Poikkeaminen, Tapaninkylä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8370 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

39. kaupunginosa (Tapaninkylä) **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen omakotitalon (370 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8370 siten, että poiketaan rakennusoikeudesta, rakennusalan rajoista, ajoliittymän leveydestä sekä 45º sisennyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Poikkeaminen rakennusoikeudesta

Asemakaavan mukainen rakennusoikeus 330 k-m² (tehokkuusluku on noin e=0,2) ylittyy siten, että uusi rakennusoikeus on 401 k-m² (tehokkuusluku e=0,25). Perusteena on tontin tarkoituksen mukainen käyttö ja kaupunkirakenteen perusteltu tiivistäminen alueella, jossa peruspalvelut ja juna-asema sijaitsevat muutaman sadan metrin säteellä kiinteistöstä.

Poikkeaminen rakennusalan rajoista

Rakennusalan rajoista poiketaan asunnon B osalta 0,5 m lounais-/etelärajan suuntaan. Samaan suuntaan kyseisen rakennuksen katettu ja lasitettu terassi ylittää rakennusalan rajan enimmillään noin 1,7 m. Asunnon C osalta poiketaan rakennusalan rajasta 1,2 m lounais-/etelärajan suuntaan ja 0,5 m tien puolen rajan suuntaan. Asunnon A ja C katetut ulko-oleskelutilat sijaitsevat rakennusalan ulkopuolella.

Poikkeamat edistävät riittävien piha-alueiden muodostumista asunnoille, kun autopiha saadaan keskitettyä rakennusten väliin. Nykyiset paikalta purettavat rakennukset poikkeavat rakennusalan rajoista suunnilleen yhtä paljon, joten poikkeamalla ei ole merkittävää vaikutusta tai muutosta nykyiseen kaupunkikuvaan rakennusten sijainnin osalta.

Poikkeaminen ajoliittymän 3 m leveydestä ja 45º sisennyksestä.

Ajoliittymä toteutetaan 3,5 m leveänä ilman kaavan mukaista 45º sisennystä. Perusteena on liikenneturvallisuus ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö, kun sisennys ei vie tontilta autojen peruutustilaa ja näkemäalue saadaan leveämmäksi ja siten turvallisemmaksi jo muutenkin kapean kadun kohdalla.

Rakennetaan kolme omakotitaloa asemakaavan mukaisille rakennuspaikoille kaavan mukaisin kerrosluvuin. Kaksi asunnoista on kaksi kerroksisia ja yksi yksikerroksinen kaavan kerroslukujen mukaisesti. Rakennuksissa on harjakatto. Nykyiset asuinrakennukset ja rakennelmat puretaan. Uudehko saunarakennus säästetään tulevien asukkaiden käyttöön.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 13.11.1981 vahvistettu asemakaava nro 8370. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin rakennusoikeus on e=330. Tontilla on rakennusala, jolle saa rakentaa talousrakennuksen tai enintään 70 m² suuruisen ja 4,5 m korkean autosuojan (ta¹). Tontilla on rajan osa, joka on aidattava kuusi- tai pensasaidalla ja tontin osa, jossa on oltava vähintään 1 isokasvuinen puu alueen 35 m² kohti. Tontilla on rakennusala, jolle saa rakentaa 2-kerroksisen rakennuksen ja rakennusala, jolle saa rakentaa 1-kerroksisen rakennuksen.

Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 3 m leveän ajoaukon. Aidassa oleva ajoaukko on sijoitettava 2 m päähän katualueen rajasta siten, että aita kääntyy n. 45º kulmassa ajoaukkoa kohti.

Asuntojen lukumäärän tontilla ollessa suurempi kuin kaksi: 1 ap/80 m² asuntokerrosalaa. Lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköimistä varten.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Kiinteistö sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokitellulla Tapaninkylän asuntoalueella, joka on 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista radan varressa. Alueen asuinrakennukset olivat tyypillisesti pienehköjä, vaatimattomia ja puolitoistakerroksisia. Tontilla olevat asuinrakennukset ovat valmistuneet 1967 ja saunarakennus 2010.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (2.4.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan huomautukset liittyvät pinta- ja hulevesien järjestämiseen tontilla ja tonttien välisellä rajalla.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että nykyinen hule- ja pintavesien hallinnan lainsäädäntö edellyttää niiden hallinnan omalla tontilla siten, että valuminen naapurin tontille ei lisäänny. Tulevan rakentamisen myötä kiinteistö tullaan liittämään kaupungin hulevesiverkkoon ja hule- ja pintavedet käsitellään määräysten mukaisesti.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (15.4.2024) että alueelle eri vuosikymmeninä rakentuneet matalat pientalot muodostavat vehreän ja kerroksellisen kokonaisuuden. Museo esittää, että purkutöiden yhteydessä käyttökelpoiset rakennusosat kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Myös ympäristön vehreyttä ja puustoa tulee vaalia mahdollisuuksien mukaan. Mikäli tontin vehreys pystytään säilyttämään, on tontin tehokkuuden maltillinen kasvattaminen museon näkökulmasta mahdollista.

Kaupunginmuseo katsoo, että esitetty poikkeaminen on rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta mahdollinen. Lausuntopyynnön yhteydessä ei ole esitetty uudisrakennusten tarkempia suunnitelmia värityksen osalta. Museo edellyttää, että rakennukset sopeutetaan mittakaavaltaan, julkisivumateriaaleiltaan ja -väritykseltään alueen ympäristöön asemakaavamääräysten mukaisesti.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavassa suunnitelmassa esitetty hanke tiivistää kaupunkirakennetta ja lisää alueen asuntotarjontaa. Esitetty hanke huomioi asemakaavan periaatteet ja tavoitteet, soveltuu Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti tontille.

Alueella on myös vastaavissa erillisen asuinrakennuksen hankkeissa myönnetty tehokkuuden nostoja e=0,20 tehokkuuslukuun e=0,25. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on perusteltua alueella, jossa peruspalvelut ja juna-asema sijaitsevat muutaman sadan metrin säteellä kiinteistöstä.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §).

Asemakaavassa osoitettujen rakennusalojen ylitykset vastaavat pääosin nykyisten paikalta purettavien rakennusten rakennusaloja, eikä niillä siten ole merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan.

Ajoliittymän leveyden kasvattaminen 0,5 metrillä sekä toteuttaminen ilman kaavan mukaista 45º sisennystä ovat perusteltuja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi siten, että autojen peruutustila ja näkemäalue levenee kapean kadun kohdalla.

Tontti rajautuu rautatiealueeseen (LR) minkä vuoksi rakennusten perustamistavassa tulee huomioida runkomeluriski.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksen mukainen käyttö ja kaupunkirakenteen tiivistäminen alueella.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.