullan kuntayhtymän varat ja velat jaettiin sekä toiminnot päätettiin.

Voimaanpanolain 20 §:n mukaan jos kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat useampaan hyvinvointialueeseen, kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset on jaettava hyvinvointialueiden välillä.

Kårkullan toimintojen päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä käytiin neuvottelut Kårkullan, Helsingin kaupungin ja niiden hyvinvointialueiden, joihin Kårkulla jakautuu, välillä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjestämislaissa (612/2021) säädettynä vastuuhyvinvointialueena valmisteli jaon toteuttamiseksi sopimuskokonaisuuden, joka koostuu Kårkullan kuntayhtymän toimintojen päättämiseen liittyvästä sopimuksesta (jakautumissopimus, vastuuhyvinvointialuesopimus) liitteineen, sopimuksesta Kårkullan kuntayhtymän velkojen jakautumisesta liitteineen sekä pankkitilien haltijuutta koskevan sopimuksen, jolla todetaan Kårkullan pankkitilien omistajuus 1.1.2023 alkaen.

Sopimukset koskevat Kårkullan kuntayhtymän niiden tase-erien jakamista, joita ei jaeta suoraan voimaanpanolain omaisuuden jaon laskentaperiaatteiden sekä omaisuuslajikohtaisten
määräysten mukaisesti, ja minkä vuoksi asia on perusteltua käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Sopimusten osapuolina ovat kaikki hyvinvointialueet, joihin Kårkullan kuntayhtymä jakautui, eli Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Pohjanmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Helsingin kaupunki.

Sopimusten voimaantulo edellytti kaikkien sopimusosapuolten hyväksyntää ennen 1.1.2023. Sopimuskokonaisuuden valmistelu saatiin valmiiksi vasta joulukuussa 2022. Toimivalta taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittävän sopimuskokonaisuuden hyväksymiseen on kaupunginhallituksella. Asia ei kuitenkaan ehtinyt kaupunginhallituksen syyskauden viimeisen kokouksen esityslistalle. Aikataulusyistä pormestarin oli välttämätöntä tehdä päätös sopimuskokonaisuuden hyväksymisestä 22.12.2022 § 162 hallintosäännön 9 luvun 1 §:n 7 kohdan nojalla (pormestari antaa kaupunginhallituksen puolesta lausuntoja sekä huolehtii tähän rinnastettavista muista tehtävistä). Sopimuskokonaisuus esitellään nyt kaupunginhallitukselle tiedoksi ja hyväksyttäväksi.

Kårkullan kuntayhtymän toimintojen päättämiseen liittyvä sopimus

Sopimuskokonaisuuteen kuuluvan jakautumissopimuksen perusteella Kårkullan hallintoon 31.12.2022 jälkeen liittyvät tehtävät keskitetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, joka toimii vastuuhyvinvointialueena. Sopimuksessa on sovittu vastuuhyvinvointialueen tehtävistä ja näiden kustannusten jaosta. Vastuuhyvinvointialueen tehtävien hoidon kustannukset veloitetaan muilta hyvinvointialueilta omistusosuuksien suhteessa.

Sopimuksessa on sovittu muun ohessa kuntayhtymän vuodenvaihteen 2022/2023 lyhytaikaisten saatavien ja velkojen maksusta, kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimisesta, arkistojen jakautumisesta, keskeneräisten riita- ja oikeusprosessien hoitamisesta ja muista toiminnan jakautumiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta.

Voimaanpanolain 64 §:n mukaan kuntayhtymän palveluyksiköiden toiminnassa syntyneet asiakas- ja potilasasiakirjat siirtyvät niille hyvinvointialueille, joille asianomainen kuntayhtymän toiminta jakautuu. Muut kuin asiakas- ja potilasasiakirjat siirtyvät voimaanpanolain mukaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella sijaitsee eniten kuntayhtymän jäsenkuntia, elleivät hyvinvointialueet toisin sovi.

Vastuuhyvinvointialue vastaa Kårkullan arkistojen ylläpitämisestä siltä osin, kun ne sijaitsevat vastuuhyvinvointialueen alueella sekä järjestää muille hyvinvointialueille mahdollisuuden saada arkistosta tietoja tietopyyntöjen kautta. Vastuuhyvinvointialueella on oikeus periä muilta hyvinvointialueilta omistusosuuksien suhteessa näiden osuuden arkistojen ylläpitämisestä sekä erikseen sovittavan käsittelymaksun arkistoon tehtävien tietopyyntöjen käsittelystä.

Voimaanpanolain 56 §:n mukaan kuntayhtymän henkilöstö siirtyy sille hyvinvointialueelle, jonka alueella henkilöstö pääasiallisesti työskentelee, pois lukien asiantuntijapalveluita hoitava henkilöstö, joka siirtyy Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.

Sopimuksen liite (liite 2) sisältää liitteet 1-6, jotka sisältävät Kårkullan kuntayhtymän jäsenkuntien omistusosuudet peruspääomasta per 31.12.2022, viittaukset lakiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021), luettelon Kårkullan kuntayhtymän sopimuksista ja järjestelmistä, joita ei voitu päättää 31.12.2022 mennessä tai jakaa hyvinvointialueille ja viittaukset Kårkullan kuntayhtymän perussopimukseen sekä viittaukset kuntalakiin.

Lisäksi osapuolten välillä on laadittu erikseen osana vastuuhyvinvointialuesopimuksen toimeenpanoa pankkitilien haltijuutta koskeva sopimus (liite 3), jolla todetaan Kårkullan pankkitilien omistajuus 1.1.2023 alkaen. Tällä sopimuksella ei ole merkitystä kuntayhtymän omaisuuden jaon määräytymiseen.

Sopimus Kårkullan kuntayhtymän velkojen jakautumisesta

Lisäksi on valmisteltu sopimus Kårkullan kuntayhtymän velkojen jakautumisesta (liite 4). Siinä sovitaan Kårkullan rahalaitosvelkojen jakautumisesta sekä siirtyvien rahalaitosvelkojen ja toimitilojen perusteella laskettavasta siirtyvästä nettovarallisuudesta.

Velkojen jakautumissopimuksessa on sovittu Kårkullan rahalaitosvelkojen jakautumisesta sekä siirtyvien rahalaitosvelkojen ja toimitilojen perusteella laskettavasta siirtyvästä nettovarallisuudesta.

Sopimuksen mukaan toimitilat ja niihin liittyvät velat siirtyvät sille hyvinvointialueelle, jonka alueella toimitilat sijaitsevat. Kohdentamattomat velat jaetaan peruspääomaosuuksien suhteessa. Kullekin hyvinvointialueelle siirtyvän nettovarallisuuden (siirtyvien toimitilojen tasearvo vähennettynä siirtyvillä rahalaitosveloilla) tulee vastata hyvinvointialueen kuntien peruspääoman mukaista osuutta yhtymän nettovarallisuudesta, joka varmistetaan hyvinvointialueiden välisellä hyvitysmekanismilla.

Velkojen jakautumissopimuksen liitteenä 5 on laskelma hyvinvointialueille siirtyvästä nettovarallisuudesta, liitteenä 6 on taulukko hyvinvointialueille siirtyvistä toimitiloista ja liitteenä 7 laskelma, jossa on listattu hyvinvointialueille siirtyvät toimitilat ja niihin liittyvät velat sekä tasaus saatavista/maksettavista. Liitteinä 8 ja 9 ovat erilliset siirtosopimukset siirtyvistä toimitiloista ja veloista viranomaisia ja rahoituslaitoksia varten, joista ilmenevät yksilöidysti kullekin hyvinvointialueelle siirtyvät toimitilat ja velkakirjat.

Luovuttajan palveluksessa työskentelevän henkilöstön siirtyminen luovutuksensaajan (Helsingin kaupunki) palvelukseen tapahtuu voimaanpanolain 50 §:n mukaisesti liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen. Henkilöstöä siirtyy pääsääntöisesti vammaistyön palveluihin työ ja päivätoimintaan sekä asumispalveluihin, yhteensä noin 70 henkilöä. Henkilöstön siirto on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstötoimikunnassa.

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä toimialan sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja oikeuspalvelujen kanssa.

Keskushallinto Pormestari 22.12.2022 § 162

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, johtava kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024

Päätös tullut nähtäväksi 07.03.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.