Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia 2023-2025

HEL 2022-008716
Asialla on uudempia käsittelyjä
13. / 751 §

V 16.11.2022, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia 2023–2025

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025.

Käsittely

Vastaehdotus:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 muutokset:

Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on
huomioitava palvelutarjonnassa."

Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei
tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."

Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja
palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"

Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus

Valtakunnallisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset toiminnalliset ja lainsäädännölliset muutokset koskevat myös Helsinkiä. Merkittävimmät muutokset ovat valtion tavoite- ja talousohjaus sekä järjestämisen vahvistaminen. Uusi lainsäädäntö ja uudistuvan rahoitusmallin myötä tiukkeneva määrärahakehys yhdistettynä kasvavaan palvelutarpeeseen edellyttävät vahvaa strategista suunnittelua ja johtamista. Helsingin kaupungilla on ensisijainen vastuu lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Muutokset asettavat paineita järjestäjäroolin selkiyttämiselle ja vahvistamiselle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa: tiedolla johtamista, kustannusten hallintaa, palvelutarpeen kehittymisen ennakointia ja ennaltaehkäisyä, palvelujen riittävyyden, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamista, systemaattisesti suunniteltua tuotantorakennetta, palvelutuotannon ohjausta ja hyödyntämistä sekä valvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.

Sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 11 §) on laadittu talouden ja toiminnan suunnittelua sekä johtamista varten. Laki määrittelee palvelustrategian sisältöä. Pelastustoimea ohjaa sen rinnalla pelastustoimen palvelutasopäätös (laki pelastustoimen järjestämisestä, 6 §).

Uusi lakisääteinen palvelustrategia on palvelujen järjestäjän strategia, jossa päätetään sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä tavoitteet palvelujen toteuttamiselle. Tavoitteissa otetaan huomioon asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus.

Ensimmäinen palvelustrategiakausi Helsingissä on vajaan valtuustokauden mittainen ja luonteeltaan lyhyen aikavälin muutosstrategia, jonka avulla otetaan haltuun uudistuksen keskeisiä muutoksia.

Palvelustrategia tukee kaupunkistrategian toteutumista. Kaupunkistrategian tavoitteita on täsmennetty ja täydennetty palvelustrategiassa toimialan yhteisillä tavoitteilla, keinoilla ja lupauksilla Helsingin asukkaille. Palvelustrategian lähtökohtana on, että Helsinki vastaa jatkossa entistä paremmin asukkaidensa palvelutarpeeseen.

Palvelustrategian toteutumista seurataan vuosittaisissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Lisäksi jatkossa valtakunnalliset strategiset nelivuotistavoitteet määrittävät järjestäjän palvelustrategisia linjauksia.

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu käynnistyi vuonna 2020 osana sote-uudistukseen valmistautumista. Tavoitteena oli, että Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin ja kirkastaa järjestäjän strategian sekä tavoitteet.

Palvelustrategian valmistelun ohjausryhmänä on toiminut sosiaali- ja terveystoimialan ylin johto, ja valmistelua on koordinoinut tehtävään nimetty koordinaatioryhmä.

Vuoden 2021 aikana kartoitettiin järjestämisen nykytilaa asiantuntijoiden yhteistyötapaamisissa ja heidän haastatteluillaan. Kartoituksen tuloksia verrattiin sote-uudistuksen lakiehdotuksiin. Lakien hyväksymisen jälkeen järjestettiin työpajat, joihin osallistui yhteensä noin 200 sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijaa, päällikköä ja johtajaa. Työpajoissa palvelujen järjestämisen kehittämistarpeet konkretisoituivat ja yhteinen tahtotila tulevaisuuden palveluista kirkastui.

Palvelustrategialuonnos ottaa huomioon kesällä 2022 toteutetut asukas- ja henkilöstökyselyt. Palvelustrategian luonnosta esiteltiin henkilöstöjärjestöjen järjestöneuvottelukunnassa ja henkilöstötoimikunnassa. Vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvoston jäsenille annettiin mahdollisuus kommentoida palvelustrategiaan luonnosteltuja lupauksia, tavoitteita ja keinoja.

Palvelustrategian valmistelua, rakennetta ja sisältöteemoja on esitelty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaostossa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä pelastuslautakunnalle järjestettiin yhteinen iltakoulu palvelustrategian temaattisista kokonaisuuksista. Kaupunginvaltuutetuilla oli mahdollisuus ottaa osaa valmisteluun esittämällä kaupunginvaltuuston palvelustrategiaseminaarissa näkemyksiä uuden toimialan tavoitteista ja palveluista.

Helsingin kaupunki kuuli järjestöjä sote-uudistuksen järjestöyhteistyön valmistelussa muun muassa verkkokyselyllä, jonka vastauksia on hyödynnetty palvelustrategiatyössä. Valmistelun aikana kuultiin myös järjestöjen sote-muutostuen asiantuntijoita.

Palvelustrategiaa on muokattu keskustelujen, kyselyjen tulosten, lausuntojen ja palautteen perusteella, minkä lisäksi palvelustrategiaa on työstetty yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa.

Osallistuvassa työskentelyssä syntynyttä materiaalia käytetään jatkossa myös toiminnan suunnittelussa. Strategiakauden aikana varmistetaan, että palveluntuottajilla, järjestöillä ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden konkreettiseen suunnitteluun.

Ensimmäisen palvelustrategian valmistelussa on osallistuvan valmistelun lisäksi huomioitu tiedossa oleva valtakunnallisen sote-uudistuksen yleinen tavoiteohjaus, uudistunut lainsäädäntö, Helsingin kaupunkistrategian tavoitteet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluille sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa tunnistetut strategiset kehittämistarpeet.

Palvelustrategian rakenne ja sisältö

Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja. Strategian sisältö etenee johtamista ja henkilöstöä koskevista tavoitteista kohti palvelujen saatavuudelle asetettuja tavoitteita.

Johtamisella varmistetaan, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelun onnistuminen edellyttää hyvinvoivaa ja tehtävänsä osaavaa henkilöstöä. Kustannusvaikuttavuuden lisäämisellä, palvelujen yhteensovittamisella ja tuottajien hyödyntämisellä sekä ohjauksella turvataan osaltaan sekä palvelujen laatu että palvelujen saatavuus.

Palvelustrategian tavoitteet ja keinot linjaavat päätöksentekoa ja kehittämistyötä yhdessä Helsingin kaupunkistrategian kanssa.

Toteuttaminen ja seuranta

Palvelustrategian onnistumisen ja vaikuttavuuden varmistamiseksi seuraamme tavoitteiden toteutumista. Järjestelmällisellä seurannalla ja arvioinnilla voidaan tarvittaessa tarkentaa toimenpiteitä varmistamaan palvelustrategian tavoitteiden toteutuminen.

Palvelustrategian toteutumista seurataan kaupunkistrategian tavoitteiden ja talouden ja toiminnan seurannan prosessien mukaisesti. Palvelustrategiaa toteutetaan osana toimialan päivittäistä työtä.

Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan myös vuosittaisissa neuvotteluissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa osana järjestämisvastuun toteutumisen seurantaa ja arviointia.

Palvelustrategiasta laaditaan tiivistetty esitysversio ja viestintämateriaalia asukas- ja henkilöstöviestintään.

Päätöksenteko palvelustrategian hyväksymisessä

Palvelustrategiasta on tarkoitus päättää samassa aikataulussa kuin vuoden 2023 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2023–2025. Palvelustrategia liitetään hyväksymisen jälkeen vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman 2023–2025 liitteeksi.

Sulje

Kaupunginhallitus 31.10.2022 § 715

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Jussi Halla-ahon ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson@hel.fi

Mia-Veera Koivisto, Palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto@hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari@hel.fi

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 19.09.2022 § 36

Päätös

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025.

Käsittely

Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025 seuraavin muutoksin:


Strategian lähtökohta ja valmistelu -kappale

s. 2: Sote-uudistuksen tavoitteet -laatikkoon lisätään uudeksi ensimmäiseksi kohdaksi: ”kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja”


Visio -kappale

s. 9: Visio muutetaan muotoon: ”Luomme helsinkiläisille hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella”

s. 9: Muutetaan kappale

”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu toimialan omasta palvelutuotannosta sekä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamista osto- ja palvelusetelipalveluista. Ulkoisten palveluntuottajien osaaminen on tärkeässä roolissa asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.”

muotoon: ”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu keskeisiltä osin toimialan omasta palvelutuotannosta, jonka lisäksi hyödynnetään yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamia osto- ja palvelusetelipalveluita. Ulkoisten palveluntuottajien osaamista voidaan käyttää apuna myös asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.

s. 9: korvataan viimeisen virkkeen ilmaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmaisulla HUS-yhtymä

s. 11: muutetaan laatikon toinen kohta kuulumaan: ”Saumattomilla ja yhteen sovitetuilla palveluilla, panostamalla ennaltaehkäisyyn sekä yhteistyöllä eri toimijoiden välillä varmistamme nykyistä vaikuttavammat palvelut.”

s. 11: muutetaan laatikon neljäs kohta kuulumaan: ”Palvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja yhdenmukaisia ja ne edistävät yhdenvertaisuutta riippumatta palvelujen tuottajista.”


Palvelustrategian temaattiset kokonaisuudet ja painopisteet 2023– 2025 -kappale

s. 14: Muutetaan ”Järjestämisen johtaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta: ”Siirrämme painopistettä oman tuotannon johtamisesta kohti kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Korostamme asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”

Muotoon: ”Vahvistamme sekä oman tuotannon johtamista että kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Oman tuotannon johtamisessa korostamme hyvää henkilöstöjohtamista sekä palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämistä, järjestämisen johtamisessa taas asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”

s. 15: Muutetaan ” Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen neljäs kohta ”Henkilöstömme osallistuu palvelujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”

Muotoon: ”Varmistamme, että käytössä on riittävät toimintamallit ja rakenteet, joilla koko henkilöstö voi osallistua palveluiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”

s. 17: Lisätään ”Yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä” väliotsikon jälkeiseen listaukseen uudeksi kohdaksi: ”Varmistamme yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa sujuvan jatkohoidon potilasturvallisuuden ja sairaalapäivystysten toiminnan turvaamiseksi.”

s. 17: Muutetaan ”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen välinen yhteistyö ja integraatio” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta kuulumaan: ”Kartoitamme yhteistyössä palvelumuodot ja prosessit, joissa voimme tiivistää yhteistyötä sekä luoda uusia toimintamalleja palvelujen järjestämiseen sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Parannamme kotiin vietävää päivystyksellistä akuuttitilanteiden hoitoa.”

s. 18: muutetaan virke: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista” muotoon: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista sekä tämän vertailutiedon hyödyntämistä myös oman palvelutuotannon kehittämisessä.”

s. 19: Lisätään ”Palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus” väliotsikon jälkeisissä listauksissa olevan kohdan ”Lisäämme strategista henkilöstösuunnittelua osana toiminnan ja talouden johtamista.” perään virke: ”Erityisesti siirretään parhaita käytäntöjä toimipisteiden välillä.”

s. 22: Lisätään väliotsikon ”Saatavuus ja saavutettavuus” jälkeen olevaan laatikkoon uusi virke: ”Turvaamme yhdenvertaiset ja laadukkaat suomen- ja ruotsinkieliset palvelut. Kiinnitämme erityistä huomiota ruotsinkielisten palveluiden toimivuuteen.”

s. 22: Muutetaan virke: ” Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen.” muotoon ”Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset suomen- ja ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota myös ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin, tiedottamiseen ja tiedonkeruuseen.”

s. 22: Lisätään sivulle virke: ”Helsinki panostaa vammaisten ja ikäihmisten laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin ja huomioi omaishoidon yhtenä hoitomuotona.”

s. 22: Muutetaan virke ”Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina.” Muotoon: ”Helsingin tavoitteena on että strategiakaudella terveyskeskuskäynnit pysyvät edelleen maksuttomina.”

s. 23: Muutetaan virke: ”Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.” muotoon: ” Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta myös hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.”

s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Peruspalveluiden saatavuutta parannetaan lisäämällä henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Henkilöstön pysyvyydellä parannetaan myös hoidon jatkuvuutta. Otetaan henkilöstö mukaan parantamaan palveluiden saatavuutta ja lisätään yksiköiden päätösvaltaa kehittää omaa toimintaansa. Vetovoimaisten työyhteisöjen ja hyvin toimivien palvelujen käytäntöjä levitetään muihin yksiköihin.”

s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”

s. 24: Lisätään ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja.” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”


Lisäksi jaosto toteaa, että koontitaulukot sivuilla 26 - 30 tulee päivittää niin, että ne huomioivat edellä päätetyt muutokset.

Kannattaja: Reetta Vanhanen

Jaosto hyväksyi yksimielisesti Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mari Rantanen: Liitteen 1 muutokset:

Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on huomioitava palvelutarjonnassa."

Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."

Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"

Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."

Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.

Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.

Mari Rantasen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Mari Rantanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Mari Rantanen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:
Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.

Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson@hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari@hel.fi

Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.09.2022 § 180

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen vuosille 2023–2025.

Merkitessään tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen vuosille 2023–2025 sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla seuraavaa:

Samalla lautakunta katsoo, että:

Palvelustrategian toteuttamisen kriittinen tekijä on rahoituksen riittävyys. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Laadukkaiden sotepe-palveluiden järjestämisen kannalta keskeisin haaste on riittävä henkilöstön saatavuus. Siksi toimet, joilla tähän vastataan ovat ensisijaisen tärkeitä myös sotepe-uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Tässä keskeistä on koko toimialan johtamisen ohella kiinnitettävä huomiota toimintayksiköiden johtamisen, organisaation ja työn organisoinnin kehittämiseen. Hyväksi on käytettävä myös eri toiminnoissa kehitettyjä parhaaksi osoittautuneiden käytäntöjen siirtämiseen yleiseen käyttöön.

Ensihoitoa koskevissa tavoitteissa tulee huomioida HUSin rooli ensihoidon järjestämisvastuullisena toimijana Uudellamaalla ja HUSin kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys.

Palvelutarjonnassa on tärkeätä huomioida eri tyyppisiä palveluita käyttävät asiakkaat kuten digipalveluita käyttävät, matalan kynnyksen palveluita käyttävät ja myös vahvempia laitosmuotoisia tukipalveluita käyttävät ja pidempiä osastojaksoja tarvitsevat asukkaat.

Samalla lautakunta katsoo, että palvelustrategiassa tulee näkyä vahvemmin palveluiden saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen.

Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina.

Käsittely

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että:

Palvelustrategian toteuttamisen kriittinen tekijä on rahoituksen riittävyys. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Laadukkaiden sotepe-palveluiden järjestämisen kannalta keskeisin haaste on riittävä henkilöstön saatavuus. Siksi toimet, joilla tähän vastataan ovat ensisijaisen tärkeitä myös sotepe-uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Tässä keskeistä on koko toimialan johtamisen ohella kiinnitettävä huomiota toimintayksiköiden johtamisen, organisaation ja työn organisoinnin kehittämiseen. Hyväksi on käytettävä myös eri toiminnoissa kehitettyjä parhaaksi osoittautuneiden käytäntöjen siirtämiseen yleiseen käyttöön.

Ensihoitoa koskevissa tavoitteissa tulee huomioida HUSin rooli ensihoidon järjestämisvastuullisena toimijana Uudellamaalla ja HUSin kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys.

Palvelutarjonnassa on tärkeätä huomioida eri tyyppisiä palveluita käyttävät asiakkaat kuten digipalveluita käyttävät, matalan kynnyksen palveluita käyttävät ja myös vahvempia laitosmuotoisia tukipalveluita käyttävät ja pidempiä osastojaksoja tarvitsevat asukkaat."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 2:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että palvelustrategiassa tulee näkyä vahvemmin palveluiden saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Edelleen lautakunta katsoo, että:
Sosiaali- ja terveyspalveluja ei laajenneta muunkielisiksi.
Omaishoito on pidettävä yhtenä hoitomuotona palveluvalikossa.
Digipalveluiden tarjontaa harkittaessa on kriittisesti arvioitava se, keille digipalvelu soveltuu, eikä esimerkiksi kotihoitoa voi kategorisesti korvata digiyhteyksin. Yhdenvertaisuus-sanan sijasta tulisi avata se, mitä kussakin tapauksessa asialla tarkoitetaan, ja korvata sanalla tasa-arvo, kun sitä tarkoitetaan. Pelastustoimella on jatkossakin oltava oma erillinen palvelutasopäätöksensä."

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio

Vastaehdotus 4:
Jäsen Kati Juva: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina."

Kannattaja: jäsen Seija Muurinen

Vastaehdotus 5:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule strategiakaudella ottaa käyttöön terveyskeskus- ja laboratoriomaksuja."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (puheenjohtaja Daniel Sazonov)

Jaa-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Ei-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Daniel Sazonovin toisen vastaehdotuksen äänin 11 - 2.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen)

Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä

Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Kati Juva)
EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Pentti Arajärvi)

Jaa-äänet: 9
Maaret Castrén, Kati Juva, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Mikko Paunio, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen

Ei-äänet: 4
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Björn Månsson, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Jäsen Kati Juvan vastaehdotus voitti jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen äänin 9 - 4.

Äänestyksen jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.

30.08.2022 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567

mia-veera.koivisto@hel.fi

Sampo Pajari, Talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 18.11.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 25543

riikka.henriksson@hel.fi

Mia-Veera Koivisto, Palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 09 310 35567

mia-veera.koivisto@hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42504

sampo.pajari@hel.fi