Virkasuhteen täyttäminen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja, KANSLIA-07-1-24

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan virka

Kaupunginhallitus on 29.1.2024, 48 § merkinnyt tiedoksi edellisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan eroilmoituksen virasta 1.10.2024 lukien ja kehottanut kaupunginkansliaa käynnistämään viran täyttämiseksi julkisen hakumenettelyn.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 10 kohdan mukaan palvelukokonaisuuden johtajan virkaan ottamisesta päättää kaupunginhallitus.

Hallintosäännön 5 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuutta johtaa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja. Hallintosäännön 4 luvun 8 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuus huolehtii sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan virka oli julkisesti haettavana 6.3-26.3.24. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa, Työmarkkinatorin sivuilla, Joblyssa, Duunitorilla, Oikotiellä ja Helsingin kaupungin LinkedIn työpaikoissa 6.3-26.3.24. Rekrytoinnin markkinoinnissa käytettiin myös Duunitorin tehokampanjaa sekä Helsingin Sanomien diginostoa. Lisäksi hakuilmoituksen lyhennelmä julkaistiin sunnuntaina 17.3.2024 Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa.

Hallintosäännön 5 luvun 1 §:n mukaan johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on suunnitella, seurata ja valvoa johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on myös johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden strateginen ohjaus sekä suorituskyvyn ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja ylläpito.

Virkaa täytettäessä tulee ottaa huomioon perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt yleiset virkanimitysperusteet, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Hallintosäännön 23 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan palvelukokonaisuuden johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta johtamistehtävissä sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi on otettava huomioon se, mitä kelpoisuusehdoista on erikseen säädetty tai määrätty.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävässä menestyäkseen hakijalla on oltava vahvaa kokemusta ja hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta sekä laajaa näkemystä ja tuntemusta henkilöstön riittävyydestä, alan teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä ja monituottajuudesta. Johtajana hän on dynaaminen, luova ja eteenpäin katsova sekä omaa kykyä ja halua johtaa palvelukokonaisuutta näkemyksellisesti, palveluja uudistaen ja tuottavuutta jatkuvasti parantaen. Johtamisessa tulee myös näkyä Helsingin kaupungin johtamisen kulmakivet (näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky). Valittavan henkilön tulee kyetä rakentamaan taitavasti sisäisiä ja ulkoisia yhteistyöverkostoja, ja omata kokemusta vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä. Lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että hakijalta vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja julkisten esiintymisten luontevuutta.

Kaupungilla johdon tehtävissä sovelletaan kokonaispalkkajärjestelmää. Palkan määräytymiseen vaikuttavat olennaisesti tehtävän vaativuus sekä henkilön johtamiskyvykkyys ja suorituskyky. Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan kansliapäällikkö päättää, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, palvelukokonaisuusjohtajan palkasta, palkan määräytymisperusteesta ja palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta sekä näiden tehtävien vaativuusluokittelusta ja siihen perustuvasta palkasta. Kansliapäällikkö on rekrytointiprosessin yhteydessä päättänyt sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan kokonaispalkaksi 11 000 euroa kuukaudessa.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 32 henkilöä, joista 28 täytti viran kelpoisuusehdot tutkinnon osalta. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä 1. Hakijoiden esittämät ansiot, koulutus, kielitaito ja työkokemus ilmenevät hakemuksista. Hakemuksista laadittu yhteenveto on esityslistan liitteenä 2.

Haun ensimmäinen vaihe toteutettiin videohaastatteluna 28.3.-2.4.2024. Videohaastatteluun kutsuttiin 8 hakijaa, joilla arvioitiin olevan täytettävänä olevan viran kannalta sopivinta kokemusta ja näyttöjä suuren organisaation johtotehtävistä viran hoidossa onnistumisen kannalta. Kaikki videohaastatteluun kutsutut täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden videohaastatteluja arvioivat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen, hallintojohtaja Tiina Mäki, henkilöstö- ja kehittämisjohtaja Sara Rautiainen ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Ensimmäinen haastattelukierros toteutettiin 9-10.4.2024 välisenä aikana. Videohaastattelun pohjalta ensimmäiselle haastattelukierrokselle kutsuttiin viisi hakijaa: Haastatteluun kutsutuilla hakijoilla arvioitiin olevan edellä mainittujen kriteerien lisäksi hakemuksen ja videovastausten kautta esiin tuotuja edellytyksiä näkemykselliseen johtamistyöhön sekä käytännön esimerkkien kautta esiin tuotua näyttöä onnistuneesta johtamisesta. Jatkoon valittujen henkilöiden näkemykset olivat monipuolisia ja kuvastivat johtamisajattelua ja johtamisen tasoa, jollaista Helsingin kaupunki johtamisen kulmakiviensä kautta johdoltaan edellyttää. Ensimmäisellä haastattelukierroksella haastattelijoina toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen, apulaispormestari Daniel Sazonov, hallintojohtaja Tiina Mäki, henkilöstö- ja kehittämisjohtaja Sara Rautiainen ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Kristiina Kariniemi-Örmälä on suorittanut terveystieteiden tohtoritutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020. Lisäksi hän on suorittanut terveystieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 1998. Näiden lisäksi hän on suorittanut MBA-tutkinnon Hyria Business Institute & Anglia Ruskin University:ssä vuonna 2021 sekä täydennyskoulutuksena terveystieteiden lehtorin pätevyyden Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 2001. Kariniemi-Örmälä on toiminut vuodesta 2024 alkaen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen virkaa toimittavana hyvinvointialuejohtajana vastaten muun muassa hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtamisesta aluehallituksen alaisuudessa. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2023 alkaen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen integraatiojohtajana toimien hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanon järjestäjäjohtajana. Tätä aikaisemmin hän on toiminut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän integraatiojohtajana vuosina 2019–2022 ja Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan toimialajohtajan tehtävissä sekä terveyden edistämisen johtajana vuosina 2013–2018. Näiden lisäksi Kariniemi-Örmälä on työskennellyt muun muassa Metropolia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vastaavana sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmapäällikkönä ja Tehy ry:n kehittämispäällikkönä .

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Kariniemi-Örmälällä on vahvaa kokemusta ja hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, sillä hän on aiemmin johtanut organisaatioissa muun muassa johtamisen ajatusmallin muutosta valmentavan johtamisen kulttuuriin ja luonut (lean) koulutuskonsepteja esimerkiksi sote-kuntayhtymään ja hyvinvointialueelle. Kariniemi-Örmälällä on vahvaa johtamiskokemusta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, painottuen myös kehittämistehtäviin sekä kokemusta esihenkilötehtävistä yli 25 vuoden ajalta. Hän on verkostoitunut laajasti pitkäaikaisessa yhteistyössä ja toiminnassa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt hoitamiensa tehtäviensä lisäksi esimerkiksi hallitus- ja valtuustotyöskentelystä sekä esittelijänä toimimisesta kaupunki- ja hyvinvointialueorganisaatioissa. Lisäksi Kariniemi-Örmälä on tottunut toimimaan median kanssa ja esiintyy luontevasti erilaisissa yhteyksissä.

Roope Leppänen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin ylemmän korkeakoulututkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2002. Lisäksi hän on erikoistunut Helsingin yliopistossa yleislääketieteeseen vuonna 2013 sekä geriatriaan vuonna 2010. Näiden lisäksi hän on kouluttautunut esihenkilötehtäviin suorittamalla EMBA-tutkinnon Aalto yliopistossa vuonna 2020. Leppänen on toiminut vuodesta 2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelulinjajohtajana vastaten hyvinvointialueen sairaalapalveluiden johtamisesta ja kuuluen ikääntyneiden palvelualueen johtoryhmään. Tätä aikaisemmin hän on toiminut Espoon kaupungin johtavana ylilääkärinä vuosina 2017–2022 sekä Vantaan kaupungin ylilääkärinä vuosina 2012–2017.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Leppäsellä on vahvaa kokemusta ja hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, sillä hän on ollut muun muassa ottamassa haltuun Espoon sairaalan muutosvaihetta vuonna 2017 ja vastannut osaltaan muutostilanteen vakauttamisesta. Leppäsellä on vahvaa johtamiskokemusta julkiselta sektorilta erityisesti sairaalapalveluista ja esihenkilötehtävistä 10 vuoden ajalta. Hänen johtamisuransa on linkittynyt vahvasti ikääntyneiden palveluihin, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä toisaalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiin solmukohtiin. Leppänen on verkostoitunut laajasti muun muassa Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUSin keskeisten toimijoiden kanssa. Hän on tottunut esiintymään erilaisissa tilaisuuksissa, ja mediassa sekä tottunut antamaan lausuntoja.

Soili Partanen on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2016. Lisäksi hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä vuonna 2003. Partanen on toiminut vuodesta 2022 alkaen Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan arviointitoiminnan johtajana vastaten arviointitoiminnan kokonaisuudesta ja toimien sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtoryhmän jäsenenä sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan ensimmäisenä sijaisena. Tätä aikaisemmin hän on toiminut Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan palvelualuejohtajana ja projektijohtajana vuosina 2019–2021, Uudenmaanliiton tietojohtamisen hankejohtajana vuonna 2019 sekä Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa muutosagenttina, vanhus- ja vammaispalvelujen palvelujohtajana ja kotihoidon virkaa toimittavana johtajana yhteensä 10 vuoden ajan.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Partasella on vahvaa kokemusta ja vahvat näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, sillä hän on muun muassa valmistellut Porvoossa ikääntyneiden palvelukokonaisuuden organisaation ja johtamismallin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hänellä on vahvaa ja monipuolista johtamiskokemusta julkiselta sektorilta ikääntyneiden palveluista ja esihenkilötehtävistä yli 24 vuoden ajalta. Hän on verkostoitunut kattavasti sekä alueellisella että kansallisella tasolla ikääntyneiden palvelujen kentällä. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt työtehtäviensä kautta ja hän on tottunut esiintymään erilaisissa tilaisuuksissa, luennoilla ja mediassa.

Pia Nurme on suorittanut terveystieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Turun yliopistossa vuonna 1999. Lisäksi hän on suorittanut EMBA-tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2018 sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon Helsingin Edupolissa vuonna 2001. Nurme on toiminut vuodesta 2023 alkaen Emkine Oy:n operatiivisena johtajana työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön asiantuntijaorganisaatiossa vastaten yrityksen taloudellisesta, toiminnallisesta ja myynnillisestä kokonaisvastuusta. Tätä aikaisemmin hän on työskennellyt Wallaton Oy:ssä toimitusjohtajana vuosina 2019–2023 sekä Stella Kotipalvelut Oy:ssa terveyspalvelujen liiketoimintajohtajana vuosina 2017–2019. Näiden lisäksi Nurme on työskennellyt Porvoon kaupungilla projektijohtajana, sosiaali- ja terveysjohtajana, hallintopäällikön viransijaisena sekä kotihoidon- ja asumispalveluiden johtajana vuosina 2002–2017.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Nurmeella on vahvaa kokemusta ja vahvat näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, sillä hän on vastannut muun muassa Porvoon kaupungin vanhustenhuollon palvelurakenneuudistuksesta vuosina 2011–2017. Hänellä on vahvaa ja monipuolista johtamiskokemusta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta ikääntyneiden palveluista ja esihenkilötehtävistä yli 22 vuoden ajalta. Hänen johtamisuransa koostuu ikäihmisten ennaltaehkäisevien, asiakaslähtöisten ja monipuolisesti vaikuttavien palveluiden kehittämisestä, johtamisesta ja niiden talouden hallinnasta toimiessaan muun muassa Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana sekä myöhemmin yksityisen kotiin vietävien palvelujen palvelutuotannon liiketoimintajohtajana. Hän on verkostoitunut alan toimijoiden kanssa ja rakentaa itse aktiivisesti työn kannalta oleellisia yhteistyöverkostoja ja hän esiintyy luontevasti erilaisissa tilaisuuksissa kuten asiantuntijana eri medioissa sekä luennoitsijana esimerkiksi ammatillisissa korkeakouluissa.

Eija Tolonen on suorittanut yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015. Lisäksi hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2003. Tolonen on toiminut vuodesta 2022 alkaen Kainuun hyvinvointialueen järjestämisjohtajana vastaten järjestämisen tuen yksikön johtamisesta hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa ja toimien yksikön esihenkilönä. Tätä aikaisemmin hän on toiminut lyhyen hetken Kainuun soten tulosaluejohtajana sekä Kainuun hyvinvointialueen virkaa toimittavana hyvinvointialuejohtajana vuonna 2022. Näiden lisäksi Tolonen on työskennellyt Kainuun soten väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana ja valmistelijana sekä tulosaluejohtajana vuosina 2021–2022, Kainuun soten että Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalvelujohtajana vuosina 2005–2020 sekä lähes 20 vuoden ajan Kajaanin kaupungilla muun muassa vanhustenhuollon- ja kotihoidon päällikkönä, sosiaalityöntekijänä että kotihoidon avopalveluohjaajana.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Tolosella on vahvaa kokemusta ja vahvat näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, sillä hän on johtanut onnistuneesti jo pidempään Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon toiseksi suurinta tulosaluetta, ikääntyneiden palvelukokonaisuutta. Hänellä on vahvaa ja monipuolista johtamiskokemusta julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 28 vuoden ajalta. Hänellä on laajat verkostot ikääntyneiden palvelujen toimijoiden keskuudessa kansallisella tasolla ja kansainvälinen toiminta on tullut tutuksi ensisijaisesti erilaisten hankkeiden kautta. Lisäksi hänellä on tutkijakokemusta sekä julkaisuja työuransa vaiheilta, ja hänelle on kertynyt kokemusta myös esiintymisestä erilaisissa tilaisuuksissa sekä mediassa.

Kaikilla haastatelluilla hakijoilla arvioitiin olevan hyvää johtamiskokemusta sekä viranhoidon kannalta riittävää ymmärrystä ja kokemusta sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista. Hakijoista Kristiina Kariniemi-Örmälällä, Roope Leppäsellä, Pia Nurmeella ja Soili Partasella nähtiin kuitenkin haastatteluvastausten perusteella olevan parhaat näytöt ja kyvyt johtaa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluja niiden erityispiirteet huomioiden sekä näkemyksellisyyttä palvelujen kehittämiseen. Lisäksi heillä on vahvaa kokemusta ja näyttöä onnistuneesta johtamisesta. Jatkoon edenneet hakijat kutsuttiin haastattelujen jälkeen henkilöarviointeihin.

Henkilöarvioinnit suoritti Psycon Oy ajalla 11.4.-17.4.2024.

Jatkoon valittuja hakijoita haastattelivat 24.4.2024 apulaispormestari Daniel Sazonov, kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula, lautakunnan edustajat: Pentti Arajärvi ja Kati Juva, pormestarin erityisavustaja Rask Heini, toimialajohtaja Juha Jolkkonen, hallintojohtaja Tiina Mäki ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Toisen haastattelun yhteydessä kaikki jatkoon valitut hakijat suoriutuivat hyvin näkemyksellisyyttä ja esiintymiskykyä kartoittavasta ennakkotehtävästä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan esitys

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on antanut kaupunginhallitukselle esityksen viran täyttämisestä 21.5.2024, § 108. Esitys on kokonaisuudessaan päätöshistoriassa. Lautakunta toteaa, että sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan vakinaiseen virkaan tulisi valita terveystieteiden maisteri Pia Nurme, sillä hän täyttää parhaiten johtajan viran hoitamiseen asetetut vaatimukset

Arviointi

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja johtaa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuutta ja vastaa palvelukokonaisuuden palvelujen järjestämistehtävästä, strategisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta sekä henkilöstön johtamisesta ja jatkuvasta uudistumisesta. Hänen vastuullaan on suunnitella, seurata ja valvoa palvelukokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja on toimialan johtoryhmän jäsen.

Lopullinen vertailu suoritettiin neljän kärkihakijan, Kristiina Kariniemi-Örmälän, Roope Leppäsen, Pia Nurmeen ja Soili Partasen välillä.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja johtaa suurta palvelukokonaisuutta ja hänen alaisuudessaan työskentelee palvelujen johtajia ja muuta henkilökuntaa. Tehtävässä edellytetään kokemusta tuloksellisesta johtamisesta ja kykyä johtaa suurta palvelukokonaisuutta näkemyksellisesti ja palveluja uudistaen ja tuottavuutta jatkuvasti parantaen. Lisäksi johtajalta edellytetään valmiuksia johtaa dynaamisesti ja luovasti tulevaisuutta visioiden. Siksi on erityisen tärkeää, että hänellä on vankkaa kokemusta ja näyttöä johtamisesta sosiaali- ja terveysalalla.

Kaikilla kärkihakijoilla nämä vaatimukset toteutuvat riittävän hyvin, mutta rekrytointiprosessin aikana hakijoilla korostui erilaisia vahvuuksia. Kristiina Kariniemi-Örmälä osoitti haastatteluvastausten perusteella vahvuutenaan muun muassa kehittämisorientoituneen johtamisotteen. Henkilöjohtajana hän on näyttäytynyt läpinäkyvänä, rakentavana ja objektiivisena. Roope Leppänen osoitti vahvuutenaan näkemyksellisyyden erityisesti linkittyen sairaalapalveluiden näkökulmaan. Hänellä katsottiin olevan kärkihakijoista vahvin sairaalapalvelujen johtamisen tuntemus, sillä Leppänen toimii parhaillaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen johtajana. Henkilöjohtajana hänet nähdään tavoitekeskeisenä, selkeänä ja johdonmukaisena.

Soili Partanen osoitti prosessin aikana ja haastatteluvastausten perusteella vahvaa ja monipuolista kokemusta muun muassa ikääntyneiden palveluista. Hänellä on kärkihakijoista vahvin kaupunkiorganisaation ja toimialan tuntemus, minkä vuoksi Partanen tuntee hyvin tehtävän vastuualueen, haasteet ja yhteistyökumppanit, mutta myös laajemmin kaupungin toimintaympäristön ja menestystekijät. Hänet nähdään henkilöjohtamisen tyyliltään tavoitekeskeisenä, määrätietoisena ja annettuja tavoitteita kunnioittavana.

Pia Nurme osoitti prosessin aikana erityisvahvuuksiaan muun muassa tuloksellisuuteen, taloudellisuuteen, palvelujen järjestämiseen ja henkilöstön riittävyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi hänellä on vahvaa kokemusta työkykyjohtamisesta ja työterveysyhteistyöstä, joiden katsottiin olevan hyvä osaamisen yhdistelmä vahvan johtamiskokemuksen lisäksi. Monipuolisen johtamiskokemuksen lisäksi Nurme on saanut kokemusta yksityisen ja julkisen sektorin puolelta muun muassa pienemmästä kaupunkiorganisaatiosta ja kehityshankkeiden toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän tuntee siten hyvin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tuottamisen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti. Henkilöjohtamisen tyylissä hänellä nähdään tavoitekeskeisyyttä, selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Katsottiin, että Pia Nurmeella on kärkihakijoista viran hoidon kannalta monipuolisin kokemus ja vahvaa näyttöä sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä toimimisesta.

Kaikilla kärkihakijoilla on hyvää kokemusta strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta, sillä he ovat toimineet johtamistehtävissä jo pidemmän aikaa ja ovat onnistuneesti edistäneet strategiatyötä johtamissaan organisaatioissa. Prosessin aikana kaikkien kärkihakijoiden operatiivisen johtamisen valmiudet osoittautuivat olevan riittävällä tasolla. Kristiina Kariniemi-Örmälä on osoittanut prosessin aikana hyviä valmiuksia laajentaa ajatteluaan strategiselle tasolle ja analysoida asioita laajasti. Hän näyttäytyy johtamisotteessaan varsin loogisesti, asiapohjalta ja rationaalisesti asioita edistävänä. Roope Leppänen on osoittanut kykyä laaja-alaiseen strategiseen ajatteluun ja hänellä on valmiuksia hyödyntää analysoitua dataa ja poimia informaatiomassasta olennaisuuksia. Lisäksi hänen johtamisotteessaan näyttäytyy loogisuutta ja läpinäkyvyyttä edistävä tyyli. Soili Partasen johtamisotteessa on nähtävissä tavoitteista ja strategioista käsin ohjautuva, aktiivisen ratkaisuhenkinen ja vahvasti toimeenpanokykyinen tyyli. Pia Nurmeella on hyvät valmiudet analysoida asioita ja myös laajentaa ajatteluaan strategiselle tasolle. Hänellä nähdään kykyä suunnitella toimintaa kokonaisuutena ja paneutua keskeisiin teemoihin ja kykyä sekä rohkeutta tehdä linjauksia. Lisäksi Nurme on osoittanut hyvää kykyä tehdä priorisointia sekä johtopäätelmiä ja hänen johtamisotteensa nähdään dynaamisena ja eteenpäin menevänä.

Lisäksi valittavan johtajan tulee olla taitava sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen rakentaja, jolla on kokemusta vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä. Myös julkisten esiintymisten tulee olla valittavalle johtajalle luontevia ja erinomaiset vuorovaikutustaidot tehtävässä menestyäkseen. Kaikki kärkihakijat ovat tahoillaan hyvin verkostoituneita omien työtehtäviensä kautta, ja he ovat rekrytointiprosessin aikana osoittaneet olevansa yhteistyötaitoisia ja esiintymiskykyisiä johtajia, mutta heidän vahvuusalueensa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa ovat erilaiset. Kristiina Kariniemi-Örmälän vuorovaikutus on näyttäytynyt rekrytointiprosessin aikana selkeänä ja loogisia johtopäätöksiä sekä perusteluja muodostavana tyylinä. Hänen esiintymisensä on asialähtöistä ja varmaotteista. Roope Leppänen on osoittanut, että hänen vahvuutenaan ovat hyvät vuorovaikutustaidot. Leppäsellä on vastavuoroinen, rauhallinen ja rakentava tapa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Soili Partanen on viestintä- ja esiintymistyyliltään vakaa, harkittu ja selkeäpiirteinen. Hänet nähdään olennaiseen keskittyvänä ja varmaotteisena viestijänä ja hän on tottunut esiintymään erilaisissa tilaisuuksissa. Pia Nurme on näyttäytynyt prosessin aikana vuorovaikutukseltaan taitavana, sosiaalisissa tilanteissa hän osallistuu aktiivisesti ja toimii vastavuoroisella ja toiset huomioivalla tavalla. Nurme nähdään viestintätyyliltään suorana ja teeskentelemättömänä.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan viran hoidon kannalta kärkihakijoista Leppäsen ja Nurmeen viestintätaidot arvioidaan vahvimpina. Kaikki kärkihakijat ovat osoittaneet esimerkkien avulla valmiuksiaan johtajana ja siten edellytyksiä mahdollistaa myönteistä henkeä organisaatiossa. Lisäksi kaikki kärkihakijat ovat osoittaneet yhteistyökykyisyyttä ja kykyä tehdä vaativaakin sidosryhmäyhteistyötä. He ovat myös kohdanneet työssään paineisia tilanteita, kuten haastavia priorisointeja aikapaineisissa toimeksiannoissa ja kyenneet toimimaan niissä onnistuneesti.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuvan kokonaisarvion perusteella katsotaan, että hakijoista Pia Nurmeella on parhaat edellytykset hoitaa edellä kuvattuja virkaan kuuluvia tehtäviä tavoitteellisella, määrätietoisella ja strategiseen suunnitteluun tähtäävällä johtamisotteellaan. Palvelukokonaisuusjohtajalta haettiin näkemyksellisyyttä, ja hänen vakuuttavat ajatukset ja visiot tulevaisuuden uudistus- ja muutostarpeista ja palvelukokonaisuuden palveluiden kehittämisestä osoittavat kykyä dynaamiseen, luovaan ja suuntaa näyttävään johtamiseen. Nurme tunnistaa vahvasti taloudellisesti kestävän johtamisen merkityksen. Hänen valintaansa puoltavat rekrytointiprosessin aikana esiin tuotu vahva johtamiskokemus, hyvät valmiudet esihenkilötyöhön, henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen ymmärrys sekä prosessien vahva tuntemus. Nähdään myös, että Nurmeella on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja kykyä innostaa henkilöstöä heidät huomioiden ja sidosryhmiä toimimaan tavoitteiden mukaisesti, minkä katsotaan hyödyttävän palvelukokonaisuuden johtamista ja kehittämistä koko kaupunkiorganisaation kannalta suotuisaan suuntaan.

Muuta

Esitykseen liittyvät hakemukset ovat esityslistan liitteenä 3. Lisäksi toimielimen jäsenillä on mahdollisuus tutustua henkilöarviointiraportteihin ennen kokousta ja kokouksen aikana. Aineistoon liittyviin sisällöllisiin kysymyksiin vastaa lisätiedonantaja.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 21.05.2024 § 108

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Susanna Laakkonen, asiantuntija, puhelin: 09 310 33418

Päätös tullut nähtäväksi 12.06.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.