V 17.1.2018, Munkkiniemen, Kuusisaaren (Krogiuksentie 15) asemakaavan muutos nro 12451

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1263-00/16 Krogiuksentie 15 / Kuusisaarentie 24. Määräaika on 7.10.2016.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedonantajat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa asemakaavan muutoksesta, joka koskee Kuusisaaressa sijaitsevaa asuintonttia osoitteessa Krogiuksentie 15 (30080/8). Kaupunginmuseo arvioin hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Kaavamuutoksen tarkoituksena on nostaa tontin rakennusoikeutta nykytilanteen mukaisesta e=0,25:stä Kuusisaaren asemakaavan muutosperiaatteiden mukaiseen e=0,32:een. Samalla mahdollistetaan tontin tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. Tavoitteena on säilyttää tontilla Kuusisaarelle ominainen vehreys. 1950-luvulla rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu asuinrakennus suojellaan kaavamuutoksen yhteydessä.

Voimassa olevassa asemakaavassa (1956) alueella on merkintä A, jonka mukaan tontille saa rakentaa enintään 2-kerroksisia ja 7 m korkeita asuinrakennuksia. Rakentamatta jäävät tontinosat on määrätty istutettaviksi. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä uudessa yleiskaavaehdotuksessa (tarkistettu ehdotus 14.6.2016) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota on tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.

Tontilla sijaitsee nykyisin kaksi erillispientaloa. Vanhempi taloista on arkkitehti E. Linnasalmen 1950-luvun alussa suunnittelema vaaleaksi rapattu 2-kerroksinen rakennus, joka on määritelty Helsingin kaupunginmuseon laatimassa Munkkiniemen rakennusinventoinnissa (2003-2005) kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Lisäksi rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan.

Tontilla sijaitseva toinen omakotitalo on rakennettu 1964. Kaksikerroksisen, noppamaisen kahitiilitalon on suunnitellut arkkitehti Helmine Snellman. Savitiilellä katetut vaaleat rakennukset muodostavat viehättävän kokonaisuuden vehreine pihoineen.

Tontti on ollut rakentamisestaan asti saman suvun omistuksessa. 1960-luvulla rakennettu omakotitalo on teknisesti huonossa kunnossa ja se tullaan todennäköisesti purkamaan. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa tontin täydentäminen ja tiivistäminen tulevia tarpeita varten.

Kaupunginmuseon suojelutavoitteiden mukaisesti 1950-luvun omakotitalo suojellaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaupunginmuseo osallistuu suojelumääräyksen sisällön määrittämiseen. Asemakaavan muutos sen sijaan mahdollistaisi vuonna 1964 rakennetun kahitiilisen omakotitalon purkamisen. Kaupunginmuseon inventoinnissa ei 1960-luvun omakotitalon kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja pidetty niin merkittävinä tai erityisinä, että rakennukselle olisi esitetty suojelutavoitteita. Kuitenkin on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta valitettavaa, jos omintakeinen ja ympäristöön hyvin sopiva rakennus puretaan.

Kaupunginmuseo korostaa, että tontin täydennysrakentamisessa tulee erityisesti ottaa huomioon suojeltavan 1950-luvun rakennuksen arkkitehtuuri ja sen kunnioittaminen. Tontin miljöön, pihan puuston ja vehreyden säilyminen tulee varmistaa asemakaavamääräyksin.

Tontti sijaitsee alueella, josta Kv/geoteknisen osaston tietokannassa ei ole lainkaan vanhoja pohjatutkimustietoja. Kuusisaarentien pohjoispuolella on kantakartan mukaan avokalliota. Oletettavasti tontti sijaitsee kitkamaa-alueella, ja pohjavettä esiintyy lähellä kallionpintaa. Mahdollisissa louhintatöissä tulee huomioida naapurirakenteille aiheutuvat tärinät.