Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, pohjanvahvistus syvästabiloinnilla, Ojapuiston liikuntapuisto, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen koetoimintailmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Rakennukset ja yleiset alueet
PL 00099, Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Jarkko Karttunen, jarkko.karttunen@hel.fi

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 119 §:n mukaan koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f mukaan asian käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 3.2.2025. Ilmoitusta on täydennetty 13.2.2025 ja 14.2.2025 täydennyspyynnön perusteella muun muassa seuraavasti:
- toiminnan maksajan tiedot
- kiinteistön omistajan suostumus hankkeelle
- arvio koetoiminnan luontovaikutuksista

Ilmoituksen sisältö

Toiminnan sijoituspaikka

Koestabilointi toteutetaan Ojapuiston suunnittelualueen itäkaakkoisosassa, joka sijaitsee Mellunkylän (47) ja Malmin (38) alueella Helsingissä kiinteistöllä 091–419–0004–0114. Alueella toteutetaan koestabiloinnin lisäksi tuotantostabilointia. Kiinteistö on Helsingin kaupungin omistuksessa. Koealue on esitetty alla olevassa karttakuvassa.

Koestabilointialue on nykyisessä käytössään rakentamatonta viheraluetta, jossa kasvaa tiheä koivikko. Alue on vanhaa peltomaata, joka on ollut maanviljelykäytössä vielä 1970–80 luvuilla. Tulevassa käytössä koealueelle on suunniteltu uuden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden alueen asfalttipäällysteinen paikoitusalue.

Ympäristöolosuhteet

Koestabilointialue sijaitsee herkän vesikohteen Mellunkylänpuron valuma-alueella. Mellunkylänpuro on arvokas taimenpuro. Koestabilointialueen etäisyys Mellunkylänpuron pääuomaan on noin 70 m. Stabiloitavalla alueella sijaitsee kaivettu ojauoma, joka laskee Mellunkylänpuroon.

Alueen orsivedestä ei ole aikaisempaa tietoa tai tutkimusta. Orsiveden pinnankorkeus määrittelee happamien sulfaattimaiden hapettumissyvyyden.
Koestabilointialueen länsipuolella kulkee etelä-pohjois-suuntaisesti oja ja tulevan liikuntapuiston halki samansuuntainen hieman suurempi oja. Oja siirretään alueen länsi- ja eteläpuolelle rakennettavan hulevesilinjan suunniteltuun sijaintiin ennen ojan kohdan täyttöä ja stabilointia.

Päällimmäinen maalaji on 0,2–1,0 m paksuinen kuivakuorisavikerros, jonka alla on noin 1 m paksuinen savinen liejukerros.
Saven alapuolella on paineellista pohjavettä ja useissa havaintoputkissa pohjaveden painetason on todettu olevan melko lähellä nykyistä maanpintaa. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on luoteeseen. Koealueesta noin 350 m itään sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu Vartiokylän pohjavesialue.

Toiminnan kuvaus

Koestabiloinnin tavoitteena on tuottaa tietoa uusiomateriaaleista valmistettujen, vähähiilisten sideaineiden soveltuvuudesta happaman sulfaattimaan syvästabilointiin pilaristabilointimenetelmällä. Koetoiminnassa testataan viittä sideainetta Ojapuiston koealueella. Koestabiloinnin tuloksia hyödynnetään stabiloinnin geoteknisessä mitoituksessa ja sideainereseptöinnissä käytettävien sideainekohtaisten kenttä- / laboratoriolujuuskertoimien määrityksessä sekä myöhemmin muilla alueilla, erityisesti hankealueen itä- ja eteläpuolella sijaitsevan Bredbackan asemakaava-alueella, toteutettavien syvästabilointien sideainereseptöinnissä. Koetoiminnassa testattavien uusiosideaineiden käytöllä voidaan vaikuttaa alueen rakentamisessa tarvittavan pilaristabiloinnin CO2-päästöihin ja sideainekustannuksiin.

Koestabiloinnissa testataan viittä eri sideainetta, joista yksi on uusi jätemateriaaleja sisältävä uusiosideaine EcoIntellect Oy:n E65-Basic.Sideainetta E65-Basic verrataan neljään muuhun sideaineeseen (Nordkalk Oy:n Terra GTC, Finnsementti Oy:n CEMIII/B, Finnsementti Oy:n ja Hycamite Oy:n CEMIII/B+biohiili sekä Nordkalk Oy:n ja Hycamite Oy:n CTG+biohiili).

- E65-Basic sideaine sisältää lentotuhkaa, kipsiä ja sementtiä
- TerraGTC sideaine sisältää sammutettua kalkkia, kolmossementtiä ja kipsiä
- CEMIII/B sideaine sisältää sementtiä, masuunikuonaa ja sivuosa-aineita
- CEMIII/B+biohiili sisältää CEMIII/B sideaineen lisäksi biohiiltä
- CTG+biohiili sisältää CTG sideaineen lisäksi biohiiltä

Koestabiloinnissa käytettävien sideaineiden soveltuvuutta arvioidaan saavutettujen teknisten ominaisuuksien ja ympäristöominaisuuksien lisäksi sideaineiden hiilidioksidipäästöjen perusteella. Koetoimintahankkeessa testattavien uusiosideaineiden valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat vähäpäästöisempiä kuin perinteiset kalkkisementtisideaineet. Koestabiloinnilla tuotetaan tietoa uusiomateriaaleista valmistetuilla sideaineilla stabiloidun HaSu-saven geoteknisistä ominaisuuksista (leikkauslujuus ja jäykkyys) ja painaumasta penkereen kuormittamana.

Stabilointipilareiden kokonaispituus on 4000 m, joka tarkoittaa noin 320 kpl pituudeltaan n. 12,5 m pilaria. Pilareiden halkaisija on 0,7 m, joka on sama kuin sekoitinkärjen halkaisija. Koetoiminnassa tarvittava sideainemäärä on maksimissaan noin 160 tonnia. Tämä tarkoittaa noin 30-35 t sideainetta Terra GTC, 40-45 t E65-Basic, 40-45 t CEMIII/B/, 10-15 t CEMIII/B+biohiili ja 10-15 t GTC+biohiili. Sideainereseptit (kg/m3) vaihtelevat syvyyssuuntaisesti. Esitetyt sideainemäärät voivat muuttua ±20 %. Sideaineen syöttö pilareihin lopetetaan maan alla.

Koetoiminnan arvioitu kesto on kahdesta kolmeen viikkoon aikavälillä 4.3.–30.6.2025. Koestabilointiin liittyvät tekniset tutkimukset ja ympäristötarkkailu kestävät arviolta kaksi vuotta.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Stabiloitavasta maa-aineksesta, käytettävistä sideaineista sekä sideaineen ja maa-aineksen seoksista on tutkittu haitta-aineiden liukoisia pitoisuuksia ja kokonaispitoisuuksia aiemmissa hankkeissa. Lisäksi sideaineiden teknistä kelpoisuutta on tutkittu stabiloituvuuskokeilla laboratoriossa. Haitallisten metallien pitoisuudet ovat pääosin alle laboratorion määritysrajan tai pieniä. Koska sideaineita käytetään maa-aineksen lujittamiseen, ympäristötutkimustulosten vertailuun on käytetty MASA-asetusluonnoksen (Luonnos valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa rev101218) raja-arvoja. Haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet sideaineilla stabiloidussa savessa eivät ennakkotutkimusten perusteella ylitä em. raja-arvoja.

Koestabilointien vaikutus orsi- ja pohjaveden laatuun arvioidaan hyvin vähäiseksi sideaineiden liukoisuuksien perusteella. Aiempien tutkimusten perusteella pohjaveden pH-arvoon stabiloinnilla ei arvioida olevan vaikutusta. Orsiveden pH-arvoon stabiloinnilla voi olla hyvin paikallinen pH-arvoa nostava vaikutus.

Koestabilointi tehdään pinnoittamattomalla alueella, joten sateet suotautuvat pääosin maaperään ja kulkeutuvat orsivesivaluntana ympäröiviin vesistöihin. Happaman maan läpi suotautuessaan veden pH laskee. Pintaveden laatuun koestabiloinneilla ei arvioida olevan vaikutusta, sillä Mellunkylänpuron valuma-alue on hyvin laaja koestabilointialueen pinta-alaan nähden. Pilaristabilointityöstä ei muodostu työmaavesiä, joita olisi tarpeen pumpata/johtaa lähiympäristöön.

Pilaristabiloinnilla ei ole tunnettuja merkittäviä luontovaikutuksia. Uusiosideaineen koskevan koetoimintailmoituksen mukaisen toiminnan luontovaikutukset vastaavat alueella jo käynnissä olevaa tuotantostabilointia jossa käytetään CTG ja/tai CEMIII/B sideaineita ja näiden vaikutusten todennäköisyys arvioidaan merkityksettömän pieneksi.

Stabilointityöstä ei aiheudu tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavia melu- tai pölyvaikutuksia. Sideaineen syöttö lopetetaan maan alla, joten stabilointityöstä ei leviä sideainetta ympäristöön. Mahdolliset letkutukokset sideainesäiliön tankkauksessa sekä paineilmalaitteiston tai letkujen rikot voivat aiheuttaa sideaineen leviämistä ympäristöön.

Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet

Koetoimintailmoituksen mukaisen koestabilointialueen etäisyys Mellunkylänpuron pääuomaan on 70 m. Koestabilointialueen länsipuolella kulkee etelä-pohjois-suuntaisesti oja ja tulevan liikuntapuiston halki samansuuntainen hieman suurempi oja. Oja siirretään alueen länsi- ja eteläpuolelle rakennettavan hulevesilinjan suunniteltuun sijaintiin ennen ojan kohdan täyttöä ja stabilointia.

Pilaristabilointityöstä ei muodostu kaivantovesiä. Stabilointityön aikana muodostuvat vedet ovat hulevesiä ja niiden määrä riippuu lumi- / vesisateista. Rakentamisen aikaisen työn eri vaiheissa noudatetaan Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta (https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkisudun-tyomaavesiohje.html).

Koestabiloinnin vaikutuksia orsi- ja pohjaveden laatuun tarkkaillaan ilmoituksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kullakin koealueella orsi- ja pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta orsiveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste) ja kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste). Pintaveden laatua tarkkaillaan Mellunkylänpurosta kahdesta näytepisteestä, joista toinen sijaitsee virtaussuunnassa koestabilointialueen yläpuolella ja toinen alapuolella. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan ennen stabilointia kaikista tarkkailuohjelman havaintopisteistä. Stabiloinnin jälkeen vesinäytteet otetaan vuonna 2025 neljä kertaa vuodessa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Vuonna 2026 näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Kaikista vesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit:
- Metallit, kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, Al, Ca, Mg, Mn, Na, Ba, Se, Mo, Fe, K)
- rikki, kokonais- ja liukoinen pitoisuus
- kiintoaine
- DOC
- pH
- sähkönjohtavuus
- kloridi
- sulfaatti
- fluoridi
- alkaliteetti

Mikäli stabilointityön aikana sattuu öljyvuoto, lisätään tarkkailuohjelman analyysivalikoimaan öljyhiilivetyanalyysi (C₁₀-C₄₀), ja tarkkaillaan öljyhiilivetyjen esiintymistä ko. koealueen orsiveden tausta- ja vaikutuspisteistä, jotta voidaan todeta, onko öljyä päässyt kulkeutumaan orsiveteen. Tarvittaessa otetaan vesinäytteitä myös läheisistä ojista öljyhiilivetyjen leviämisen laajuuden selvittämiseksi. Koska orsi- ja pohjavesikerroksen erottaa paksu savikerros, öljyhiilivetyjä ei pääse kulkeutumaan saven alapuoliseen pohjavesikerrokseen onnettomuustilanteessa.

Jos tarkkailussa havaitaan selvästi poikkeavia pitoisuuksia, kuten orsi- tai pohjaveden pH:n kohoamista yli pH 9, otetaan kaksi uusintanäytettä kahden kuukauden välein. Jos näissä tuloksissa havaitaan kohoavia (tai pH:n nousu yli 9) trendejä, laaditaan riskinarvio, joka esitetään ympäristöviranomaiselle. Riskinarviossa esitetään myös tarvittaessa korjaavat toimenpiteet.

Tarkkailuohjelman tuloksista laaditaan väliraportti joulukuun 2025 loppuun mennessä, jossa esitetään neljän ensimmäisen näytteenottokierroksen tulokset. Loppuraportti laaditaan vuosien 2025–2026 tuloksista joulukuun 2026 loppuun mennessä. Raportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Vuosiraporteissa esitetään vähintään stabiloinnin ajankohdat ja syötetyt sideainemäärät, vesinäytteiden tulokset ja arvio koestabilointien vaikutuksista vedenlaatuun. Tarkkailua jatketaan lähtökohtaisesti kahden vuoden ajan (2025–2026).

Ilmoituksen käsittely

Lausunnot ja asianosaisten kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, ilmoituksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan ympäristön tilaan tai terveydellisiin olosuhteisiin.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee uusien pilaristabiloinnin sideaineiden testaamista Malminkentällä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Koetoimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi koetoiminnan tarkka aloitusajankohta sekä koetoiminnan vastuuhenkilöiden yhteystiedot toiminnan aikana. (YSL 31, 122, 172 §).

2. Sideainetta sisältävät ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa kahden viikon kuluessa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Ylijäämämaa-ainekset tulee tarvittaessa peittää tiiviillä peitteellä tai muulla tavalla varmistua siitä, että läjitysalueelta poistuva vesi ei aiheuta haittaa vastaanottavalle vesistölle. (YSL 7 §, JL 13, 29 §)

3. Koestabiloinnin työvaiheet on toteuttava siten, että sideaineiden ja sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää. Tarvittaessa on käytettävä soveltuvia teknisiä menetelmiä sideaineen tai sitä sisältävän maa-aineksen leviämisen estämiseksi. (YSL 7 §)

4. Työmaalta poistettavat vedet tulee esikäsitellä ja johtaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa. Työmaavesien käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta (https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun-tyomaavesiohje.html). Suunnitelma on toimitettava tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. (YSL 7, 17, 172 §)

5. Toiminnan orsi- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava ja tarkkailusta on raportoitava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että ensimmäiset tarkkailunäytteet otetaan kuukauden kuluessa stabiloinnin aloittamisesta ja ensimmäisen sateen (vähintään 5 mm/vrk) jälkeen. Tarkkailutulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistumisesta tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi tulosten perusteella päättää tarvittavista jatkotoimista, mikäli orsi- tai pohjavesinäytteissä havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tarkkailun jatkamisen tarpeesta on esitettävä arvio ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksyttäväksi loppuraportin yhteydessä. (YSL 6, 7, 122, 172 §)

6. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koeluonteisen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta oleelliset tiedot. Koetoiminnasta on laadittava kirjanpitoon perustuva yhteenvetoraportti, joka on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön kuukauden kuluessa koetoiminnan ja sitä koskevien tutkimusten päättymisestä. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- tiedot toteutuneista koerakenteista (sijainti kartalla, pinta-ala, leikkauspiirustukset, eri sideaineita sisältävien pilareiden sijainnit sekä käytettyjen sideaineiden laatu, määrä ja pitoisuudet) ja koetoiminnan tuloksista ja johtopäätöksistä.
- tiedot koetoiminnassa käytettyjen sideaineiden toimittajista ja käytettyjen sideaineiden kokonaismääristä
- tiedot sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen läjityksestä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista
- tiedot mahdollisesta työmaavesien käsittelystä
- tiedot mahdollisista poikkeustilanteista
- orsi- ja pohjavesinäytteiden analyysitulokset, tulosten tarkastelu ja jatkoseuranta (YSL 172 §)

7. Koetoiminnan keskeyttämisestä tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle (YSL 31, 172§)

8. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista päästöistä viemäriverkkoon on ilmoitettava viipymättä viemäriverkon haltijalle (HSY) ja mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle. (YSL 14, 52 ja 58 §)

Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.

Koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Toiminnan aloitus- ja lopettamisilmoitukset ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. (perustelu määräykselle 1)

Ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Hyödyntäminen voi vaatia ympäristöluvan ja siitä tulee tarvittaessa olla erikseen yhteydessä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. Sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen läjitys on tehtävä siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ylijäämämaa-ainekset tulee peittää myös lyhytaikaisessa läjityksessä erityisesti sateen uhatessa. (perustelu määräykselle 2)

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta tai se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Sideaineet ovat emäksisiä, mikä voi aiheuttaa läheisten purojen eliöstölle haitallista pH:n nousua.(perustelu määräykselle 3)

Määräys on tarpeen, jotta mahdollisista työmaavesistä ei aiheudu ympäristön tai herkkien vesistökohteiden pilaantumista. Koestabilointityömaalta saattaa esimerkiksi rankkasateen tai tulvan aikana lähteä pintavaluntana liikkeelle vesiä, joista voi aiheutua haittaa vastaanottavalle vesistölle. (perustelu määräykselle 4)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jotta stabilointityöstä mahdollisesti aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan havaita ajoissa, ensimmäiset tarkkailunäytteet on tarpeen ottaa kuukauden kuluessa stabiloinnin aloittamisesta sekä ensimmäisen rankkasateen jälkeen, mikäli näitä ei voida yhdistää samaan näytteenottoon. Jos haitallisia ympäristövaikutuksia ilmenee, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen synnyn estämiseksi ja haittojen korjaamiseksi. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö arvioi tarkkailutulosten perusteella tarkkailun jatkon tarpeen ilmoituksessa esitetyn kahden vuoden määräajan jälkeen. (perustelu määräykselle 6)

Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvontaa varten. (perustelu määräykselle 6)

Tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. (perustelu määräykselle 7)

Määräys on tarpeen maaperän, pohjaveden ja vesistön pilaantumisen estämiseksi. (perustelu määräykselle 8)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 31, 52, 58, 119, 122, 172, 200, 205 §
Jätelaki (646/2011) 13, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1400,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.