Meilahden huvila-alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12372)

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelia 14489 ja katu-, puisto- ja vesialueita sekä 15. kaupunginosan (Meilahti) kortteleita 15633, 15635, 15637–15639, korttelin 15642 tonttia 3 ja kulttuurihistoriallisia ympäristönsuojelualueita, puisto-, lähivirkistys-, palstaviljely-, vesi-, venesatama-, liikenne-, katu- ja pysäköintialueita sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta koskevan asemakaavan muutoksen 19.1.2016 päivätyn ja 23.10.2018 muutetun piirustuksen numero 12372 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksen myötä muodostuu uusi kortteli 15636.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavina olivat yksikön päällikkö Tuomas Eskola ja aluesuunnittelija Aino Leskinen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Helsingin kaupunginmuseon johtokunta on lausunut aiemmin Meilahden huvila-alueen asemakaavaehdotuksesta 29.3.2016. Ehdotusta on tämän jälkeen muutettu ja laitettu uudelleen nähtäville. Museo on tutustunut uuteen kaavaehdotukseen ja toteaa siitä seuraavan.

Nyt esillä olevaa asemakaavaehdotusta on muutettu saatujen muistutusten ja lausuntojen osalta joiltain kohdin aiemmasta ehdotuksesta. Kaavan lähtökohta on kuitenkin säilynyt. Asemakaavan muutoksen taustana on Meilahden valtakunnallisesti merkittävän huvila-alueen kulttuurihistoriallisten, maisema- ja luontoarvojen turvaaminen sekä alueen virkistyskäytön kehittäminen. Asemakaavan laadinta aloitettiin vuonna 2014, koska alueella tapahtunut rakentaminen tapahtui pitkälti voimassa olevan asemakaavan (1985) vastaisesti poikkeamispäätöksin.

Nyt nähtävillä olevassa asemakaavaehdotuksessa on täsmennetty ja tarkistettu mm. vuokra-aloja, tarkennettu joitain määräyksiä ja merkintöjä. Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta olennaisimpia ovat VLA/s- ja A/s-alueille annettu talousrakennusten rakennusoikeus, jota on muutettu niin, että talousrakennusoikeus voidaan perustellusta syystä jakaa kahteen rakennusmassaan ja siten, että vuokra-aloille saa sijoittaa yhden, enintään 10 m2:n kokoisen kasvihuoneen.

Yksi siirrettävän rakennuksen rakennuspaikka (u-s) on poistettu Seurasaarentien varresta, ja kaksi uutta vuokra-alaa on lisätty Seurasaarentien ja Heikinniementien risteykseen. Yksi vuokra-ala on rajattu Ljunganmo-nimiselle huvilalle, jonka kaupunki on hiljattain myynyt. Sen viereen on osoitettu toinen uusi vuokra-ala ja rakennuspaikka u-s, jolle saa siirtää rakennuksen. Lisäksi kahden huvilan vuokra-alojen rakennusaloja on tarkistettu myönnettyjen poikkeamispäätösten ja rakennuslupien mukaisiksi. Päivärannan alue rakennuksineen osoitteessa Mäntyniementie 2 on rajattu pois kaavamuutosalueesta, koska alueen kehittämismahdollisuuksia tutkitaan.

Kaupunginmuseon edustaja on ollut mukana asemakaavan valmistelutyössä kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun asiantuntijana. Valmistelun aikana museota on kuultu eikä museolla ole siten huomautettavaa uudelleen nähtävänä olleesta asemakaavaehdotuksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12372 pohjakartan kaupunginosissa 14 Taka-Töölö ja 15 Meilahti. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12372
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö, 15 Meilahti
Kartoituksen työnumero: 41/2014
Pohjakartta valmistunut: 10.7.2015 (uusintakartoitus, ensitilaus ollut 2014)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaavan tavoitteena on turvata kulttuurihistoriallisesti merkittävän Meilahden huvila-alueen arvot ja kehittää sitä entistä paremmin yleistä virkistyskäyttöä palvelevaksi. Huvila-alueen sekä luontoarvojen suojelumerkintöjä ja -määräyksiä tarkennetaan ja ajanmukaistetaan.

Asemakaavaehdotuksessa on esitetty lukuisia yleisiin alueisiin kohdistuvia muutoksia. Katualueiden osalta merkittävimpiä muutoksia on bussiliikenteen reitin parantaminen Seurasaarentien hankalan jyrkkää mutkaa loiventamalla. Loivennus mahdollistaa myös ulkoilureitin rakentamisen kallioleikkauksen ja ajoradan väliin. Seurasaaren sisääntuloaukiolta on poistettu pysäköintipaikat. Niiden tilalle on suunniteltu katuaukio. Korvaavat pysäköintipaikat on sijoitettu Heikinniementien laajennettavalle pysäköintialueelle.

Suurimpia viheralueisiin kohdistuvia muutoksia asemakaavaehdotuksessa on baanayhteyden rakentaminen meren rantaan Humallahdenpuiston edustalle, rantaa seurailevan ulkoilureitin parantaminen ja sen puuttuvien jaksojen rakentaminen sekä ulkoilureitistön parantaminen kaava-alueen sisäosissa. Maila Talvion puistoa on laajennettu nykyisestä siten, että puistosta syntyy parempi yhteys rantamaisemaan ja merelle.

Asemakaavamääräys lähivirkistysalue (VL) tulee muuttaa siten, että alueen ylläpito on jatkossa mahdollista. Määräys tulee muuttaa seuraavasti: Lähivirkistysalue (VL). Alueet tulee ylläpitää luonto- maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden.

Kaavan lopputyöstössä on hyvä kiinnittää enemmän huomiota alueella sijaitsevien jalopuustoisten lehtometsien sekä liito-oravan pysyvämmin käyttämien metsiköiden huomiointiin. Tämä tulisi myös merkitä asemakaavassa kaavamerkintöihin myös VP-alueilla sekä tarkentaa VLA/s alueen osalta myös sisältämään luonnonarvot. Arvokkaiden lehtokohteiden tunnistamisen kannalta merkittävää aineistoa paikkatietomuodossa löytyy mm. Helsingin rakennusviraston parhaillaan työstämän Meilahden hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoitoaineistoista.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia yhteensä 3 - 4 miljoonaa euroa. Katulinjausten muutostöistä Seurasaarentiellä sekä uusien pysäköintialueiden toteuttamisesta Heikinniementielle ja Oksakoskenpolulle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia noin 800 000 euroa. Puistopolkujen, Maila Talvion puiston laajennuksen sekä Seurasaaren aukion kustannuksiksi ovat yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Jalankulku- ja pyöräreittien parantamisesta sekä baanan rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia arvioidaan myöhemmin laadittavan erillisen liikennesuunnitelman sekä baanan jatkosuunnittelun yhteydessä. Nämä kustannukset eivät siis ole mukana aikaisemmin mainitussa 3 - 4 miljoonan euron kustannusarviossa.

Kiinteistövirasto on kaavoitustyön edetessä keskustellut asemakaavan muutoksesta kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja antanut asiassa edellisen lausunnon 14.1.2015.

Uudesta lausunnosta on jätetty pois kohdat, jotka on huomioitu muutetussa kaavaehdotuksessa sekä huomiot jotka koskivat kaavaehdotuksesta poistettuja alueita. Muuten lausunto on samansuuntainen aiemman lausunnon kanssa.

Kiinteistövirasto kannattaa sekä uusien yksittäisten rakennuspaikkojen että uusien asuin- ja toimistotonttien muodostamista alueelle. Lisärakentamista pitäisi kuitenkin olla huomattavasti enemmän.

Luovutettaessa rakennuspaikkoja siirrettäville rakennuksille, tonttiosastolla on ollut tarkoitus kilpailuttaa rakennuspaikkojen hakijat. Tämä on mahdollista vain niiltä osin kun rakennuspaikat ovat kaupungin vapaassa hallinnassa.

Uusien rakennuspaikkojen pihapiirin tulisi vastata nykyisten uusien omakotitalotonttien pinta-alaa (n. 300 - 600 m²).

Asemakaavan muutoksen yhteydessä myös jo vuokratuille määräaloille olisi hyvä määritellä asemakaavassa nykyisiä sopimuksia pienemmät pihapiirit. Tällöin maanvuokrasopimukset voitaisiin muuttaa kaavan mukaisiksi sitä mukaa kun vanhat sopimukset päättyvät ja vuokra-aluetta siinä vaiheessa mahdollisesti pienennetään.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.

Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon:

Meilahden huvila-alueen asemakaavan lähtökohtana on valtakunnallisesti merkittävän huvila-alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen, alueen ja sen virkistyskäytön kehittäminen sekä luontoarvojen turvaaminen. Alueen luonne ei muutu olennaisesti kaavamuutoksessa, sillä alueen käyttötarkoitus ei muutu eikä alueelle sijoiteta merkittävästi uuttaa rakentamista. Kaavoitettava alue on suurelta osin Meilahden huvila-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

Uudenmaan maakuntakaavassa ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Meilahden kaava-alue on virkistysaluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Yleiskaavassa 2002 alue on pääosin virkistysaluetta. Huvilavyöhyke ja arboretum on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Suurinta osaa suunnittelualueesta koskee kuitenkin asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1985. Kaavassa pääosa alueesta on merkitty kulttuurihistorialliseksi ympäristönsuojelualueeksi, jolla sijaitsevat suojelumerkinnöin osoitetut rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Muut alueet on osoitettu valtion asuin-, edustus- ja hallintorakennusten alueeksi, puistoksi ja lähivirkistysalueeksi, palstaviljelyyn ja urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi.

Nykyisen, voimassa olevan asemakaavan aikana alueella tapahtunut rakentaminen on tapahtunut suurelta osin asemakaavan vastaisesti, poikkeamispäätösten nojalla. Tilanteen ratkaisemiseksi laaditaan uusi asemakaava. Asemakaavan uudistaminen aloitettiin vuonna 2014, jolloin kaupunkisuunnitteluvirasto laati alueen suunnitteluperiaatteet ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaupunginmuseo lausui 19.12.2014 huvila-alueen asemakaavaluonnoksesta. Kaavaehdotus ei poikkea luonnoksesta olennaisesti, mutta joitakin asioita on täsmennetty kaavaehdotukseen. Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta on olennaista että alueen arvot säilyvät jatkossakin ja että asemakaava pyrkii ottamaan riittävällä tavalla huomioon nämä tavoitteet. Kaavoituksen pohjaksi on tehty vuonna 2014 valmistunut Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2014:1). Alueen huviloiden ja muiden niihin liittyvien rakennusten ja pihapiirien suojelumerkintöjä on tarkistettu. Rakennusten suojelumerkinnät ja -määräykset on päivitetty erilaisin sr-1-, sr-2- ja sr-3 -merkinnöistä tehdyin variaatioin. Myös alueelle myöhemmin siirretyille, kulttuurihistoriallisille huviloille on annettu suojelumerkintä. Huviloiden arvokkaimmat pihapiirien osat on myös osoitettu s-1-merkinnällä.

Kaavassa osoitetaan kuusi uutta rakennuspaikkaa muualta siirrettäville huviloille sekä näiden ohjeelliset vuokratontit. Lisäksi aiemmasta asemakaavasta poiketen on tonteille annettu määritelty rakennusoikeus talousrakennusten rakentamiseksi. Huvilatontilla saa rakentaa 40 m² yksikerroksisen talousrakennuksen. Tämän lisäksi tontille ei saa rakentaa muita rakennuksia eikä rakennelmia.

Asemakaavassa on osoitettu pyöräilyväylä baana ohjeellisena kaavamerkintänä pp = jalankululle ja polkupyöräilylle varattu likimääräinen alueen osa. Toteutuessaan baanan rakentaminen Humallahdenpuistoon ja sen rantaan tai vesistön päälle sijoittuen saattaa muodostua ristiriidaksi RKY-kulttuuriympäristön vaalimisen kanssa.

Kaavaehdotuksessa ei ole valtakunnallisesti merkittävän Meilahden huvila-alueen rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajausta, mutta RKY-status on merkitty kaavaehdotuksen kaavakarttaan.

Kaupunginmuseon edustaja on ollut mukana asemakaavan valmistelutyössä kulttuuriympäristön ja suojelun asiantuntijana ja museota on kuultu näissä asioissa, eikä museon johtokunnalla ole kaavasta siten huomautettavaa. Museovirasto lausuu erikseen asemakaavaehdotuksesta liittyen valtion omistamiin kohteisiin Mäntyniemeen, Kesärantaan ja Tamminiemeen.

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Meilahden (15.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12372, Meilahden huvila-alue:

Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon riittävän tuottoisan sammutusvesiverkoston rakentaminen. Nykyisin alueella oleva 100-110 mm sammutusvesiverkosto tuottaa noin 15l/s, kun tarve sammutustilanteessa on noin 30 l/s.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Samalla lautakunta päätti

Arkkitehti Marina Fogdell esitteli Meilahden huvila-alueen suunnitelmia ja nimistötarpeita.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Johannesberginpuisto–Johannesbergsparken (puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Johannesbergintien ja Johannesberg-nimisen huvilan mukaan;

Meilahden rantapuisto–Mejlans strandpark (puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Meilahden ja Meilahdenpuiston mukaan;

ja

Mississipinpuisto–Mississippiparken (puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Mississipinraitin mukaan.

Lisäksi nimistötoimikunta esittää, että seuraavat asemakaavassa olevat nimet korjataan uudessa asemakaavassa nykyisten oikeinkirjoitussuositusten mukaisiksi:

Kesärannantie–Bjälbovägen

ja

Meilahdensilta–Mejlans bro.

Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutoksen tavoitteena on huvila-alueen valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen sekä luontoarvojen säilyttäminen ja huomioon ottaminen alueen kehittämisessä. Alueen virkistyskäyttöä aktivoidaan ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Alueelle osoitetaan muutamia rakentamispaikkoja siirrettäviä huviloita varten pääosin paikoille, joilla on aikaisemmin ollut rakennuksia.

Asemakaavaluonnoksessa on tehty katualueisiin seuraavia muutoksia verrattuna voimassa oleviin asemakaavoihin: Paciuksenkadun rakenteilla olevan alikulun kohta on muutettu katualueeksi. Seurasaarentien pään katualueen osa on muutettu aukioksi. Maila Talvion puiston itäpuolella olevaa Seurasaarentien mutkaa on loivennettu, jolloin samalla muodostuu tila ulkoilureitille kadun ja ulkokaarteen vieressä olevan kallioleikkauksen väliin. Liikuntapuiston kaakkoispuolella olevan rakentamattoman yleisen pysäköintialueen sijaintia on muutettu etäämmälle Seurasaarentiestä. Yleiselle pysäköintialueelle johtanut ajoyhteys on muutettu kaduksi. Lisäksi katualueisiin on tehty joitakin vähäisempiä muutoksia.

Viheralueiden merkittävimpiä muutoksia on Maila Talvion puiston laajentaminen lounaaseen. Huvilatonttien pihapiirien rajautumista yleisiin alueisiin on selkiytetty ohjeellisella määräalan tai muu vuokrattavan alueen merkinnöillä. Viheralueille on merkitty uusia jalankulku-, pyöräily- ja ajoyhteyksiä.

Asemakaavamuutoksessa on osoitettu kolmella eri kaavamerkinnällä alueet, joissa on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaavamerkinnöillä on kielletty toteuttamasta alueilla sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat liito-oravien elinympäristön heikentymisen tai häviämisen. Lisäksi olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon- tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee liito-oraville tärkeitä yhteyksiä Kuusipuiston kautta Keskuspuiston suuntaan sekä Pikku-Huopalahden molemmilla rannoilla Paciuksenkadun yli. Pikku-Huopalahden suun kapeimmalla kohdalla Saunalahdessa on mahdollinen salmen ylityspaikka, jonka rantapuuston säilyttäminen molemmin puolin on erityisen tärkeää.

Liito-oravan kannalta on tärkeää turvata sille soveliaita elinympäristöjä koko kaava-alueella sekä yhteydet kaava-alueen ulkopuolisille alueille. Urbaani sijainti lisää liito-oravien liikkumista. Kaavakarttaan olisi hyvä merkitä liito-oravan kannalta oleellisimmat leviämisreitit eli Pikku-Huopalahden rantapuusto ja Paciuksenkadun ylityspaikat.

Alueiden hallintavastuun selvyyden vuoksi rakennusvirasto esittää, että Sy-merkityillä alueilla yleiset alueet ja pihapiirit erotetaan selkeämmin merkinnöillä toisistaan. Lisäksi kaavamääräyksissä on hyvä olla määräys vuokrattavien alueiden rajaamisesta maastossa aidalla tai istutuksilla.

Kaavaluonnoksen mukaan ohjeellinen ulkoilutie -merkinnän mukaisia ulkoiluteitä ei saa asfaltoida. Paikoittain ulkoilutiet sijoittuvat hyvin jyrkkään maastonkohtaan, joissa asfaltointi on tarpeellista paikoittain toistuvien eroosiovaurioiden välttämiseksi. Kaavamerkintää on aiheellista täydentää tältä osin.

Seurasaarentien katuaukion länsipuolella on Helsingin kaupungin omistamaa maata, joka on merkitty YE-v/s2 merkinnällä, joka tulee muuttaa VP-alueeksi.

Rakennusvirasto esittää, että kaikille viheralueille annetaan nimet.

Istutettavan puurivin merkinnän tulee olla ohjeellinen.

Luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu mänty Seurasaarentien varrelta tulee merkitä kaavakarttaan.

Kaavakartan spp-merkinnältä puuttuu selitys.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo on antanut lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 4.2.2014.

Asemakaavaluonnoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen virkistyskäytön, merkittävien luonnonarvojen ja huvila-alueen kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen ja huomioiminen alueen kehittämisessä. Alueelle suunnitellaan vähäistä lisärakentamista. Kaavoituksen pohjaksi on tehty vuonna 2014 valmistunut Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2014:1). Suunnittelualue on suurelta osin Meilahden huvila-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

Suunnittelualue on merkitty kaavaluonnoksessa pääosin Sy-merkinnällä kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi huvila-alueeksi, jolla maisemalliset arvot ja pihapiirien arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää, sekä puistoksi ja lähivirkistysalueeksi. Kaavaluonnoksesta puuttuu valtakunnallisesti merkittävän Meilahden huvila-alueen rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus, vaikka RKY-alue on selvennetty kaavamuutoksen liiteaineistossa. Rajaus tulee merkitä kaavakarttaan etenkin, kun RKY-alueen sisään on merkitty lähivirkistys-, puisto- ja ryhmäviljelyalueita sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. Nämä kaavamerkinnät eivät sellaisenaan riitä turvaamaan kulttuuriympäristön arvojen säilymistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Kaavakarttaan on merkitty kuusi ohjeellista rakennuspaikkaa, joihin saa sijoittaa siirtämällä säilytettävän, kulttuurihistoriallisesti merkittävän, alueen arvoon ja ominaispiirteisiin sopivan huvilarakennuksen. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty huomioimaan alueelta purettujen rakennusten paikat.

Rakennusten suojelumerkinnät ja -määräykset on päivitetty erilaisin sr-1-, sr-2- ja sr-3 -merkinnöistä tehdyin variaatioin. Sr-merkintöjen määräysosaan tulee lisätä lause, joka edellyttää neuvottelemaan rakennusten korjaus- ja muutostöistä museoviranomaisen kanssa.

Valtion omistamien Mäntyniemen, Kesärannan ja Tamminiemen osalta asiassa lausunnonantajana toimii Museovirasto.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.