Ohjausryhmän asettaminen, kalusteiden uudelleenkäytön edistäminen

Kansliapäällikkö asettaa kaupungin kalusteiden uudelleenkäyttöä edistävän ohjausryhmän ajalle 1.4.2024 - 30.9.2025 kaupunginkanslian sisäisen tarkastuksen laatiman tarkastusraportin (Kalusteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys, 25.5.2023) mukaisesti.

Ohjausryhmään nimetään seuraavat jäsenet:

Ryhmän sihteerinä toimii Leona Silberstein (kaupunkiympäristön toimiala, ympäristöpalvelut).

Ohjausryhmä voi edelleen nimetä käytännön asiantuntija- ja selvitystyöhön operatiivisen työryhmän. Operatiivisen työryhmän tehtävät ovat seuraavat:

Ohjausryhmän tehtävät ovat seuraavat:

Ohjausryhmä voi työnsä aikana kuulla tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Ohjausryhmään osallistumisesta ei makseta palkkiota. Ulkopuolisella taholla mahdollisesti teetettyjen selvitysten kustannusten jakamisesta sovitaan erikseen.

Ohjausryhmän on luovutettava esityksensä kansliapäällikölle viimeistään 30.9.2025. Esityksen pohjalta valmistellaan edelleen tarpeelliset toimenpiteet.

Kaupunginkanslian sisäinen tarkastus on kaupungin kalusteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä selvittäneessä raportissaan todennut, että kalusteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole kaikilta osin ohjeiden mukaista, eikä tehokkaasti edistä kaupungin kiertotaloustavoitteiden toteutumista. Raportin yleisarvio on, että kalusteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvässä sisäisessä valvonnassa on merkittäviä puutteita. Kalusteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen kehittäminen on kaupunkitasoinen haaste, jota ratkaisemaan tarvitaan kaikki toimialat, kaupunginkanslia, Stara ja Pakilan työkeskus. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan myös riittävät resurssit ja johdon tuki.

Sisäinen tarkastus on esittänyt mm. seuraavan toimenpidesuosituksen: "Kympin ympäristöpalvelut (joka koordinoi kaupunkitasoista kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmaa) valmistelee Kanslian hallinto-osaston kanssa kansliapäällikön hyväksyttäväksi ehdotuksen kalusteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittävän työryhmän perustamisesta. Työryhmä tekee ehdotuksen toimintamalliksi, jossa kirkastetaan kalusteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen rooleja ja prosesseja (nykyisen toimintamallin kehittäminen tai uusi toimintamalli)."

Taustaa

Kalusteiden uudelleenkäyttö ei ole kuitenkaan käynnistynyt toivottavalla tavalla. Helsingin kaupunki tekee vuosittain kalustehankintoja useiden miljoonien eurojen edestä; vuonna 2019 kalustehankintojen kustannukset olivat 11 116 012,98 euroa ja vuonna 2020 ne olivat 10 827 303,00 euroa. Samoina vuosina kalusteita päätyi jätteeksi 101 697 euron ja 155 429,1 euron edestä. Näihin lukuihin sisältyvät ainoastaan jätehuollon kustannukset, eikä niissä ole huomioitu poistettujen kalusteiden arvoa.

Syinä yllä mainittuun tilanteeseen ovat mm. puutteellinen viestintä, huonosti toimivat prosessit, varastotilojen puute, kalusteisiin liittyvä osaamattomuus sekä resurssipula; kalusteiden
uudelleenkäytön suunnittelulle ja toteuttamiselle ei ole määritetty riittäviä ja selkeitä vastuutahoja, jolloin se lankeaa usein satunnaisille henkilöille muiden töiden ohella hoidettavaksi.

Helsingin kaupunkistrategian 2021 - 2025 tavoitteita ovat mm. kunnianhimoinen ilmastovastuu ja luonnonsuojelu sekä vastuullinen talous kestävän kasvun perustana. Kalusteiden uudelleenkäyttö toteuttaisi näitä tavoitteita. Kaupunki on sitoutunut myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoite numero 12 liittyy vastuulliseen kuluttamiseen, ja sen on arvioitu Helsingin osalta toteutuvan tällä hetkellä huonoiten.

Kalusteisiin liittyviä prosesseja on selvitetty ja pyritty edistämään kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluista käsin yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Staran logistiikkakeskuksen ja Pakilan työkeskuksen voimin. Kyseessä on kuitenkin haastava, koko kaupunkiorganisaation laajuinen ongelma, joka vaatii kaupunkitasoista linjausta ja vastuunottoa.