Lausunto ympäristöministeriölle rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2018-012103
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 11

Lausunto ympäristöministeriölle rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä

Pormestari

Päätös

Pormestari antoi ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin ilmastotavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja välitavoitteena 60% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 10.12.2018 (809 §) päästövähennysohjelman, jonka avulla päästään tavoitteisiin.

Helsinki on yhdessä Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa kehittämässä rakennusten hiilijalanjäljen arviointia mm. 6Aika-rahoitteisessa EKAT-hankkeessa (Energiaviisaat kaupungit). Lisäksi Helsinki on osallistunut EU:n Level(s)-indikaattorien testaamiseen, jossa on testattu uudisrakennusten hiilijalanjäljen laskentaa.

Rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnin ja rakennustyyppikohtaisten päästörajojen on suunniteltu tulevan osaksi Suomen rakennusmääräyksiä 2020-luvulla. Tästä syystä ehdotettu laskentamenetelmä ajoittuu rakennuslupavaiheeseen, jossa rakennuksen suunnittelu on jo niin pitkällä, että esimerkiksi ns. määräluettelot rakennusmateriaaleista ovat saatavilla.

Kaupunki katsoo, että hiilijalanjäljen laskenta on tarpeellinen, jotta nähdään, miten rakennuksen suunnittelu on onnistunut suhteessa kansallisiin ja kaupunkien omiin ilmastotavoitteisiin. Laskennalla ei kuitenkaan voida enää vaikuttaa rakennuksen suunnitteluun, sillä kaikki merkittävät hiilijalanjälkeen vaikuttavat päätökset on jo tehty.

EKAT-hankkeessa ollaan kehittämässä hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten laskentaa, jota voidaan käyttää vertailevana ja ohjaavana työkaluna rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Markkinakartoitus alan palveluntuottajien kanssa on tarkoitus järjestää alkuvuonna 2019. Kaupungit tekevät kehitystyössä mielellään yhteistyötä myös ympäristöministeriön ja valtion ympäristöhallinnon kanssa.

Alla yksityiskohtaisia kommentteja lausunnolla olevasta arviointimenetelmästä:

2.1.3.

Arviointijaksoina on esitetty asuinrakennuksille 75 vuotta ja muille rakennuksille 50 vuotta. Helsingissä asuinrakennuksille tavoitellaan kuitenkin jo 100 vuoden käyttöikää samoin kuin kaupungin palvelurakennusten rungoille. Laskennassa tulee voida asettaa rakennukselle oma käyttöikätavoite vakioidun käyttöiän sijaan.

2.1.4.

Toiminnallinen yksikkö, eli lämmitetty nettoala, tulee määritellä tarkemmin. Vertailtavuuden vuoksi on selkeämpää, jos ns. puolilämpimät tilat otetaan laskentaan mukaan, sillä ne ovat myös mukana hiilijalanjäljen laskennassa käytettävässä ostoenergiankulutuksessa. Toisaalta kylmien tilojen rakennusmateriaalien hiilijalanjälki on laskennassa mukana, joten on johdonmukaista sisällyttää ne toiminnalliseen yksikköön.

2.2.

Eri arviointivaihtoehtojen (yksinkertaistettu ja tarkennettu) tarkoitus jää hieman epäselväksi, sillä yksinkertaistetussakin menetelmässä tarvitaan kattavat määräluettelot, jotka eivät yleensä ole käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Jos tarkennettu menetelmä on tarkoitettu kehityshankkeille, se tulee selventää menetelmän kuvauksessa.

Kuva 5

Energiaselvitys lähtötietona viittaa siihen, että tarvitaan muutakin tietoa kuin E-lukulaskenta. E-lukulaskentaan sisältyy kuitenkin kaikki hiilijalanjälkilaskennan kannalta oleellinen rakennuksen energiatieto, joten sen tulee riittää.

2.3.

Käytetyt epävarmuuskertoimet eivät käy ilmi ehdotuksesta, ja ne tulee selventää kuvauksessa.

3.1.3.

Rakennustyömaan ylijäämämateriaaleille on hyödyllistä laskea myös ns. vakiokerroin, sillä niitä on suunnitteluvaiheessa vaikea arvioida.

3.2.

Kappaleen otsikoinnissa tulee olla elinkaaren vaihe samaan tapaan kuin kappaleessa 3.1.

3.2.2.

Ostoenergian tarve on syytä määritellä tarkemmin. On perusteltua sisällyttää siihen myös käyttäjien ns. laitesähkön kulutus, joka sisältyy myös E-luvun laskentaan.

3.2.3.

Tarkennetussa menetelmässä on hankalaa arvioida korjausten ja vaihtojen hiilijalanjälki vielä rakennuslupavaiheessakaan, koska tulevat korjaukset ovat harvoin tiedossa siinä vaiheessa. Toisaalta suunnittelun ohjeistukseen tulee sisällyttää pitkän tähtäimen suunnitelman laatiminen, jotta korjausten arviointi on mahdollista.

3.3.

Samoin kuin edellä, tarkennetussa menetelmässä oleva purkutöiden laskeminen laskentaa tehtäessä on pelkkä arvaus, sillä purkusuunnitelmaa ei silloin vielä ole olemassa.

4.2.

Uudelleenkäytön ja kierrätyksen hiilikädenjäljen laskenta on epäselvästi kuvattu ja vaatii täsmentämistä.

Liite 3

Kaukolämmön päästökertoimina tulee laskennassa voida käyttää kansallisen kertoimen lisäksi myös paikallisia päästökertoimia. Kansallisen kertoimen käyttö mahdollistaa rakennusten vertailun sijainnista riippumatta, mutta paikallisen kertoimen käyttö tuottaa oikeamman arvion todellisesta hiilijalanjäljestä. Esimerkiksi Helsingin päästötavoitteiden mukaisesti laskettu kaukolämmön paikallinen päästökerroin vuodelle 2035 on vain 49 g CO2 e/ kWh. Lisäksi liitteessä esitetyt kaukolämmön kertoimet eivät ole valtion energia- ja ilmastostrategian eikä esitetyn kivihiilikiellon kanssa linjassa, joten niitä tulee arvioida uudelleen kansallisten tavoitteiden näkökulmasta.

Lisäksi kuvauksessa kerrotaan, että rakennusmateriaalien ja -töiden, kuljetusten sekä jätteenkäsittelyn päästökertoimet tullaan julkaisemaan. Tietojen julkaiseminen on erittäin tarpeellista, sillä julkista tietokantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla, ainakaan Suomessa. Tietokannan tulee sisältää mahdollisuuksien mukaan myös valmistajakohtaisia päästökertoimia, sillä eri tuotantomenetelmillä valmistettujen tuotteiden päästökertoimissa voi olla huomattaviakin eroja.

Päätös tullut nähtäväksi 17.01.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi

Päättäjä

Jan Vapaavuori
pormestari

Liitteet (pdf)

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.