Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Asemakaavan muutos, Kamppi, Marian kasvuyrityskampus, asemakaavan numero 12629

HEL 2012-006163
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 198 §

Detaljplaneändring för Maria campus för tillväxtföretag (nr 12629), Lappviksgatan 16

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för kvarteret 4170 och gatuområden i 4 stadsdelen (Kampen) samt för gatuområden i 13 stadsdelen (Främre Tölö) enligt ritning nr 12629, daterad 26.11.2019 och ändrad 9.6.2020, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Det nya kvarteret nr 4176 bildas.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

 
Stadsfullmäktige önskar vid godkännandet av denna kläm att det utreds om det är möjligt att beakta att eleverna vid invidliggande Ressun peruskoulu ja lukio (tomten 167) rör sig i området och vistas på rasterna där genom att i södra ändan av Banan erbjuda de ungefär 500 ungdomarna möjligheter till motion och tidsfördriv. Fullmäktige önskar att det utreds om det är möjligt att garantera att det är smidigt och tryggt att ta sig fram på Banan mellan Ressun peruskoulus nya och gamla skolhus också medan området byggs ut. (Johanna Nuorteva)
 
 
 
Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att bygga en östlig ingång vid Gräsvikens metrostation för att förbättra trafikförbindelserna till och från Maria campus för tillväxtföretag. (Hannu Oskala)

Behandling

Under diskussionen framställdes tre förslag till hemställningsklämmar:

Ledamoten Johanna Nuorteva understödd av ledamoten Mari Holopainen föreslog följande hemställningkläm:

 
Stadsfullmäktige önskar vid godkännandet av denna kläm att det utreds om det är möjligt att beakta att eleverna vid invidliggande Ressun peruskoulu ja lukio (tomten 167) rör sig i området och vistas på rasterna där genom att i södra ändan av Banan erbjuda de ungefär 500 ungdomarna möjligheter till motion och tidsfördriv. Fullmäktige önskar att det utreds om det är möjligt att garantera att det är smidigt och tryggt att ta sig fram på Banan mellan Ressun peruskoulus nya och gamla skolhus också medan området byggs ut.

Ledamoten Hannu Oskala understödd av ledamoten Jussi Chydenius föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att bygga en östlig ingång vid Gräsvikens metrostation för att förbättra trafikförbindelserna till och från Maria campus för tillväxtföretag.

Ledamoten Mari Holopainen understödd av ledamoten Johanna Nuorteva föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att säkra tillräckliga lokaler för småbarnspedagogiken och samtidigt säkra tillgången till småbarnspedagogik på engelska.

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Omröstningsordning

Hemställningsklämmarna togs särskilt upp till omröstning.

1 omröstningen

Ledamoten Johanna Nuortevas förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige önskar vid godkännandet av denna kläm att det utreds om det är möjligt att beakta att eleverna vid invidliggande Ressun peruskoulu ja lukio (tomten 167) rör sig i området och vistas på rasterna där genom att i södra ändan av Banan erbjuda de ungefär 500 ungdomarna möjligheter till motion och tidsfördriv. Fullmäktige önskar att det utreds om det är möjligt att garantera att det är smidigt och tryggt att ta sig fram på Banan mellan Ressun peruskoulus nya och gamla skolhus också medan området byggs ut.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 62
Alviina Alametsä, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Mia Haglund, Jussi Halla-aho, Jasmin Hamid, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Nuutti Hyttinen, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Pauliina Saares, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Sampo Terho, Pilvi Torsti, Matias Turkkila, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Anna Vuorjoki, Paavo Väyrynen, Ozan Yanar

Nej-röster: 1
Otto Meri

Blanka: 21
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Fatim Diarra, Juha Hakola, Joel Harkimo, Ville Jalovaara, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Seija Muurinen, Hannu Oskala, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Risto Rautava, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Lilja Tamminen, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 1
Mia Nygård-Peltola

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Johanna Nuortevas förslag till hemställningskläm.

2 omröstningen

Ledamoten Hannu Oskalas förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att bygga en östlig ingång vid Gräsvikens metrostation för att förbättra trafikförbindelserna till och från Maria campus för tillväxtföretag.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 75
Alviina Alametsä, Ted Apter, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Otto Meri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Pauliina Saares, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Lilja Tamminen, Sampo Terho, Pilvi Torsti, Matias Turkkila, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Paavo Väyrynen, Ozan Yanar

Nej-röster: 1
Sami Muttilainen

Blanka: 8
Pentti Arajärvi, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Abdirahim Husu Hussein, Ville Jalovaara, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Jan Vapaavuori

Frånvarande: 1
Mia Nygård-Peltola

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Hannu Oskalas förslag till hemställningskläm.

3 omröstningen

Ledamoten Mari Holopainens förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att säkra tillräckliga lokaler för småbarnspedagogiken och samtidigt säkra tillgången till småbarnspedagogik på engelska.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 38
Alviina Alametsä, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Katju Aro, Eva Biaudet, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Jasmin Hamid, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Nasima Razmyar, Pauliina Saares, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Satu Silvo, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Kaarin Taipale, Sampo Terho, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar

Nej-röster: 3
Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Otto Meri

Blanka: 41
Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Ville Jalovaara, Kati Juva, Atte Kaleva, Otso Kivekäs, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Lilja Tamminen, Pilvi Torsti, Matias Turkkila, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa, Paavo Väyrynen

Frånvarande: 3
Harry Bogomoloff, Mia Nygård-Peltola, Risto Rautava

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Mari Holopainens förslag till hemställningskläm.

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Stadsfullmäktige önskar vid godkännandet av denna kläm att det utreds om det är möjligt att beakta att eleverna vid indvidliggande Ressun peruskoulu ja lukio (tomten 167) rör sig i området och vistas på rasterna där genom att i södra ändan av Banan erbjuda de ungefär 500 ungdomarna möjligheter till motion och tidsfördriv. Fullmäktige önskar att det utreds om det är möjligt att garantera att det är smidigt och tryggt att ta sig fram på Banan mellan Ressun peruskoulus nya och gamla skolhus också medan området byggs ut.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Aro, Katju Ej fullmäktigegrupp
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Chydenius, Jussi Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hamid, Jasmin Ej fullmäktigegrupp
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hussein, Abdirahim Husu Ej fullmäktigegrupp
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Järvinen, Jukka Ej fullmäktigegrupp
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koivulaakso, Dan Ej fullmäktigegrupp
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Laisaari, Johanna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Saares, Pauliina Ej fullmäktigegrupp
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Silvo, Satu Ej fullmäktigegrupp
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Stranius, Leo Vihreä valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Kaarin Ej fullmäktigegrupp
Terho, Sampo Ej fullmäktigegrupp
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Turkkila, Matias Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vuorjoki, Anna Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Väyrynen, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Koskinen, Kauko Ej fullmäktigegrupp
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Parpala, Matti Ej fullmäktigegrupp
Pelkonen, Jaana Ej fullmäktigegrupp
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Ej fullmäktigegrupp
Sevander, Tomi Ej fullmäktigegrupp
Tamminen, Lilja Ej fullmäktigegrupp
Urho, Ulla-Marja Ej fullmäktigegrupp
Vapaavuori, Jan Ej fullmäktigegrupp
Vartiainen, Juhana Ej fullmäktigegrupp
Vesikansa, Sanna Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Nygård-Peltola, Mia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Vihreä valtuustoryhmä 14 0 2 0
Ej fullmäktigegrupp 12 0 10 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 8 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 7 1 6 1
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 7 0 1 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 6 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 5 0 1 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 0 0 1 0

Äänestys 2

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att bygga en östlig ingång vid Gräsvikens metrostation för att förbättra trafikförbindelserna till och från Maria campus för tillväxtföretag.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Aro, Katju Ej fullmäktigegrupp
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Chydenius, Jussi Vihreä valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Hamid, Jasmin Ej fullmäktigegrupp
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Järvinen, Jukka Ej fullmäktigegrupp
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koivulaakso, Dan Ej fullmäktigegrupp
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Koskinen, Kauko Ej fullmäktigegrupp
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Laisaari, Johanna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Parpala, Matti Ej fullmäktigegrupp
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Pelkonen, Jaana Ej fullmäktigegrupp
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Saares, Pauliina Ej fullmäktigegrupp
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Ej fullmäktigegrupp
Sevander, Tomi Ej fullmäktigegrupp
Silvo, Satu Ej fullmäktigegrupp
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Stranius, Leo Vihreä valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Kaarin Ej fullmäktigegrupp
Tamminen, Lilja Ej fullmäktigegrupp
Terho, Sampo Ej fullmäktigegrupp
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Turkkila, Matias Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Urho, Ulla-Marja Ej fullmäktigegrupp
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Ej fullmäktigegrupp
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vesikansa, Sanna Ej fullmäktigegrupp
Vuorjoki, Anna Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Väyrynen, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Hussein, Abdirahim Husu Ej fullmäktigegrupp
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Vapaavuori, Jan Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Nygård-Peltola, Mia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Ej fullmäktigegrupp 20 0 2 0
Vihreä valtuustoryhmä 16 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 14 0 0 1
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 7 1 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 6 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 6 0 2 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 3 0 3 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 0 0 1 0

Äänestys 3

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att säkra tillräckliga lokaler för småbarnspedagogiken och samtidigt säkra tillgången till småbarnspedagogik på engelska.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Aro, Katju Ej fullmäktigegrupp
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Chydenius, Jussi Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Hamid, Jasmin Ej fullmäktigegrupp
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hussein, Abdirahim Husu Ej fullmäktigegrupp
Järvinen, Jukka Ej fullmäktigegrupp
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Laisaari, Johanna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Saares, Pauliina Ej fullmäktigegrupp
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Silvo, Satu Ej fullmäktigegrupp
Stranius, Leo Vihreä valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Kaarin Ej fullmäktigegrupp
Terho, Sampo Ej fullmäktigegrupp
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vuorjoki, Anna Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Arhinmäki, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koivulaakso, Dan Ej fullmäktigegrupp
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Koskinen, Kauko Ej fullmäktigegrupp
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Parpala, Matti Ej fullmäktigegrupp
Pelkonen, Jaana Ej fullmäktigegrupp
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Ej fullmäktigegrupp
Sevander, Tomi Ej fullmäktigegrupp
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Tamminen, Lilja Ej fullmäktigegrupp
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Turkkila, Matias Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Urho, Ulla-Marja Ej fullmäktigegrupp
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vapaavuori, Jan Ej fullmäktigegrupp
Vartiainen, Juhana Ej fullmäktigegrupp
Vesikansa, Sanna Ej fullmäktigegrupp
Väyrynen, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nygård-Peltola, Mia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Vihreä valtuustoryhmä 10 0 6 0
Ej fullmäktigegrupp 8 0 14 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 6 0 2 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 5 0 3 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 3 1 8 3
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 3 0 3 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 0 0 1 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 2 4 0
Stäng

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Detaljplanelösningens centrala innehåll

Detaljplaneändringen (detaljplanelösningen) gäller f.d. Maria sjukhusområde vid Lappviksgatan 16 i kvarteret 4170 med omgivande gatuområden samt södra ändan av Banan.

Detaljplanelösningen gör det möjligt att bygga betydligt mer verksamhetslokaler samt att utveckla området till ett enhetligt företagsområde. Målsättningen är att utveckla och utvidga uppstartsområdet Maria 01, i enlighet med stadsstrategin, till ett av Nordeuropas största campus för tillväxtföretag. I kvartersområdet i söder har verksamhetstomter reserverats för YIT och Keva under 2020 för planering av ett campus för tillväxtföretag.

Områdets historia och kulturella miljövärden bevaras i norra delen, där det kulturhistoriskt värdefulla byggnadsbeståndet skyddas och en ny användning av byggnaderna bestäms som en del av det företagscampus som omfattar hela området. Man planerar att flytta de gamla sjukhusbyggnaderna i södra delen. En del av byggnaderna anvisas i detaljplanen inom själva området en plats för en byggnad som ska flyttas, och två byggnader ska flyttas till ett nytt ställe, Toivola i Östra Baggböle, ett område där det redan finns gamla hus och som erbjuder en lämplig miljö för dessa byggnader. En ändring av detaljplanen är aktuell för Toivola-området, vilken gör det möjligt att flytta byggnaderna. Förslaget till detaljplaneändring ska läggas fram offentligt under hösten och det justerade förslaget ska föreläggas nämnden i slutet av 2020. Detaljplanen kan vara lagakraftvunnen tidigast våren 2021, och då kan bygglov sökas för byggnaderna. Det är meningen att byggnaderna ska flyttas och genom stadens försorg byggas upp på en ny plats och sedan säljas halvfärdiga.

I f.d. Maria sjukhusområde, som nu är under behandling, har man planerat nya lokaler på 51 320 m² vy. Här ingår inte ändringen av en våningsyta på 20 300 m² för byggnader för social- och hälsovård till kontorslokaler. Det genomsnittliga tomtexploateringstalet (e) är 3,1. Antalet arbetstillfällen ökar med ca 3 500.

I samband med detaljplanelösningen har en trafikplan (ritning nr 7014) utarbetats. Enligt denna blir cykelförbindelserna smidigare på Mechelingatan och nya förbindelser för fotgängare och cyklister öppnas upp på det f.d. sjukhusområdet.

Lappviksvägens förlängning över Mechelingatan undersöktes på två olika sätt; ett övergångsställe antingen med refug eller utan. Båda alternativen visade sig leda till antingen otrygga trafikregleringar eller en betydande försämring av trafikflödet på Mechelingatan. Det är motiverat att titta närmare på behovet av ett övergångsställe när Lappviken eventuellt utvecklas i framtiden och behovet av nya fotgängarförbindelser ökar.

När detaljplanen genomförs innebär det framför allt att det i innerstaden uppstår ett nytt tätt företagsområde, som kan nås på alla sätt och som ger förutsättningar för tillväxtföretagens behov och samtidigt erbjuder öppna tjänster för stadsborna. Den nya verksamheten gör det möjligt att bevara de värdefulla byggnaderna i norra delen, i enlighet med målsättningarna för byggnadsskydd, men tyvärr kan den öppna sjukhusmiljön i södra delen inte bevaras i denna planerade lösning.

Beslut som detaljplanelösningen bygger på

Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål på så sätt att man utvecklar centrums livskraftighet genom att nytt företagande, kommersiella tjänster och evenemang uppstår på området. Samtidigt blir det mer smidigt att röra sig på området och andelen hållbara färdsätt ökar. I Generalplan 2016 för Helsingfors är området ett centrumområde C2, alltså stämmer detaljplanen överens med generalplanen.

Näringslivssektionen beslutade 19.11.2018 reservera området för YIT Talo Oy och Keva för fortsatta utredningar om förutsättningarna för ett campus för tillväxtföretag och beslutade 3.2.2020 reservera tomter för dessa två för planering av ett campus för tillväxtföretag (Kampen, Maria sjukhusområde, tomterna 4176/1–3 i detaljplanen).

Utgångspunkter för området och nuläge

Området ligger i västra ändan av Helsingfors historiska stenstad och angränsar på andra sidan Mechelingatan till de öppna och parklika begravningsplatserna på Sandudd, alltså en byggd kulturmiljö av riksintresse (RKY). I norr angränsar området till gatuområde som ett slutet kvarter typiskt för Kampen. Södra delen har en öppen och luftig struktur och där har bevarats drag från 1800-talets parklika område med sjukhuspaviljonger och element av en sjukhusträdgård. Byggnaderna i södra delen består huvudsakligen av envåningshus som betjänade sjukhuset. Uppstartsklustret Maria 01, som inledde sin verksamhet 2016, är verksamt i de tidigare sjukhusbyggnaderna i norra delen av området

I Generalplan 2016 för Helsingfors är området funktionellt blandat centrumområde C2. Genom området löper den normativa placeringen av det snabba stamnätet för cykeltrafik och i generalplanen har likaså antecknats en underjordisk eller täckt del av en väg eller gata, stadsboulevard eller huvudgata med normativ placering och längd samt riksomfattande eller regional betydelse. I den gällande underjordiska generalplanen nr 11830 har det reserverats plats för centrumtunneln (en s.k. underjordisk matargata).

För området gäller flera detaljplaner från åren 1887–2011. I den mest omfattande gällande detaljplanen från 1992 är Maria sjukhuskvarter ett område för byggnader för social verksamhet och hälsovård bortsett från kvartersområdet för flervåningshus i mitten av området. Två av de äldsta sjukhusbyggnaderna i söder, trähusen nr 8 och 11 som ska flyttas, har skyddsbeteckningen sr-2 i detaljplanen. En del av tegelbyggnaden nr 7, som enligt planen ska rivas och som i den gällande detaljplanen är skyddad med beteckningen sr-2, ska bevaras som ett minne i nybyggnaden.

Helsingfors stad äger områdena. Detaljplanelösningen har utarbetats på stadens initiativ och dess innehåll har diskuterats med sökanden.

Detaljplanelösningens kostnader

För att genomföra detaljplanelösningen uppstår det kostnader bl.a. för flyttning av ledningar, nedmontering och flyttning av hus, ändringsarbeten på Banan, parkområden samt byggande av en ny bro som en förlängning på Barnhemsgatan Kostnaderna för bron med trappor, ramper och ändringar i gatuområdet uppskattas till ca 1,5 miljoner euro exkl. moms. Kostnaderna för anläggning av parker, öppna platser och Mariatrappan uppskattas till ca 1 miljon euro exkl. moms. Övriga nämnda kostnader och deras fördelning fastställs mellan staden och projektet vid den fortsatta planeringen och förhandlingarna. De preliminära kostnaderna bedöms närmare i den kommunaltekniska översiktsplan som utarbetas senare i år. Det uppstår kostnader för staden på uppskattningsvis 3,5–4 miljoner euro för rivning och flyttning av trähusen i södra delen. Staden får försäljningsinkomster från två de hus som enligt planen ska flyttas till Östra Baggböle. I denna kostnadskalkyl presenteras inte kostnaderna för renovering och ombyggnad av byggnaderna i norr.

Vid planeringen och byggandet av bergrumsparkeringen ska man reservera plats för den tunnel eller underjordiska gata som nämns i de gällande generalplanerna även om det ännu inte finns beslut om tidtabellen för den valda lösningen eller byggsättet. Enligt preliminära granskningar är kostnadseffekten i det första och andra skedet sammanlagt 1,2–2 miljoner euro. Det beräknas att största delen av kostnaderna realiseras först i det andra skedet när tunneln byggs.

Kostnaderna för en tunnel för fotgängare och cyklister i enlighet med detaljplanen uppskattas till 9,5–13,5 miljoner euro beroende på vilken lösning man väljer. Kostnadskalkylen specificeras i den fortsatta planeringen, bland annat genom mer detaljerade undersökningar av mark och berggrund.

Detaljplaneändringen höjer tomternas värde. Värdet på den nya byggrätt som planläggs i områdets södra del uppgår till ca 35 miljoner euro. Stadens inkomster från tomter preciseras i samband med de fortsatta förhandlingarna och avtalet om kostnadsfördelningen.

Detaljplaneförslaget offentligt framlagt

Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 13.12.2019–20.1.2020, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen.

Anmärkningar

Det kom in 13 anmärkningar mot detaljplaneförslaget. Tre skrivelser kom in utanför framläggningstiden.

Anmärkningarna gällde den försämrade boendekvaliteten i närområdet, målsättningarna för en jämlik utveckling av staden, bevarande av de kulturhistoriskt värdefulla byggnaderna och miljön i södra delen, behovet av parkområden, bevarande av naturen, omfattningen, höjden och placeringen för kompletteringsbyggandet, grundläggningsförhållandena, trafiken och parkeringen på Barnhemsgatan, skolelevernas trafiksäkerhet, trafikregleringar under byggandet och enligt trafikplanen, frågor kring luftkvalitet och buller, säkerställande av ljus, trivsel och funktionalitet på Banan och i Arbetarparken, hanteringen av dagvatten och fåglarnas trygghet samt att feedback som kommit in inte har beaktats i planeringen av området.

Påpekandena i skrivelserna gällde bevarandet av stadsnaturens mångfald, placeringen och måtten för Banans basketplan, värdet på trähusen i södra delen samt utveckling av gångvägen för skolbarn och deras möjligheter till rekreation.

Myndighetsutlåtanden

Följande gav utlåtande om förslaget till detaljplan: Helen Elnät Ab, Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Museiverket, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), stadsmuseet inom kultur- och fritidssektorn samt social- och hälsovårdssektorn. Synpunkterna i utlåtandena gällde den byggda kulturmiljön, trafiken, bullerbekämpning och vibration, vattenförsörjning och en energitunnel på området.

Stadsstyrelsen konstaterar att Museiverket i sitt utlåtande har hänvisat till museimyndigheternas arbetsfördelning, enligt vilken utlåtandet ska ges av Helsingfors stadsmuseum. Stadsmuseets kulturmiljöenhet har i sitt utlåtande 13.1.2020 inte förordat en ändring av detaljplanen, utan konstaterat att man vid planeringen av områdets södra del borde ha främjat dess särdrag ur ett bevarande perspektiv. Södra delen av Maria sjukhusområde, där det i detaljplanen föreslås mest nybyggnation, är enligt museets utlåtande den bäst bevarade delen av hela sjukhusmiljön. Dessutom ansluter sig södra delen med bevarade trähus och parker till den kulturmiljö med låga dimensioner i öst-västlig riktning som hör till Sandudds begravningsplats, Lappvikens sjukhuspark och Gräsviksvillorna. Stadsmuseet anser att en flyttning av träbyggnaderna i södra delen av detaljplaneområdet i praktiken innebär att de rivs och återuppbyggs, vilket inte är förenligt med deras skyddsvärden.

Även NTM-centralen har beklagat hur byggnaderna i områdets södra del behandlas i detaljplanen, men konstaterar att de värdefulla skikten från början av 1900-talet i norra delen ändamålsenligt har beaktats i fråga om byggnadsvård och kulturmiljö.

Stadsstyrelsen anser att detaljplaneområdets historiska värde såsom Helsingfors äldsta och ett av Finlands första kommunala sjukhusområden samt dess arkitektoniska och miljöhistoriska värden i sig är obestridliga, även om området har genomgått en rad förändringar och inte längre utgör en lika fullständig helhet som tidigare. Byggnaderna i norra delen av området kommer att bevaras med skyddsbeteckning och byggnaderna i södra delen bevaras i huvudsak, även om de flyttas.

Syftet med planändringen är att, i enlighet med stadsstrategin, stärka stadens näringsstruktur och erbjuda lämpliga nya lokaler åt tillväxtföretag och andra företag samt för ny kreativ uppstartverksamhet i innerstaden, med mycket goda förbindelser. Syftet är att skapa förutsättningar för den största koncentrationen av tillväxtföretag i norra Europa och för 3 500 nya arbetstillfällen, vilket inte är möjligt om alla gamla byggnader i området bevaras på sina nuvarande platser.

Områdets byggnads- och kulturhistoriska värden är erkända och väl dokumenterade och man har i detaljplanelösningen strävat efter att bevara dem så bra som möjligt inom ramen för den nya dispositionen. Det bör också noteras att sjukhusområdet inte ingår i den inventering som Museiverket har utarbetat av de byggda kulturmiljöerna av riksintresse (RKY 2009) och att inte heller NTM-centralen i Nyland har motsatt sig utan förhållit sig kritiskt till detaljplanelösningens slutliga samordning av olika värden.

Enligt stadsstyrelsens uppfattning är områdets nya användning det bästa sättet att hålla verksamheten i det tidigare sjukhusområdet levande och därmed att bevara och underhålla byggnaderna. Samtidigt lyfts också områdets historia fram genom att det arkitektoniskt mest värdefulla byggnadsbeståndet bevaras som en central del av den nya funktionella helheten.

Åtgärder efter att detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt

Av rapporten om växelverkan framgår anmärkningarna, skrivelserna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.

Det som framförts i anmärkningarna har beaktats med hänsyn till detaljplanemålen och i den mån det är ändamålsenligt.

I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).

De ändringar som gjorts efter det offentliga framläggandet har diskuterats med berörda parter.

Närmare motivering

Konsekvenserna av detaljplanelösningen och de närmare motiveringarna till denna framgår av den bifogade detaljplanebeskrivningen.

Fortsatta åtgärder

Stadsmiljönämnden har 10.6.2020 enhälligt godkänt följande åtgärder i samband med godkännandet av detaljplaneförslaget: Planeringen av Västra banans tunnel under Mariaområdet fortsätter utgående från alternativ 1b. Vid den fortsatta planeringen är det meningen att så snart som möjligt bygga tunneln med beaktande av tidtabellen för nedmonteringen av byggnadsdelar. För finansiering av tunnelbygget anvisas medel ur stadens 10 års investeringsplan.

Stadsstyrelsen förutsätter att det reserveras permanenta och ändamålsenliga lokaler åt Daghemmet Albert i södra Helsingfors.

Stäng

Kaupunginhallitus 31.08.2020 § 489

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4170 sekä katualueiden ja 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) katualueiden asemakaavan muuttamisen 26.11.2019 päivätyn ja 9.6.2020 muutetun piirustuksen nro 12629 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Muodostuu uusi kortteli 4176.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4170 sekä katualueiden ja 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) katualueiden asemakaavan muuttamisen 26.11.2019 päivätyn ja 9.6.2020 muutetun piirustuksen nro 12629 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Muodostuu uusi kortteli 4176.

Käsittely

Vastaehdotus:
Marcus Rantala: Uusi kappale 37: Kaupunginhallitus edellyttää, että Daghemmet Albertille varmistetaan pysyvät ja asianmukaiset tilat etelä-Helsingissä.

Kannattaja: Pia Pakarinen

Kaupunginhallitus hyväksyi Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Esteellinen: Jenni Rope
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)

24.08.2020 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 09.06.2020 § 346

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

  • 26.11.2019 päivätyn ja 9.6.2020 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12629 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelia 4170 sekä katualueita ja 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) katualuetta (muodostuu uusi kortteli 4176).

Lisäksi lautakunta päätti

  • ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisäksi lautakunta päätti, että Länsibaanan tunnelin suunnittelua Marian alueen ali jatketaan vaihtoehdon 1b pohjalta. Jatkosuunnittelussa pyritään siihen, että tunneli voidaan toteuttaa mahdollisimman pian huomioiden purettavien rakennusosien käytöstä poistumisen aikataulu. Tunnelin rakentamiselle osoitetaan rahoitus kaupungin 10-vuotisesta investointisuunnitelmasta.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Tommi Suvanto. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisäksi lautakunta päättää, että Länsibaanan tunnelin suunnittelua Marian alueen ali jatketaan vaihtoehdon 1b pohjalta. Jatkosuunnittelussa pyritään siihen, että tunneli voidaan toteuttaa mahdollisimman pian huomioiden purettavien rakennusosien käytöstä poistumisen aikataulu. Tunnelin rakentamiselle osoitetaan rahoitus kaupungin 10-vuotisesta investointisuunnitelmasta.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

02.06.2020 Pöydälle

03.12.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

26.11.2019 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Tommi Suvanto, arkkitehti, puhelin: 31037032

tommi.suvanto@hel.fi

Hanna Pikkarainen, tiimipäällikkö, puhelin: 31037027

hanna.pikkarainen@hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

sakari.mentu@hel.fi

Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37490

teemu.vuohtoniemi@hel.fi

Kati Immonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37254

kati.immonen@hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

anu.lamminpaa@hel.fi

Mikko Jääskeläinen, erityisasiantuntija, yleiskaavoitus, puhelin: 310 37449

mikko.jaaskelainen@hel.fi

Nimistötoimikunta 06.05.2020 § 18

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavaa uutta nimeä:

Marianpuisto–Mariaparken

(puisto)

Perustelu: Vuonna 1886 rakennetun, aiemmin kulkutautisairaalana tunnetun ja vuonna 2009 sairaalatoimintansa lopettaneen Marian sairaalan, sekä sen sisäpiha-alueen, Marianpiha–Mariagården, mukaan.

Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä aiemmin kokouksissaan 16.11.2016 ja 13.2.2019.

Nimistötoimikunta päätti hyväksyä nimipankkiin sairaanhoidon aihepiirin jollakin sopivalla, aihepiiriin soveltuvalla alueella. Käytettäviä nimiaiheita ovat esimerkiksi ammattinimike hoitajatar–sköterska ja sairaanhoitajan päähineen nimitys hilkka–hätta. Näitä aiheita nimistötoimikunta esitti alueen nimistöön sen ensimmäisessä käsittelyssä 16.11.2016.

13.02.2019 Käsitelty

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.1.2020

Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut Marian entistä sairaala-aluetta koskevaan asemakaavaehdotukseen osoitteessa Lapinlahdenkatu 16, korttelissa 4170 ympäröivine katualueineen sekä Baanan eteläosassa. Kaavaratkaisun tarkoituksena on mahdollistaa alueen eteläosan täydennysrakentaminen toimitilakäyttöön ja kehittää näin aluetta yhtenäiseksi yritysalueeksi. Alueen pohjoisosassa on toiminut vuodesta 2016 Maria 01 start up -toiminta. Sen kehittäminen ja laajentaminen Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi mahdollistuu kaavaratkaisun avulla. Tontin eteläosa on varattu vuonna 2018 YIT:n ja Kevan muodostamalle konsortiolle, joka selvittää alueen toteutusedellytykset. Asemakaava mahdollistaa uutta toimitilakerrosalaa 49 930 k-m². Tähän ei ole laskettu mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (20 3000 k-m²) muuttamista toimitilakäyttöön alueen pohjoisosassa.

Asemakaavan muutoksessa alueen pohjoisosan entiset sairaalarakennukset osoitetaan toimitilakäyttöön. Mechelininkadun varteen osoitetaan lisärakentamismahdollisuus. Pohjoisosan korttelialue on kaavaehdotuksessa merkitty KTY-1-alueeksi eli toimitilarakennusten korttelialueeksi. Tällä korttelin alueella rakennusten ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja. Uudisrakennuksen maantasokerroksen kadunvarsitilat ja piha-alueelle suuntautuvat tilat on varattava liike- ja palvelutiloiksi. Alueelle ei saa sijoittaa majoitustiloja. Alueen vanhimmat, ennen 1960-lukua valmistuneet rakennukset on merkitty suojelumerkinnöin sr-1 tai sr-2. Korttelialueen luoteisosaan on mahdollista rakentaa 3-6-kerroksinen uudisrakennus 1980–90-luvun sairaalalaajennuksen paikalle. Alueelle on merkitty yksi rakennusala, jolle saa siirtää eteläosasta 1800-luvun rakennuskantaa edustavan puurakennuksen.

Alueen eteläosan kortteli on merkitty KTY-2-alueeksi eli toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueella maantasokerroksen kadunvarsitilat on varattava liike- ja palvelutiloiksi. Alueelle osoitetusta kerrosalasta enintään 5180 m² saa käyttää majoitustarkoitukseen. Yksi alueen sairaala-aikaisen rakennuskannan rakennuksista tulee siirtää ja säilyttää vähintään puolet sekä liittää se osaksi lasikatteista aulatilaa.

VP- eli puistoalueena on merkitty entisen sairaala-alueen keskelle rakennettava pieni puistikko, joka sijoittuu Baanan ylittävän pyöräilyn ja jalankulun käyttöön ja pohjoisosan pelastustieksi suunnitellun sillan päätteeksi. Puistikon läpi kulkevat pyöräilyn ja jalankulun reitit. Puistikon eteläreunalle on suunniteltu hulevesipainannetta, jossa pystytään viivyttämään osa alueen hulevesistä. Puistossa on puita, jotka osoitetaan kaavassa säilytettäväksi.

Asemakaavaselostuksessa alueesta kulttuuriympäristönä on todettu seuraavasti. Alueen historia ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät pohjoisosassa, jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan ja rakennuksille määritellään uusi käyttö osana koko entisen sairaala-alueen laajuista kasvuyrityskampusta. Eteläosalla sijaitsevat vanhat sairaalarakennukset on suunniteltu siirrettäväksi. Osalle rakennuksista osoitetaan kaavassa siirrettävän rakennuksen paikka kaava-alueelta ja osa suunnitellaan siirrettäväksi niille osoitettaville uusille tonteille Helsingissä.

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1993 Marian sairaalan kortteli on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi lukuun ottamatta alueen keskellä sijaitsevaa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueen rakennuksista on asemakaavassa suojeltaviksi merkitty sr-1-merkinnällä rakennukset 2, 3 ja 4 sekä suojelumerkinnällä sr-2 rakennukset 7, 8, 11 ja 14. Sairaala-alueella ei ole annettu suojelumerkintää rakennuksille 5 ja 13, jotka kuitenkin edustavat samaa 1800-luvun lopun rakennus- ja sosiaalihistorian vaihetta kuin muut tuolloin valmistuneet ja asemakaavassa suojellut rakennukset.

Kaupunginmuseon kanta

Kaupunginmuseo on lausunut aiemmin Marian entistä sairaala-aluetta koskevasta kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 30.4.2015 ja suunnittelualueen rajauksen ja tavoitteiden osin muututtua, aiemman korvanneesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 12.4.2019. Lausuntojen sisältö oli yhteneväinen: museo ei ole puoltanut asemakaavan muutosta, koska sen näkemyksen mukaan rakennussuojelun purkaminen ei voi olla asemakaavan uudistamisen lähtökohtana, jos alueen ja sen rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ovat edelleen säilyneet. Museo on todennut aiemmassa lausunnossaan ja toistaa saman uudestaan: Helsingin kaupungin oman historian vaaliminen ja sen kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennusperinnön kunnioittaminen ja säilyttäminen tulee olla ensisijaista purkamisajatusten sijaan. Alueen eteläosan suunnittelua olisi tullut edistää sen ominaispiirteet säilyttävästä näkökulmasta käsin.

Kuten kaupunginmuseo on aiemmissa lausunnoissaan todennut, on Marian entinen sairaala-alue kulttuurihistoriallisesti merkittävä Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana ja yhtenä Suomen ensimmäisistä kunnallissairaaloista. Marian sairaalarakennusten suunnittelijoina toimivat vanhempien rakennusten osalta arkkitehti Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne) ja Lars Sonck. Tarjanne laati myös koko alueen suunnitelman käytyään laajalla opintomatkalla tutustumassa eurooppalaisiin sairaalasuunnittelun esimerkkeihin.

Vaikka alueen yli sadan vuoden mittainen sairaalakäyttö on päättynyt, kertoo alue edelleen sairaanhoidon historiallisesta kehityksestä ja sen arkkitehtuurista 1880-luvulta lähtien rakennetun rakennuskannan kautta. Marian sairaala-alueen eteläosa, johon kaavaehdotuksessa esitetyt uudisrakentamisen tavoitteet keskittyvät, on parhaiten säilynyt osa sairaalaympäristökokonaisuudesta. Lisäksi eteläosa säilyneine puutaloineen ja puistoineen liittyy Hietaniemen hautausmaiden ja Lapinlahden sairaalapuiston sekä Ruoholahden villojen muodostamaan itä-länsisuuntaiseen, mittakaavaltaan matalana säilyneeseen kulttuuriympäristöön. Alueelta laaditun ympäristöhistoriallisen selvityksen (Loci maisema-arkkitehdit 2012) mukaan Marian sairaala-alueen eteläosa on säilyneine puutaloineen ja puistoineen yhdessä Ruoholahden villojen kanssa yksi Helsingin parhaiten säilyneistä 1800-luvun ympäristökokonaisuuksista.

Helsingin kantakaupungissa on jäljellä hyvin vähän säilyneitä puutaloja. Aiemmin kaupunki on sitoutunut jäljelle jääneiden säilyttämiseen ja suojeluun. Olennaista säilyttämisessä on rakennusten jääminen alkuperäiselle rakennuspaikalleen. Näin rakennusten konteksti säilyy ja ne kertovat alueen osana sen historiasta ja rakentumisesta. Marian sairaalan entisten sairaanhoidon käyttöön rakennettujen puurakennusten siirtäminen pois alueelta tarkoittaa käytännössä rakennusten purkamista ja uudelleenrakentamista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.4.2019

Lisätiedot

Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473

johanna.bjorkman@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 15.10.2019 § 59

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12629 pohjakartan kaupunginosissa 4 Kamppi, 13 Etu-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12629
Kaupunginosat: 4 Kamppi, 13 Etu-Töölö
Kartoituksen työnumero: 41/2019
Pohjakartta valmistunut: 1.10.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 20.12.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Marian sairaalan aluetta koskevan asemakaavamuutoksen luonnosaineistosta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Marian sairaala-alueen asemakaavan muutostyö on varsinaisesti käynnistynyt keväällä 2015, jolloin myös kaupunginmuseo antoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausuntonsa 30.4.2015. Samoin kuin tuolloin, asemakaavamuutoksen tavoitteena on entisen Marian sairaalan alueen kytkeminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen niin toiminnallisesti kuin liikenteellisesti. Säilyville sairaalarakennuksille osoitetaan uusia käyttöjä ja alueen ja rakennusten suojelutavoitteet määritellään uudelleen. Olemassa olevan rakennuskannan lisäksi alueelle luodaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle, etenkin asuin- ja toimitilakäyttöön, mutta myös sosiaali- ja terveystoimeen suunnatulle rakentamiselle. Näille tavoitteiden ja toimintojen mukaisesti on nyt laadittu maankäyttösuunnitelma.

Maankäyttösuunnitelmassa korttelin pohjoisosa ja pääosin myös länsipuoli on Helsingin uuden yleiskaavan mukaisesti osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi, jolla sallitaan asuminen erikseen merkityillä rakennusaloilla. Tällä merkinnällä on osoitettu käyttötarkoitus myös suurimmalle osalle korttelin olemassa olevaa rakennuskantaa. Alueen vanhin rakennus nro 14 eli entinen talousrakennus (arkkitehti Theodor Decker vuonna 1885), rakennus nro 4 eli nk. Tiilipaviljonki (arkkitehti Onni Törnqvist vuonna 1894), ja rakennukset nro 2 ja 3 eli uusi sairaalarakennus ja hallintorakennus (arkkitehti Lars Sonck vuosina 1908-1909) on esitetty suojeltavaksi kulttuurihistoriallisesti huomattavan merkittävinä rakennuksina merkinnällä sr-1. Rakennus nro 7 eli desinfiointilaitos (arkkitehti A. W. Rancken vuonna 1887), rakennus nro 8 eli desinfiointivierasmaja (arkkitehti Onni Törnqvist vuonna 1894) ja rakennus nro 5 eli talousrakennus (arkkitehti Onni Törnqvist vuosina 1893-1898) sekä rakennus nro 15 eli keskusrakennus (arkkitehti Lauri Pajamies vuonna 1954) on esitetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina suojeltavaksi merkinnällä sr-2.

Voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä sr-2 suojeltu rakennus nro 11 eli entinen kulkutautipaviljonki (arkkitehti Onni Törnqvist vuonna 1894) ja kaupunginmuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa suojeltavaksi kohteeksi esittämä rakennus nro 13 eli entinen kappeli- ja obduktiorakennus (arkkitehti Onni Tarjanne vuonna 1894) eivät esillä olevassa maankäyttösuunnitelmassa ole saaneet suojelumerkintää. Rakennus nro 13:n paikalle on esillä olevan suunnitelman mukaan tulossa kahdeksankerroksinen asuinrakennus. Selostuksen mukaan rakennus nro 13 on tarkoitus siirtää korttelin sisällä rakennuksen nro 8 itäpuolelle osoitetulle siirtämällä säilytettävän rakennuksen rakennusalalle. Tätä kookkaammalle rakennukselle nro 11 on tarkoitus osoittaa rakennuspaikka jostakin sairaala-alueen ulkopuolelta ja sen paikalle on esitetty kuusi-kahdeksankerroksista liike- ja toimistorakennusta. Kyseinen korttelialue jatkuisi viisikerroksisena korttelin eteläkärjen baanan puoleiselle reunalle paikalta 1960-luvulla puretun kulkutautipaviljongin paikalle. Muuta täydennysrakentamiseen osoitettua rakennusalaa on osoitettu Mechelininkadun puolelle rakennuksen nro 5 eteläpuolelle kolme-seitsemänkerroksisina aloina ja korttelin pohjoisosaan 1980-luvulla valmistuneen keskusrakennuksen laajennusosan paikalle. Lisäksi korttelin keskiosassa sijaitsevan asuinkerrostalon (arkkitehti Sakari Laitinen vuonna 1988) paikalle esitetään uuden, huomattavasti nykyistä tehokkaamman rakentamisen mahdollistavaa asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa sijoitta vanhusten palveluasumista ja palveluja eli sosiaali- ja terveystoimen monipuolista palvelukeskusta. Korttelin sisäosien liikenneratkaisu perustuu korttelin sairaala-aikaiseen reitistöön, joka muutettaisiin pääosin jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu. Maankäyttösuunnitelmassa on esitetty muutamia maisemallisesi merkittävimpiä puita säilytettäviksi ja laajempana kokonaisuutena entisten kulkutautipaviljonkien välisellä vyöhykkeellä sijaitsevien puiden rivistöt.

Esillä olevassa maankäyttösuunnitelmassa on osittain kiitettävästi otettu huomioon kaupunginmuseon aiemmissa lausunnoissaan esittämät suojelutavoitteet. Suojelun piiriin on esitetty nostettavaksi Marian sairaalan vuonna 1954 valmistunut keskusrakennus ja alueen vanhimman rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja hyvä säilyneisyys on otettu huomioon nykyistä tiukemmalla suojelumerkinnällä sr-1. Kaikkien sr-1 merkinnällä suojeltavien rakennusten suojelumääräyksiä on tarkoitus päivittää koskemaan rakennuksia kokonaisuuksina eli myös niiden arvokkaimpia sisätiloja. Sen sijaan voimassa olevassa asemakaavassa jo suojellun rakennuksen nro 13 ja kaupunginmuseon johtokunnan jo vuonna 1998 suojeltavaksi esittämän alueen viimeisen säilyneen kulkutautipaviljongin eli rakennuksen nro 11 purkamista edellyttämä ratkaisu ei kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ole toivottu ja hyvä ratkaisu. Ympäröivän liikenteen aiheuttamien päästöjen vuoksi rakennukset ovat jo osittain jääneet käyttöä vaille. Käyttöä ja huoltoa vailla rakennukset rapistuvat, mikä ei myöskään ole rakennussuojelun näkökulmasta kestävä tilanne. Maankäyttösuunnitelman kuvauksessa on esitetty edellä mainittujen purettavaksi esitettyjen rakennusten siirtämistä uuteen paikkaan, mitä kaupunginmuseo toki pitää parempana vaihtoehtona kuin rakennusten lopullista hävittämistä.

Esillä olevassa maankäyttösuunnitelmassa entisen sairaala-alueen rakennuskantaa täydentävien uudisrakennusten alustavassa sijoittelussa on kaupunginmuseo näkemyksen mukaan pyritty jättämään vanhojen rakennusten ympärille tilaa, jotta niiden alkuperäinen kaavallinen sommitelma säilyy ymmärrettävänä. Myös korttelin pohjoisosan tiiviimpi uudisrakentaminen kunnioittaa periaatteeltaan alueen historiaa. Todettava on kuitenkin, että asuinkerrostalojen korttelialueen eli monipuolisen palvelukeskuksen rakennusala muodostaisi hahmoltaan huomattavan suuren ja rakeisuudeltaan ympäristöstään poikkeavan kokonaisuuden juuri Lastenkodinkadun päätteeksi ja Ruoholahden villojen suuntaan. Kaupunginmuseo korostaa myös sairaala-alueen eri-ikäisten rakennusten muodostaman kokonaisuuden eri osien visuaalisen yhteyden merkitystä ja sisäisiä näkymiä, joita ei uudisrakennuksilla saa sulkea tai katkaista, niin että ymmärrys kokonaisuudesta hajoaa. Sairaala-alueen historiassa myös puisto on keskeinen osa kokonaisuutta niin toiminnallisesta kuin kaavallisesta näkökulmasta. Puiston säilyneiden aiheiden säilyttämistä ja myös palauttavia ratkaisuja tulee jatkosuunnittelussa edelleen tutkia niin, että puistolle ja sen osa-alueille saadaan asianmukaiset kaavalliset merkinnät ja määräykset. Tähän alueesta laadittu ympäristöhistoriallinen selvitys antaa hyvän pohjan. Korttelin historiasta ammentava vehreä ja puistomainen keskusraitti rakennuksineen on erityinen voimavara, jota ei ympäristön kivikaupungin kortteleista löydy.

Marian sairaalan kulttuurihistoriallinen arvo Helsingin ensimmäisenä kunnallisena sairaalana ja yhtenä ensimmäisistä kunnansairaaloista koko maassa on merkittävä ja kiistaton. Sairaalan eri vaiheet ovat edelleen hyvin nähtävissä alueen eri-ikäisistä rakennuksista. Sairaala-alueen alkuperäisen käytön ja historian tulee jatkossakin säilyä näkyvänä ja ymmärrettävänä niin itse rakennuksissa kuin alueen tilakokonaisuudessa uusista käyttötarkoituksista ja täydennysrakentamisesta huolimatta. Kaupunginmuseo katsoo, ettei sairaala-aluetta saa lähteä muokkaamaan kaavamaisesti keskusta-alueen asuin- ja liikerakennusten umpikortteleiden periaatteetta noudattaen ja korttelin tehokkuutta maksimoiden, vaan sen omista lähtökohdista ammentaen.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että entiselle Marian sairaalan alueelle on nyt esillä olevassa maankäyttösuunnitelmassa pyritty löytämään sille ominainen täydennysrakentamisen ratkaisu, jossa on sovitettu yhteen sekä liikenteen aiheuttamien haasteiden että alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön antamia reunaehtoja. Kaupunginmuseo esittää, että säilytettäväksi ja suojeltavaksi esitettyjen rakennusten ja niiden piha-alueiden sekä ympäristön suojelumerkintöjä laaditaan yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Entisen Marian sairaala-alueen uutta identiteettiä rakennettaessa tulee parhaalla mahdollisella tavalla turvata alueen pitkästä sairaalahistoriasta kumpuavan ainutlaatuisen ominaisluonteen säilyminen täydennysrakentamisen tuoman uuden kerrostuman ja vaiheen rinnalla.

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 30.4.2015

9.5.2012 Lausunto annettu

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501

anne.salminen@hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 9.12.2016

Alueelle tuleva kaksikerroksinen maanalainen pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi pihakannen alaisena kellaritilana. Alueen keski- ja pohjoisosa tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet paikoituksen järjestämiseen myös kalliotilassa. Alueen luoteiskulmassa oleva Salmisaari-Ruoholahti yhteiskäyttötunneli tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Tunneli sijaitsee kuitenkin suhteellisen syvällä, kattotason ollessa tasolla noin -27.

Lisätiedot

Ilkka Satola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37817

ilkka.satola@hel.fi

Rakennusvirasto 7.12.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Marian sairaalan kaavaluonnoksesta 19.12.2016 mennessä.

Suunnittelualue on osa keskusta-aluetta, jota kehitetään Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaan toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla.

Maankäyttösuunnitelmassa kortteleiden keskelle muodostuu jalankulun, pyöräilyn sekä huoltoajon salliva katu ja aukio, joilta ei ole suoraa yhteyttä katuverkkoon, ja ne palvelevat pääasiassa kiinteistöjä. Tämä katu tulee liittää osaksi korttelialueita. Kortteleiden väliin tulee määrätä yleisen jalankulun, pyöräilyn ja huoltoajon salliva reitti rasitteeksi tonteille. Tämä on ollut yleinen käytäntö vastaavissa kortteleiden keskelle sijoittuvissa kiinteistöjä palvelevissa reiteissä.

Baanan toimintojen uudelleen järjestelyssä tulee ottaa huomioon, ettei lasten ja nuorten palveluita tule sijoittaa lähemmäksi Porkkalankadun tieliikennemelun ja hiukkaspäästöjen aluetta.

Asemakaavaan ei tule merkitä kasvillisuuden säilyttämistä. Yleensä kasvillisuutta koskevat määräykset tulee antaa ohjeellisina. Merkintä "säilytettä puu" tulee muuttaa ohjeelliseen muotoon "Suojeltava puu, joka voidaan tarvittaessa uudistaa".

Rakennusvirasto 15.4.2015

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen@hel.fi

Nimistötoimikunta 16.11.2016 § 90

Nimistötoimikunta keskusteli kolmen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden nimeämisestä entisen Marian sairaalan alueella arkkitehti Tommi Suvannon esittelyn pohjalta. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuravia uusia nimiä:

Hilkkakuja–Hättegränden
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (sairaanhoito); hilkka 'sairaanhoitajan päähine';

Hoitajattarenkuja–Sköterskegränden
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (sairaanhoito); hoitajatar (vanh.) 'naissairaanhoitaja';

ja

Marianpiha–Mariagården
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Marian sairaalan mukaan. Vuonna 1886 rakennetun, aiemmin kulkutautisairaalana tunnetun ja vuonna 2009 sairaalatoimintansa lopettaneen Marian sairaalan mukaan. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1891 nimetä silloin laajennetun kulkutautisairaalan Marian sairaalaksi keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Marija Fjodorovnan hopeahääpäivän kunniaksi. Keisarinna Marija Fjodorovnan (Marie Sophie Frederikke Dagmar, 1847–1928) mukaan on nimetty myös Dagmarinkatu–Dagmargatan vuonna 1906. Kotimaisten kielten keskus suosittaa keisarinnan nimestä muotoa Marija Fjodorovna, joka on suomen kielessä käytetyn venäjän kansallisen translitterointikaavan mukainen.

Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää seuraavan, vuosina 1995–2010 käytössä olleen nimen palauttamista alueen nimistöön:

Mechelininaukio–Mechelinplatsen
(aukio)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Mechelininkadun mukaan.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 24.4.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Marian sairaalan alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualueeseen kuuluvat kortteli nro 4170 ympäröivine katu- ja rata-alueineen, Baanan eteläosa ja sen itäpuolella sijaitseva Työmiehenpuistikko.

Suunnittelualueella Mechelininkadun varteen on suunnitteilla toimi-/liiketiloja, matkailutoimintaa ja asumista. Mechelininkadulla kulkee raitiotielinja.

HKL:n kantana on, että raitiotien liikennöinnistä aiheutuu melu- ja tärinä haittoja, jotka tulee huomioida Mechelininkadun viereisten kiinteistöjen suunnittelussa. Suunnittelualueen eteläreunalla, Ruoholahdenkadulla, kulkee myös raitioitielinja, jonka toimintaedellytykset ja ympäristövaikutukset tulee suunnittelussa huomioida.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 25.09.2020

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.

Besvärsrätt

Ändring i beslutet får sökas

  • av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
  • av en kommunmedlem
  • av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
  • av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
  • av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.

En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsgrunder

Besvär får anföras på den grunden att

  • beslutet har tillkommit i felaktig ordning
  • den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
  • beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

 
E-postadress:
Adress:
Banbyggarvägen 5
 
00520 HELSINGFORS
Faxnummer:
029 56 42079
Telefonnummer:
029 56 42000
 

Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

  • det beslut i vilket ändring söks
  • på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
  • på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.

Till besvärsskriften ska fogas

  • det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
  • ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
  • de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress:
helsinki.kirjaamo@hel.fi 
Postadress:
PB 10
 
00099 HELSINGFORS STAD
Faxnummer:
(09) 655 783
Besöksadress:
Norra esplanaden 11–13
Telefonnummer:
(09) 310 13700
 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi