Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamisessa 26 miljoonalla eurolla siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on aiemmin päätetyn enintään 104,5 miljoonan euron sijaan yhteensä enintään 130,5 miljoonaa euroa.

Samalla kaupunginvaltuusto totesi, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamisessa 26 miljoonalla eurolla siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on aiemmin päätetyn enintään 104,5 miljoonan euron sijaan yhteensä enintään 130,5 miljoonaa euroa.

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Liikuntalautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoituspyynnöstä ja hankesuunnitelmasta.

Helsingin liikuntalautakunta pitää Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen hankesuunnitelmaa perusteellisesti laadittuna sekä hankesuunnitelmaan sisältyvää kustannusarviota luotettavana. Toteuttamalla perusparannushankkeen hankesuunnitelman mukaisesti, voidaan parhaiten turvata Olympiastadionin toiminnalliset edellytykset tulevaisuudessa. Hankesuunnitelma huomioi myös Olympiastadionin kiinteistön kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.

Liikuntalautakunta puoltaa Helsingin kaupungin osallistumista Olympiastadionin perusparannushankkeen kustannuksiin 104,5 miljoonalla eurolla.

Helsingin Olympiastadion on Suomen keskeisin urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien areena. Helsingin kaupunki omistaa Olympiastadionin kiinteistön, jonka liikuntavirasto on vuokrannut Stadion-säätiölle. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2028 saakka. Vuokrasopimuksen nojalla Stadion-säätiö vastaa mm. rakennuksen käyttömenoista, kunnossapidosta, huollosta sekä toiminnan edellyttämien laitteiden ja kalusteiden hankinnasta.

Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938 ja Stadionia on tämän jälkeen laajennettu ja kunnostettu useaan kertaan mm. urheilun suurtapahtumien edellä. Betonirakenteet uusittiin 90-luvulla ja Itäkatsomon katos valmistui vuonna 2005. Stadionin peruskorjaus- ja investointikustannuksissa on noudatettu linjaa, että Helsingin kaupunki ja valtio osallistuvat kustannuksiin yhtä suurin osuuksin. Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion vuoden 2015 talousarvioksi on kirjattu, että perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 104,5 milj. euroa.

Vuosina 2009–2010 tehdyn kuntotutkimusten perusteella Olympiastadion on käyttöikänsä päässä teknisesti ja toiminnallisesti. Olympiastadionin talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneet ja puutteelliset, osa vesikatteista ja vedeneristyksistä ovat vaurioituneita, puujulkisivut ovat elinkaarensa päässä ja kahi-tiiliulkoseinät ovat rapautuneet ja teräkset ruostuneet.

Olympiastadionin kiinteistö ei täytä suurtapahtuma-areenoiden turva- ja viranomaismääräyksiä. Suurimmat toiminnalliset puutteet ovat yleisöturvallisuudessa ja -palveluissa sekä tapahtumalogistiikassa. Suurtapahtumien yleisömäärä on vuosittain noin 300 000-400 000. Lisäksi stadionilla on liikuntatiloja, joiden käyttäjinä on mm. helsinkiläisiä urheiluseuroja. Eri liikuntatilojen käyttäjiä on noin 100 000 vuodessa. Olympiastadionin toimistotiloissa on vuokralla noin 60 yhteisöä. Kokousvierailijoita on vuosittain noin 28 000, matkailijoita noin 100 000 vuodessa ja Suomen Urheilumuseon vierailijoita noin 24 000 vuodessa. Yleisö- ja kävijämäärien odotetaan kasvavan perusparannuksen jälkeen olennaisesti.

Helsingin kaupunki ja Suomen valtio allekirjoittivat 13.3.2013 sopimuksen, jossa osapuolet sopivat vastaavansa Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelukustannuksista yhtä suurin osuuksin. Lisäksi osapuolet sitoutuivat sopimaan kummankin vastattavaksi tulevien perusparannushankkeen kustannusten enimmäismäärästä luonnos 2 -suunnitelmiin pohjautuvan hankesuunnitelman valmistuttua. Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuivat rahoittamaan perusparannushankkeen hyväksyttävät ja todelliset arvonlisäverottomat kustannukset yhtä suurin osuuksin.

Hankesuunnitelma on valmistunut ja se on julkistettu 5.12.2014. HKR-Rakennuttajan laatiman hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 209 milj. euroa (5 184 euroa/ brm2), alv 0 %. kustannustasossa 5/2014, RI 107,9 ja THI 149,7. Kustannusarvio on laskettu L2-tason suunnitelmista. Kustannusarvio sisältää suunnittelukustannukset.

Hankkeen kokonaislaajuus on 40 315 brm2, josta peruskorjattavia tiloja on 17 076 brm2, uusia tiloja 19 290 brm2 ja kylmiä tiloja 3 949 brm2. Nykyisen rakennuksen länsisivuille louhitaan maan alle uudet liikuntasalit oheistiloineen. Liikuntatilat tulevat vastaamaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Stadionin pohjoispuolelle rakennetaan maanalaiset logistiikka-, varasto- ja tekniset tilat. Perusparannuksessa uudistetaan kenttäalue ja juoksuradat, koko katsomo katetaan ja istuimet uusitaan sekä poistumisteitä lisätään. Rakennuksen sisätiloihin tulee vierailijakeskus ja siellä lisätään palvelu- ja ravintolatilojen, kokoustilojen sekä saniteettitilojen määrää. Perusparannuksen jälkeen uudistettu Olympiastadion on urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien ajanmukainen monitoimiareena ja vahvistaa asemaansa matkailun ja turismin kohteena. Lisäksi Olympiastadion täydentää Helsingin kaupungin liikuntatilatarjontaa sekä tarjoaa toimistotiloja eri liikunta-alan yhteisöille.

Stadion-säätiö arvioi vuosittaisiksi toiminnan tuotoiksi viisi miljoonaa euroa. Tällä käyttötaloudella Stadion-säätiön tulee kyetä vastaamaan kiinteistön normaalista kunnossapidosta ja kiinteistönhuollosta sekä muista toimintaedellytysten turvaamisesta. Kun perusparannushanke valmistuu, uusitaan Helsingin ja Stadion-säätiön välinen vuokrasopimus. Kaupunki tulee velvoittamaan Stadion-säätiötä laatimaan vuosittain viidelle vuodelle ulottuvan kunnossapitosuunnitelman, jonka toteutumisesta se raportoisi vuosittain kaupungille.

Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisen sopimuksen mukaan sopijapuolet huolehtivat kumpikin omalta osaltaan rahoituksen järjestämisestä haluamallaan tavalla. Helsingin kaupunki osoittaa rahoituksen vastaamalla Stadion-säätiön lainanhoitokuluista, jotka syntyvät Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnetyn lainan hoitamisesta. Liikuntatoimen talousarviosta myönnetään vuosittain Stadion-säätiölle laitos- ja säätiöavustusta, josta osa osoitetaan korkojen ja lyhennysten maksamiseen ja osa tilitysvuokraan. Liikuntatoimen talousarvion laitos- ja säätiöavustusten määräraha ei nykytasolla riitä kattamaan perusparannushankkeen vaatimaa määrärahatason korotusta Stadion-säätiölle. Helsingin kaupungin perusparannushankkeen rahoitukseen osoittama osuus tulee lisätä korotuksena nykytasoon hankkeen rahoittamiseen käytettävän ajan.

Tämä lausunto kattaa liikuntaviraston ja Stadion-säätiön vuokrasopimuksen edellytyksen siitä, että korjaus- ja perusparannussuunnitelmat tulee esittää kirjallisesti liikuntaviraston hyväksyttäväksi.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen.

• päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
• miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
• millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
• oikaisuvaatimuksen tekijä
• millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
• oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot