Valtuustoaloite, ilmastobudjetin ottaminen käyttöön

HEL 2020-013684
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 215 §

Den av ledamoten Mia Haglund väckta motionen om en klimatbudget

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Ledamoten Mia Haglund och 14 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors tar i bruk en klimatbudget fr.o.m. 2021 som presenteras varje år i samband med budgeten och vars genomförande utvärderas i samband med bokslutet.

I programmet för ett koldioxidneutralt Helsingfors 2035 (HNH-programmet) som godkänts av stadsstyrelsen (§ 809 / 10.12.2018) redovisas Helsingfors klimatåtgärder och utvecklingsprognoserna för utsläpp för åren 2030 och 2035. De nödvändiga åtgärderna för att nå utsläppsmålet har definierats för olika delområden. Som en del av verkställandet av HNH-programmet inrättades en styrgrupp (Kp § 166 / 5.9.2019) vars uppgift är bl.a. att rapportera om genomförandet av utsläppsminskningen och åtgärdsprogrammet till stadens ledningsgrupp. Åtgärdsprogrammets mest centrala kanal för uppföljning är den nuvarande miljörapporteringen. Stadens framsteg inom minskandet av utsläpp kan även följas genom tjänsten klimatväktaren som finns på stadens nätsida och som skapats uttryckligen för uppföljningen av klimatarbetet.

Helsingfors har följt upp utsläppen av växthusgaser och åtgärderna för att minska dem samt kostnaderna som anknyter till dem redan i flera år i samband med stadens miljörapport. I miljörapporten finns ett eget stycke för klimatärenden, och i miljöbokslutet har man vid sidan om klimatskydd även redovisat för alla intäkter, kostnader och investeringar som i första hand gjorts av miljöskyddsskäl. Uppgifterna samlas årligen för hela stadskoncernen och i miljöbokslutet rapporteras om uppgifterna gällande moderorganisationen.

Stadsstyrelsen konstaterar att HNH-programmet har visat sig vara en välfungerande helhet som fått mycket publicitet, och den bildar nödvändiga omständigheter för informationsproduktionen som efterfrågas i motionen. Diskussionen på stadsnivå om de allmänna principerna för bestämmande av anslag för klimatåtgärder, vilken lyfts fram i utlåtandena, skulle på ett naturligt sätt kunna inledas som en del av arbetet inom HNH-programmet. Efter det skulle det vara möjligt att skapa en uppfattning om vad som kan vara Helsingfors sätt att genomföra åtgärder som anknyter till den klimatbaserade budgeteringen.

Informationsproduktion och ett mer informativt tillvägagångssätt är mål som lönar sig både från perspektivet på ekonomiplaneringen och utvärderingen av effektiviteten av anslag för klimatåtgärder. På så sätt möjliggör man användningen av resurser som finns till förfogande för mer verkningsfulla åtgärder. För målen som gäller för klimatbudgeteringen är det bra att observera att minskningen av utsläpp är ett långsiktigt arbete och genom åtgärder som genomförs med de resurser som reserverats för ett visst år nås mål för inverkan på utsläpp ofta först efter flera år.

Inom stadens verksamhet finns det flera verksamhetsprogram och -planer som gäller för specifika fenomen och som styrs i form av egna helheter. Programmens mål är i relation till varandra genom att åtgärderna inom ett program även kan bidra till att ett mål nås inom ett annat program. För närvarande kan man t.ex. med någon av HNH-programmets åtgärder påverka minskningen av utsläpp, ökningen av motion och effektiviseringen av ekonomin. Således är riktandet av en åtgärd till bara ett fenomen ur budgetstrukturens perspektiv inte entydigt. Därför borde identifierandet av anslag som reserverats för genomförandet av åtgärder gällande respektive fenomen först göras som en del av programmet för ett visst fenomen, varefter man skulle ha förutsättningar att bedöma framförandet av ärendet som en del av budgeten. HNH-programmets uppdatering håller på att inledas och preliminärt är det meningen att bl.a. gallra bort ovan nämnda överlappningar och att allokera resurser till mer verkningsfulla åtgärder.

HNH-programmet, miljörapporteringen samt andra program som anknyter till stadens miljöärenden formar en omfattande helhet vars ömsesidiga relationer och utveckling borde utvärderas från nya perspektiv som beaktar målen inom bl.a. utvärderingen av klimatåtgärdernas effektivitet, informationsproduktionen samt ökningen av informativ kommunikation.

Slutligen konstaterar stadsstyrelsen att vid sidan om klimatbudgeteringen har det även förekommit intresse för budgetering av andra fenomen i samband med budgeten. Det handlar om en omfattande helhet som kräver en ingående diskussion på stadsnivå, där den fenomenbaserade budgeteringens omfång och ett ändamålsenligt genomförande samt resurserna för informationsproduktionen utvärderas för utvecklingen av stadens verksamhets- och ledningsmodell för hållbar utveckling, som en del av planeringen av strategin, ekonomin och verksamheten och uppföljningen av verkställandet. Stadsstyrelsen beslutar att staden börjar bereda klimatbudgetering.

Motionssvaret har beretts i samarbete med stadskansliets ekonomi- och planeringsavdelning och strategiavdelningen. Stadsmiljönämnden, kultur- och fritidsnämnden, social- och hälsovårdsnämnden, fostrans- och utbildningsnämnden samt direktionen för trafikaffärsverket och direktionen för affärsverket byggtjänsten har gett utlåtanden i ärendet. Enligt utlåtandena är inställningen till klimatbudgeteringen i huvudsak positiv, men samtidigt kom behovet fram att på stadsnivå utvärdera frågor gällande den fenomenbaserade budgeteringens ändamålsenlighet, omfång och genomförandesätt, samt behovet att skapa gemensamma grunder för hur den utarbetas inom staden.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stäng

Kaupunginhallitus 14.06.2021 § 461

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki aloittaa ilmastobudjetoinnin valmistelun.

Käsittely

Vastaehdotus:
Mai Kivelä: Aloitevastauksen kahdeksannen (8) kappaleen (joka alkaa ”Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että ilmastobudjetoinnin ohella”) loppuun seuraava lisäys:

Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki aloittaa ilmastobudjetoinnin valmistelun.

Kannattaja: Veronika Honkasalo

äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Mai Kivelän vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 6
Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Jan Vapaavuori

Ei-äänet: 7
Silja Borgarsdóttir Sandelin, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Tyhjä: 2
Nasima Razmyar, Tomi Sevander

Poissa: 0

Kaupunginhallitus hyväksyi Mai Kivelän vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 6 - 7 (2 tyhjää).

07.06.2021 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Saara Kanto, hankepäällikkö, puhelin: 310 20277

saara.kanto@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 13.04.2021 § 185

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta suhtautuu myönteisesti ilmastobudjetoinnin käyttöönottoon.

Lautakunta toteaa, että kaupungin talousarvion tai muussa yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta kaupungeilla olisi mahdollisuus tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat esille ja lisätä läpinäkyvyyttä ilmastopolitiikassa. Ilmastobudjetin ovat laatineet jo muun muassa Oslo ja Tampere. Ilmastobudjetti on ilmastopäästöjä, -toimia ja -taloutta yhteen kokoava työkalu, jonka avulla kaupungit pystyvät arvioimaan, miten niiden ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin. Ilmastobudjetti mahdollistaa myös keskustelun lisääntymisen ilmastotyön ympärillä ja sitä kautta ilmastotietoisuuden paranemisen. Ilmastobudjetin toteuttaminen vaatisi muun muassa selkeää määrittelyä ilmastotoimiksi laskettavien toimenpiteiden osalta sekä arviointia sen tarkoituksenmukaisimmasta toteuttamistavasta.

Aloitteessa todetaan, että ”ilmastobudjetti antaa mahdollisuuden nostaa talousarvion ilmastovaikutukset keskusteluun, kun päästöjen, toimenpiteiden ja kustannusten toteutumista seurataan vuosittain.”

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Helsinki on seurannut kasvihuonekaasupäästöjen, niiden vähentämistoimenpiteiden ja niihin liittyvien kustannusten toteutumista jo vuosia osana kaupungin ympäristöraporttia. Ympäristöraportissa ilmastoasioille on oma kappaleensa, jonka lisäksi ympäristötilinpäätöksessä on esitetty ilmastonsuojelun ohella myös kaikki muut tuotot, kulut ja investoinnit, jotka on ensisijaisesti tehty ympäristönsuojelullisista syistä. Tiedot kerätään vuosittain koko kaupunkikonsernin osalta ja ympäristötilinpäätöksessä raportoidaan emo-organisaation tiedot.

Ilmastobudjetissa olisi esimerkiksi mahdollista arvioida tulevaa kehitystä pilkkomalla jäljellä oleva päästövähennystavoite sektorikohtaisiksi vuositavoitteiksi, jotka perustuisivat asiantuntijoiden tekemiin arvioihin. Todellinen päästövähennys todennetaan vuosittain Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tekemän kasvihuonekaasupäästölaskennan perusteella, joka valmistuu tilinpäätöksen vahvistamisen aikaan. Kustannusten osalta ilmastobudjetissa voisi esimerkiksi esittää eriteltynä kaupunkiorganisaation ilmastonsuojeluun liittyvän käyttötalouden ja investoinnit taloussuunnitelmakaudella. Tietojen esittäminen edellyttäisi toimialoilta ja liikelaitoksilta tietojen tuottamista esimerkiksi osana kaupungin talousarvion laatimisprosessia. Ilmastobudjettiin olisi mahdollista sisällyttää myös kaupungin tytäryhteisöt, mutta niiden osalta omistajastrategiat tulevat todennäköisesti ohjaamaan hiilineutraalisuustyötä selkeämmin. Jotta aloitteessa toivottu aikataulu ilmastobudjetista osana vuoden 2021 talousarviota olisi toteutunut, olisi asia pitänyt ohjeistaa jo vuoden 2020 aikana.

Päästöbudjetin ja ilmastotoimiin varattujen määrärahojen esittämisessä rinnakkain on otettava huomioon, että päästöjen vähentäminen on pitkäjänteistä työtä ja tietylle vuodelle varatun ilmastobudjetin mukaisilla toimenpiteillä saavutettavat päästövaikutukset toteutuvat yleensä vasta useampien vuosien kuluessa. Esimerkiksi Energiarensessanssin puitteissa toteutettavaa, taloyhtiöille suunnattua energianeuvontaa, on varauduttu rahoittamaan ainakin vuoden 2021 aikana, mutta päästövähennysvaikutus alkaa näkymään vasta vuosien 2023 tai 2024 aikana.

Lisäksi on hyvä huomioida, että myös muiden ilmiöiden budjetoinnille talousarvion yhteydessä on kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttäisi kattavaa kaupunkitasoista keskustelua. Kaupunkiympäristölautakunta ei ota kantaa siihen, millä aikataululla ilmastobudjetti olisi mahdollista toteuttaa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Mia Haglund: Lausunnon alkuun lisätään:

Kaupunkiympäristölautakunta suhtautuu myönteisesti ilmastobudjetoinnin käyttöönottoon.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen.

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija: 310 32045

pirita.kuikka@hel.fi

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 25.03.2021 § 53

Lausunto

Johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Liikenneliikelaitos (HKL) suhtautuu positiivisesti ilmastobudjetoinnin käyttöönottoon. Ilmastobudjetin kautta HKL:n ja koko kaupungin olisi mahdollista tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat selkeämmin esille ja lisätä läpinäkyvyyttä ilmastopolitiikassa. Tämä toisi nykyistä paremmin esille HKL:n roolin osana kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista. Ilmastobudjetin avulla HKL ja koko kaupunki pystyvät paremmin arvioimaan, miten ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Helsingin ja myös HKL:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. HKL:n kasvihuonekaasupäästöjen, niiden vähentämistoimenpiteiden ja niihin liittyvien kustannusten toteutumista on seurattu jo vuosia osana kaupungin ympäristöraporttia. HKL:n osalta ilmastobudjetoinnin laatiminen olisi todennäköisesti suhteellisen helposti toteutettavissa, sillä HKL:n ilmastonsuojelun kustannukset ja ilmastoinvestoinnit on tunnistettu ja HKL:n toiminnan suorat päästöt laskettu ympäristöraportoinnin yhteydessä, ja niitä on seurattu useita vuosia.

Ilmastobudjetin toteuttaminen vaatisi kuitenkin nykyistä selkeämpää kaupunkitasoista määrittelyä muun muassa siitä, mitkä toimenpiteet lasketaan ilmastotoimiksi. Ilmastobudjetoinnin tiedot voidaan tuottaa HKL:n talousarvioesityksessä, mutta se edellyttää kaupunkitasoista ohjeistusta talousarvio-ohjeessa. Jotta ilmastobudjetti olisi voitu toteuttaa vuoden 2021 talousarviossa, olisi asia pitänyt ohjeistaa jo vuoden 2020 aikana.

Päästöbudjetin ja ilmastotoimiin varattujen määrärahojen esittämisessä rinnakkain on kuitenkin otettava huomioon, että päästöjen vähentäminen on pitkäjänteistä työtä eikä kaikkien tietylle vuodelle varatulla ilmastobudjetilla tehtyjen toimenpiteiden päästövaikutukset ainakaan täysimääräisesti kohdistu ko. talousarviovuoteen. Esimerkiksi investoinnit uusiin raideliikenneyhteyksiin vaikuttavat liikenteen päästöihin viiveellä.

Lisäksi on hyvä huomioida, että myös muiden ilmiöiden budjetoinnille talousarvion yhteydessä on kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttää kattavaa kaupunkitasoista keskustelua.

On myös huomattava, että HKL:n omistama nykyinen joukkoliikenneomaisuus vaatii huomattavia vuosittaisia investointipanostuksia, jotta omaisuuden käytettävyys säilyy hyvällä tasolla, liikenteen turvallisuus pystytään varmistamaan ja omaisuuden arvo säilyy. Uusia budjetointitapoja luodessa on varmistettava, että nykyisen omaisuuden peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeihin varataan riittävä budjettirahoitus.

Lausunto ei ota kantaa siihen, millä aikataululla kaupungin ilmastobudjetti olisi mahdollista toteuttaa.

Esittelijä
vs. yksikön johtaja
Ari Päivärinta
Lisätiedot

Maija Sarpo, laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: 310 34865

maija.sarpo@hel.fi

Ari Päivärinta, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 78433

ari.paivarinta@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 23.03.2021 § 181

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mia Haglundin toiminnallisia viherympäristöjä koskevasta valtuustoaloitteesta:

Kaupungin talousarvion yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta olisi mahdollisuus tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat selkeämmin esille ja lisätä läpinäkyvyyttä. Ilmastobudjetin avulla pystyttäisiin paremmin arvioimaan, miten Helsingin ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin. Ilmastobudjetti mahdollistaa myös keskustelun lisääntymisen ilmastotyön ympärillä ja sitä kautta ilmastotietoisuuden paranemisen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ilmastobudjettia voisi hyödyntää myös osana opetusta ja oppimista. Esimerkiksi kaikissa Stadin lukioissa alkavassa Hiilineutraali Helsinki -opintojaksossa ilmastobudjetti tarjoaisi yhden konkreettisen lisätyökalun ilmastotoimien seuraamiseksi. Nuorisobarometrien mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2008 tutkimus osoitti, että 40 prosenttia nuorista oli ilmastonmuutoksesta melko tai erittäin huolissaan. Vuonna 2018 luku oli noussut 65 prosenttiin.

Aikataulullisesti ilmastobudjetointi on käytännössä mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuodesta 2022 alkaen.

Lautakunta näkee tärkeänä, että ilmastobudjetoinnin mahdollistaviin toimiin ryhdytään toimialalla mahdollisimman pian.

Käsittely

Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisätään lausunnon loppuun lause: "Lautakunta näkee tärkeänä, että ilmastobudjetoinnin mahdollistaviin toimiin ryhdytään toimialalla mahdollisimman pian."

Kannattaja: Vesa Korkkula

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään lausunnon loppuun lause: "Lautakunta näkee tärkeänä, että ilmastobudjetoinnin mahdollistaviin toimiin ryhdytään toimialalla mahdollisimman pian."

Jaa-äänet: 1
Pia Kopra

Ei-äänet: 10
Ted Apter, Fatim Diarra, Markku Hannula, Martina Harms-Aalto, Ville Jalovaara, Vesa Korkkula, Petra Malin, Hannu Oskala, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Tyhjä: 1
Dani Niskanen

Poissa: 1
Abdirahim Husu Hussein

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Petra Malinin vastaehdotuksen äänin 10-1. Tyhjää äänesti 1, poissa 1.

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi@hel.fi

Anssi Almgren, pedagoginen asiantuntija:

anssi.almgren@hel.fi

Keskushallinto Rakentamispalveluliikelaitos 22.3.2021

Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Ilmastobudjetti on otettu käyttöön jo Oslossa ja Tampereella ja sen avulla seurataan ilmastotoimenpiteisiin varattuja resursseja ja toimenpiteiden etenemistä, sekä vaikutuksia päästötavoitteisiin. Stara toteaa, että ilmastobudjetti toisi päästötavoitteisiin käytettyihin resursseihin läpinäkyvyyttä ja selkeyttäisi ilmastotyön seurantaa.

Helsingin kaupungilla on käytössä Ilmastovahti Hiilineutraali Helsinki 2035 –tavoitteiden seuraamiseksi, erillinen Kiertotalousvahti jakamis- ja kiertotalouden tiekartan tavoitteiden seuraamista varten, sekä ympäristötilinpäätös, jossa vuosittain seurataan kuluja, tuottoja sekä investointeja muun muassa ilmastonsuojelun osalta. Myös energiansäästöä seurataan vuosittain toimialakohtaisesti.

Ilmastobudjetin käyttöönotto edellyttää selkeää määrittelyä seurattavista toimista, riittävää ohjeistusta tiedon tuottamiseksi, henkilöstöresursseja sekä harkintaa jo seurannassa olevien kokonaisuuksien suhteen niiltä osin, kun ne jo palvelevat ilmastotoimenpiteiden seurantaa.

Lausunnon perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt 9.4.2021 mennessä Rakentamispalveluliikelaitos Staralta lausuntoa kaupunginhallitukselle Mia Haglundin ja 14 muun valtuutetun aloitteesta jossa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Aloite kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja koulutuslautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä Palvelukeskusliikelaitokselta.

Lisätiedot

Paula Salonen, ympäristöasiantuntija, puhelin: 310 70942

paula.salonen@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.03.2021 § 56

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mia Haglundin ja 14 muun valtuutetun ilmastobudjetin käyttöön ottamista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että ilmastobudjetin avulla ilmastotyöhön varatut resurssit voidaan tuoda selkeämmin esiin ja ilmastotoimien etenemistä voidaan arvioida paremmin. Samalla voidaan tehdä ilmastotyötä näkyväksi ja lisätä siihen liittyvää keskustelua.

Sosiaali- ja terveystoimiala toteuttaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa omalta osaltaan. Ilmastovahdin lisäksi ilmastotyön etenemistä seurataan jo vuosittain osana kaupungin ympäristöraportointia. Ilmastotyön kulut, tuotot ja investoinnit esitetään osana kaupungin ympäristötilinpäätöstä.

Ilmastobudjetoinnin toteuttaminen edellyttää kaupunkitasoista määrittelyä siitä, mitkä toimet lasketaan mukaan ilmastobudjettiin sekä toimialoille annettuja ohjeita riittävien tietojen tuottamiseksi talousarvioesityksen yhteydessä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ilmastonmuutosta hillitsemällä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joilla on vähiten keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin."

Käsittely

Tiimipäällikkö Johanna af Hällström oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Aleksi Niskanen: Lautakunta ei kannata tätä valtuustoaloitetta. Ilmaston lämpötila on ihmiskunnan historiassa kokenut pitkiä kylmiä jaksoja, lämpimiä jaksoja ja taas kylmiä jaksoja. Eli ilmastonmuutos on syklittäistä. Vielä 1970-luvun Suomessa oltiin huolissaan ilmaston kylmenemisestä. Ja nyt ollaan taas huolissaan ilmaston lämpenemisestä. Ilmastomuutosta tarkastellessa pitää tutkia lämpötilojen vaihteluita hyvin pitkiltä tarkastelujaksoilta. Se, että ilmastonmuutosta katsotaan muutamien vuosikymmenien ajalta ei kerro mistään dramaattisesta muutoksesta. Useiden viimeaikaisten tutkimusten mukaan arktinen Huippuvuoret oli 7–8 astetta nykyistä lämpimämpi jääkauden jälkeisellä lämpökaudella 10 000–8 000 vuotta sitten. Silloin ei ollut tehtaita ja muuta nykyaikaisia saastuttajia ollenkaan. Suomessa harjoitetaan ilmastopropagandaa, jossa ihmisiä pelotellaan ja syyllistetään ilmastonmuutoksen vaikutuksilla. Suomen osuus globaaleista ilmastopäästöistä on promillen luokkaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on nyky-Suomessa sitä, että sen varjolla halutaan kerätä ahkerilta suomalaisilta lisää veroja.

Jäsen Aleksi Niskasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Jäsen Aleksi Niskanen jätti lausunnosta rauenneen vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Annukka Kokkonen, ympäristöasiantuntija, puhelin: 310 43544

annukka.kokkonen@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 16.03.2021 § 33

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että talousarvion yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta kaupungilla olisi mahdollisuus tuoda selkeästi esiin ilmastotoimiin kohdennettava rahoitus ja saada lisää näkyvyyttä ilmastopolitiikalle ja ilmastotyölle. Hyvin laaditun ilmastobudjetin avulla kyetään arvioimaan, kuinka ilmastotoimet etenevät suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ilmastobudjetti tuo myös ilmastotyön paremmin esille sekä parantaa siten tietoisuutta ilmastoasioista.

Helsinki on asettanut itselleen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki on yksi useista ympäristönsuojelun eri osa-alueiden toimenpideohjelmista. Helsingin kaupunki on jo pidemmän aikaa seurannut osana ympäristöraportointia kaupungin kasvihuonepäästöjen vähentämistoimenpiteiden toteutumista sekä niiden kustannuksia. Ilmastoasioille on ympäristöraportoinnissa oma kohtansa ja kaupungin ympäristötilinpäätöksessä, niin ilmastotoimien kuin kaikkien muidenkin eri ympäristönsuojelullisten osa-alueiden ohjelmien ja syiden perusteella tehtyjen toimien tuotot, kulut ja investoinnit esitetty kaikki omina kohtinaan. Koska ympäristönsuojelun eri osa-alueiden toimenpiteisiin käytettyjä määrärahoja on seurattu jo vuosia, olisi ilmastobudjettiin kuuluvat käyttömenot ja investoinnit mahdollista tunnistaa, kun ne on selkeästi määritelty.

Jotta ilmastobudjetista saataisiin haluttu hyöty, sen toteuttaminen vaatii, ilmastotyön ja päästöjen vähentämisen kaltaisen pitkäjänteisen ja pitkäkestoisen työn kyseessä ollessa, huolellista kaupungin yhteisten laadintaperusteiden luomista sekä selkeää yhtenäistä ohjeistusta ja määrittelyä koko kaupungin tasoisesti. Myös useiden muiden kaupungin toiminnan osa-alueiden ja toimintojen osalta on vastaavalle budjetoinnille talousarvion yhteydessä osoitettu kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttää kattavaa kaupunkitasoista keskustelua, hyvää koko kaupungin tasoista valmistelua, riittäviä lisähenkilöstöresursseja seurantaan ja valmistelutyöhön eri toimialoilla sekä selkeää yhteistä ohjeistusta ja ohjausta. Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta ilmastobudjetin nopea käyttöönotto on haasteellista, mutta ei mahdotonta, kunhan asiaan ja suunnitteluun paneudutaan riittävällä vakavuudella ja toimeen ryhdytään mahdollisimman pian.

Käsittely

Vastaehdotus 1:
Sami Muttilainen: Korvataan kohdan (4) viimeinen lause

"Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta ei ilmastobudjetin käyttöönotto nopealla aikataululla ole mahdollista, vaan vaatii niiden läpikäyntiä sekä ratkaisemista."

seuraavasti:

"Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki aloittaa ilmastobudjetin laadinnan vaativan valmistelutyön."

Kannattaja: Jussi Chydenius

Vastaehdotus 2:
Mika Ebeling: Korvataan kohdan (4) loppuosa: "Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta ei ilmastobudjetin käyttöönotto nopealla aikataululla ole mahdollista, vaan vaatii niiden läpikäyntiä sekä ratkaisemista."

tällä: "Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta ilmastobudjetin nopea käyttöönotto on haasteellista, mutta ei mahdotonta, kunhan asiaan ja suunnitteluun paneudutaan riittävällä vakavuudella ja toimeen ryhdytään mahdollisimman pian."

Kannattaja: Arja Karhuvaara

Mika Ebelingin ja Sami Muttilaisen vastaehdotuksista äänestettiin ensin vastakkain.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Mika Ebelingin vastaehdotuksen 2 vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Sami Muttilaisen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 8
Mika Ebeling, Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Terhi Peltokorpi, Nasima Razmyar, Niilo Toivonen, Laura Varjokari

Ei-äänet: 5
Silja Borgarsdóttir Sandelin, Jussi Chydenius, Sami Muttilainen, Pauliina Saares, Johanna Sydänmaa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Mika Ebelingin vastaehdotuksen äänin 8 - 5.

Lautakunta ei äänestänyt enää erikseen esittelijän ehdotuksen ja Mika Ebelingin vastaehdotuksen välillä, vaan hyväksyi Mika Ebelingin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun lausunnon yksimielisesti.

Esittelijä
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot

Hannu Airola, projektipäällikkö, puhelin: 310 87743

hannu.airola@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 01.07.2021

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Saara Kanto, projektchef, telefon: 09 310 20277

saara.kanto@hel.fi