Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12587, Koivusaari

HEL 2016-000235
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 7. / 589 §

V 8.9.2021 Lauttasaaren Koivusaaren asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12587)

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleiden 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, osan kortteleista 31164, 31165, 31173 ja 31174 sekä katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan ja 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 31164–31178) 19.5.2020 päivätyn ja 4.5.2021 muutetun piirustuksen nro 12587 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunginhallitus totesi, että rakentamisprosessin aikana ja erityisesti merentäyttöjä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita kielteisten ympäristövaikutusten minimointiin ja esimerkiksi maisemoinnilla rakennettava ranta-alueista mahdollisimman viihtyisiä.

Käsittely

Esteelliset: Fatim Diarra
Esteellisyyden syy: yleislausekejääviys (hallintolaki 28.1 § 7 kohta)

Palautusehdotus:

Marcus Rantala: Asia palautetaan uuteen valmisteluun niin, että kaava-alueen kokonaisrakennusvolyymi pienenee ja siten meritäyttöjen tarve vähenee sekä ranta-alueet suunnitellaan luonnonmukaisemmin huomioiden urbaani saavutettavuus.

Marcus Rantalan palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:

Reetta Vanhanen: Esittelijän perusteluihin kappaleen 14 jälkeen lisäys:

Kaupunginhallitus toteaa, että rakentamisprosessin aikana ja erityisesti merentäyttöjä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita kielteisten ympäristövaikutusten minimointiin ja esimerkiksi maisemoinnilla rakennettava ranta-alueista mahdollisimman viihtyisiä.

Kannattaja: Nasima Razmyar

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Reetta Vanhasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleiden 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, osan kortteleista 31164, 31165, 31173 ja 31174 sekä katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan ja 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 31164–31178) 19.5.2020 päivätyn ja 4.5.2021 muutetun piirustuksen nro 12587 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Stäng

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti. Kaava-alue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä.

Suunnittelualue on osa Lauttasaaren kaupunginosaa Länsi-Helsingissä. Koivusaari rajautuu lännessä Espoon kuntarajaan ja idässä Lauttasaaren Katajaharjun alueeseen. Pohjoisessa ja etelässä aluetta ympäröi merialue.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Koivusaaren sijainti tehokkaan joukkoliikenneyhteyden varrella tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden täydentää kaupunkirakennetta. Tavoitteena on, että Koivusaareen rakennetaan uusi asunto- ja työpaikka-alue metroaseman ympärille. Kaupunkirakenteen lähtökohtana on uuden tehokkaan joukkoliikenneyhteyden ohella ympäröivä saaristomaisema ja meri.

Suunnittelun tavoitteena on hyödyntää merellistä ympäristöä ja maisemaa mahdollisimman monipuolisesti asuinympäristön, julkisen ulkotilan ja työ- ja liiketilojen suunnittelussa.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että kaikista suunnitelluista asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyys metroasemalle. Asunnot, työtilat ja julkiset ulkotilat aukeavat erilaisiin vaihteleviin merellisiin ympäristöihin. Merelliset toiminnot, kuten veneily ovat osa Koivusaaren suunniteltua identiteettiä ja tärkeimmät julkiset ulkotilat sijoittuvat rannoille.

Alueelle on suunniteltu uusi metroaseman ympärille rakentuva kaupunginosa. Koivusaari tarjoaa kaupunkimaisen asumisvaihtoehdon niille, jotka arvostavat palvelujen hyvää saavutettavuutta, tehokasta joukkoliikennettä ja keskustan läheisyyden tarjoamaa mahdollisuutta monipuoliseen kaupunkielämään. Alueella on kaksi suurta venesatamaa, jotka sopivat pursiseurojen käyttöön. Koivusaaresta suunnitellaan toiminnallisesti monipuolinen alue, jossa erilaiset asuinkorttelit ja asumismuodot ovat mahdollisia ja merimaisema näkyy niin asuntoihin, toimitiloihin kuin julkiseen tilaan. Toimistotyöpaikat ja kaupalliset palvelut Koivusaaren keskustassa tuovat alueelle toimintaa ja ihmisiä myös päivällä. Koivusaaren keskustaan on suunniteltu IKEA:n tavaratalo ja siihen liittyviä muita liike- ja toimitiloja, jotka parantavat palvelutarjontaa koko Helsingissä ja monipuolistavat Koivusaaren kaupunkirakennetta.

Koivusaarelle on suunnitelmassa luotu omaleimainen ja tunnistettava hahmo ja identiteetti, joka noudattaa julkisen kansainvälisen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta kehitellyn suunnitelman keskeisiä ajatuksia. Koivusaaren korttelit rajaavat saaristomaisemaa polveilevin ja kaartuvin julkisivuin niin, että rakennetun ja rakentamattoman alueen raja on selvä. Koivusaaren sisäosiin muodostuu suojattuja, mittakaavaltaan ja tilan tunnultaan intiimejä piha- ja katutiloja.

Uutta asuntokerrosalaa on 194 560 k-m². Liike- ja toimitilakerrosalaa on 78 750 k-m² ja julkista rakentamista 12 200 k-m².

Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,26.

Asukasmäärän lisäys on n. 5 000 asukasta. Työpaikkamäärän lisäys n. 3 300–4 000 työpaikkaa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, piirustus nro 7054, jonka mukaan uusi katu, Vaskilahdenkatu, yhdistää Koivusaaren Lauttasaareen, Koivusaaren eritasoliittymä korvaa Katajaharjun eritasoliittymän ja Länsiväylän yli rakennettava Koivusaaren puistokatu yhdistää eteläisen ja pohjoisen Koivusaaren toisiinsa. Katujen sekä ranta- ja puistoreittien muodostama jalankulkuverkko on kattava. Metroasemalle on luontevat ja suorat yhteydet. Pyöräily on katuluokasta riippuen pyöräkaistoilla tai ajoradalla. Katuverkkoa täydentävät puistoraitit ja pihakadut. Pyöräliikenteen pääreitti Länsibaana on Länsiväylän pohjoispuolella.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Koivusaari muuttuu nykyisestä väljästi veneilijöiden käyttöön rakennetusta ja osittain virkistyskäytössä olevasta saaresta kaupunkimaisesti rakennetuksi saareksi ja Koivusaari liittyy osaksi metron varren tiivistyvää ja Espooseen jatkuvaa kaupunkirakennetta. Rakennetulla Koivusaarella on tunnistettava omaleimainen identiteetti, joka syntyy pehmeästi kaartuvista kortteleista ja alueen päistään keskiosaan loivasti nousevasta aluesilhuetista.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla uutta kaupunkirakennetta metroaseman läheisyyteen. Koivusaaren osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2015 eikä Helsingin yleiskaava 2016 korvannut sitä, joten suunnittelua ohjaa ao. osayleiskaava. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on kaksi suurehkoa venesatamaa ja saarella sijaitsevat rakennukset liittyvät enimmäkseen veneilytoimintaan. Rakennuksista merkittävimmät ovat NJK:n pursiseuran puusta rakennettu rakennusryhmä kerho-, koulutus- ja varastotiloineen, veneilyalan liikkeen käytössä oleva vanha rappausjulkisivuinen teollisuusrakennus saaren itäreunalla ja punatiilinen edustushuvila rantasaunoineen Länsiväylän pohjoispuolisella osalla saarta.

Länsiväylä kulkee Koivusaaren halki. Tiemaisema ja tiealueen vaatima maa-alue on aluetta voimakkaasti leimaava elementti. Leveä tiealue jakaa alueen toiminnallisesti ja visuaalisesti kahtia erottaen saaren etelä- ja pohjoisosan toisistaan.

Koivusaaren etelä- ja pohjoiskärjet ovat puustoisia ja enimmäkseen luonnonrantaisia. Saaren eteläkärjessä on puistoalue, jossa sijaitsee avokallioita, siirtolohkare ja rantaniitty. Alkuperäinen Koivusaari on yhdistetty sen eteläpuolella sijainneeseen pienempään Leppäsaareen täyttömaalla.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1977–2012. Kaavojen mukaan Länsiväylän eteläpuolinen osa Koivusaarta, vesialue saaren länsipuolella ja Vaskilahden alue on merkitty asemakaavassa venesatama-alueeksi (Uvs). Koivusaaren eteläkärki on asemakaavassa puistoaluetta (P) samoin kuin osia saaren keskellä. Lisäksi Koivusaaressa on katualuetta.

Alueella on lisäksi voimassa Länsimetron rakentamista varten laaditut asemakaavat vuosilta 2009 ja 2012. Asemakaavojen mukaan Koivusaareen voi toteuttaa metrotunnelin ja Koivusaaren aseman Lauttasaaren puoleisen sisäänkäyntirakennuksen sekä ilmavaihdon, paloturvallisuuden ja huollon kannalta välttämättömät rakenteet Koivusaaressa.

Länsiväylän pohjoispuolella oleva osa Koivusaaresta on asemakaavoittamaton.

Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen maa- ja vesialueet. Porstan saari on yksityisomistuksessa. Länsiväylän aluetta hallinnoi valtio. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (03/2021):

Esirakentaminen
45–50 milj. euroa
 
Ranta-alueet ja -rakenteet
35–40 milj. euroa
 
Kadut ja aukiot
15–20 milj. euroa
 
Puistot ja virkistysalueet
10 milj. euroa
 
Länsiväylän siltakansi
15 milj. euroa
 
Julkiset rakennukset
30 milj. euroa
 
Länsiväylän järjestelyt
20 milj. euroa
 
Yhteensä
n. 170–185 milj. euroa
 

Kustannusarvio ei sisällä liikenteen väliaikaisratkaisuja. Metroaseman ja siihen liittyvien rakenteiden sekä maanalaisten tilojen kustannuksista neuvotellaan jatkossa erikseen.

Länsiväylän alueen rakennustöiden kustannukset täsmentyvät erikseen laadittavassa tiesuunnitelmassa ja kustannusten jakoperusteista sovitaan erikseen valtion ja kaupungin kesken.

Kokonaisuudessaan kustannuksia on arvioitu aiheutuvan noin 175–185 miljoonaa euroa. Uutta kaavoitettavaa kerrosalaa kohden aiheutuu kustannuksia noin 650 euroa/k-m².

Kaupungille kertyy tuloja uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä ja vuokraamisesta. Asumisen ja maankäytön toteutus- eli AM-ohjelman 2021-2024 mukaisen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman perusteella rakennusoikeuden arvo on noin 240–250 miljoonaa euroa.

Muut kustannukset

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää myös uusien kunnallisteknisen huollon verkostojen rakentamista. Näistä kustannuksista pääsääntöisesti vastaavat verkonhaltijat. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti:

Vesihuolto
6,6 milj. euroa
 
Kaukolämpö
2,3 milj. euroa
 
Sähköverkko
3,5 milj. euroa
 
Yhteensä
12,4 milj. euroa
 

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt siinä esitetyt mielipiteet ja kannanotot 25.4.2017 hyväksyessään Koivusaaren asemakaavaluonnoksen ja 2.6.2020 hyväksyessään Koivusaaren asemakaavaehdotuksen.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.6.–19.8.2020.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 52 muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt kriittiset huomautukset kohdistuivat Koivusaaren asemakaavan lainmukaisuuteen, rakentamisen määrään ja mittakaavaan, rakentamisen suhteeseen ympäristöönsä, meritäyttöjen laajuuteen, luontoarvoihin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, rakentamisen talouteen, veneilyn edellytyksiin Koivusaaressa ja liikenteen toimivuuteen sekä Länsiväylän jatkosuunnitteluun (kaupunkibulevardi). Useassa muistutuksessa on yhdytty Lauttasaari-Seuran muistutuksessa esittämiin kannanottoihin.

Muistutuksissa nousevat esille enimmäkseen samat asiat ja aihepiirit kuin asemakaavaprosessin aikaisemmissa vaiheissa. Näihin asioihin ja aihepiireihin on vastattu vuorovaikutusraportissa.

Joissakin muistutuksissa on kuitenkin todettu asemakaavan olevan erinomainen ja parantavan myös Lauttasaaren lounais- ja länsiosan palveluiden saatavuutta. Muutoksen todetaan olevan myönteinen, kunhan alueen eteläosan luontoarvot säilytetään ja että rantojen tulee olla asemakaavaehdotuksen mukaisesti avoimia kaikille eikä niiden tule olla pelkästään yksityisten venekerhojen käytössä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen metroliikenteen varteen vastaa hyvin Helsingin strategisiin tavoitteisiin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä kaupungista.

Lausunnot kaavaehdotuksesta saatiin seuraavilta tahoilta: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Länsimetro Oy, Espoon kaupunki, Museovirasto ja kaupunginmuseo.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Länsiväylän tilanvarauksiin, meluun ja ilmanlaatuun, rakennettuun kulttuuriympäristöön, kaupan mitoitukseen, pintavesien hallintaan ja luonnonympäristöön, vesihuollon tilanvarausten riittävyyteen ja vesihuollon yleissuunnitelman tarkentamiseen jatkosuunnittelussa, joukkoliikenteen järjestelyihin rakentamisen aikana, varautumiseen pienkalustolinjan liikennöintiin Koivusaaressa, luontevan ja saumattoman seudullisen pyöräilyreitin varmistamiseen muuttuvassa ympäristössä Koivusaaressa ja Katajaharjussa, metroaseman teknisten reunaehtojen huomioon ottamiseen asemakaavassa ja rakentamisessa sekä metroaseman rakennusoikeuteen ja palveluiden mahdollistamiseen metroaseman yhteydessä.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen järjestettiin viranomaisneuvottelu 10.12.2020. Viranomaisneuvottelu järjestettiin ELY-keskuksen aloitteesta.

Viranomaisneuvottelun muistio on esitetty vuorovaikutusraportissa ja sen sekä ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaavaan on tehty tarkistuksia.

Jatkosuunnitteluohjeet

Päättäessään esityksestä kaupunginhallitukselle lautakunta hyväksyi seuraavat, jatkosuunnittelua koskevat ohjeet:

Jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ranta-alueiden viihtyisyyttä erityisesti täyttömaan osalta. -

Jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pyöräväylien toteuttaminen niin, että ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen pyöräreittien kokonaisuuden Lauttasaaren ja Espoon pyöräväyläverkostoon.

Lautakunta edellytti, että Länsiväylän liittymän tarkemmassa jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liittymä ei vie tilaa enemmän kuin on välttämätöntä.

Lautakunta totesi, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että Helsingin yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Stäng

Kaupunginhallitus 16.08.2021 § 565

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Käsittely

Esteelliset: Fatim Diarra
Esteellisyyden syy: yleislausekejääviys (hallintolaki 28.1 § 7 kohta)

Asian käsittelyn aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Mikko Reinikainen. Asiantuntija Reinikainen poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi Marcus Rantalan ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 04.05.2021 § 224

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

  • 19.5.2020 päivätyn ja 4.5.2021 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12587 hyväksymistä. Asemakaava koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleita 31150, 31151, 31156–31163, 31207–31210, osaa kortteleista 31164, 31165, 31173 ja 31174 sekä katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 31164–31178).

Lisäksi lautakunta päätti

  • ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
  • että jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ranta-alueiden viihtyisyyttä erityisesti täyttömaan osalta.
  • jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pyöräväylien toteuttaminen, niin että ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen pyöräreittien kokonaisuuden Lauttasaaren ja Espoon pyöräväyläverkostoon.
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lautakunta edellyttää että Länsiväylän liittymän tarkemmassa jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liittymä ei vie tilaa enemmän kuin on välttämätöntä.

Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Mikko Reinikainen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Atte Kaleva: Lisätään kohtaan (2) kolmas viiva:
– että jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ranta-alueiden viihtyisyyttä erityisesti täyttömaan osalta.

Kannattaja: Sirpa Asko-Seljavaara

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Atte Kalevan vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan pyöräväylien toteuttaminen, niin että ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen pyöräreittien kokonaisuuden Lauttasaaren ja Espoon pyöräväyläverkostoon.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sirpa Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta edellyttää että Länsiväylän liittymän tarkemmassa jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liittymä ei vie tilaa enemmän kuin on välttämätöntä.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Kannattaja: Risto Rautava

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta toteaa, että kaupungin on tarpeen tutkia ja arvioida jatkossakin Länsiväylän ympäristön maankäyttöä ja edellytyksiä sille, että yleiskaavan 2016 valtuuston päättämät linjaukset maankäytön osalta voisivat toteutua myös Länsiväylän varressa.

Jaa-äänet: 3
Sirpa Asko-Seljavaara, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva

Ei-äänet: 10
Mia Haglund, Eveliina Heinäluoma, Noora Laak, Jape Lovén, Antti Möller, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Mikko Särelä

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Anni Sinnemäen vastaehdotuksen äänin 10-3.

20.04.2021 Pöydälle

02.06.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

26.05.2020 Pöydälle

19.05.2020 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Mikko Reinikainen, tiimipäällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen@hel.fi

Miika Vuoristo, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 310 37192

miika.vuoristo@hel.fi

Olga Veikkolainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

olga.veikkolainen@hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

anu.lamminpaa@hel.fi

Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37347

karri.kyllastinen@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 07.04.2020 § 22

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12587 pohjakartan kaupunginosassa 31 Lauttasaari. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12587
Kaupunginosa: 31 Lauttasaari
Kartoituksen työnumero: 15/2019
Pohjakartta valmistunut: 1.4.2020 Uusinta (ensi tilaus 2019)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Nimistötoimikunta 11.09.2019 § 67

Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 13.4.2016 § 39. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Leppäsaarenaukio–Alholmsplatsen

(aukio)

Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan.

Pursiseurankuja–Segelsällskapsgränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Pursiseurankadun mukaan.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.04.2017 § 191

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

  • hyväksyä 31.1.2017 päivätyn Koivusaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavaluonnos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) kortteleita 31150–31162, osaa kortteleista 31163 ja 31164 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan muutosluonnos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Koivusaari) korttelin 31067 tonttia 10, katu-, puisto- ja venesatama-alueita sekä vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit osa kortteleita 31163 ja 31164 sekä korttelit 31165–31176)
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
  • että jatkosuunnittelussa pyritään liikenneratkaisuissa ja liikenteen ohjauksella estämään läpiajoliikenteen valuminen Lauttasaaren katuverkkoon.
Käsittely

Lautakunta päätti käsitellä esityslistan asian Akp/1 asian Ykp/3 jälkeen.

Palautusehdotus:
Osmo Soininvaara: Lautakunta palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että liittymälle Länsiväylään varataan katumaisen liittymän kokoinen tila.

Kannattaja: Elina Moisio

Vastaehdotus:
Elina Moisio: Jatkosuunnittelussa pyritään liikenneratkaisuissa ja liikenteen ohjauksella estämään läpiajoliikenteen valuminen Lauttasaaren katuverkkoon.

Kannattaja: Risto Rautava

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lautakunta palauttaa asian valmisteltavaksi niin, että liittymälle Länsiväylään varataan katumaisen liittymän kokoinen tila.

Jaa-äänet: 6
Michael Berner, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki

Ei-äänet: 3
Nuutti Hyttinen, Elina Moisio, Osmo Soininvaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Soininvaaran palautusehdotuksen äänin 6 – 3 (tyhjä 0/poissa 0).

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä jäsen Moision tekemän ja puheenjohtaja Rautavan kannattaman vastaehdotuksen.

28.02.2017 Pöydälle

14.02.2017 Pöydälle

31.01.2017 Pöydälle

Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Marja Piimies
Lisätiedot

Mikko Reinikainen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen@hel.fi

Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 19.10.2016

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 800–4 500 työpaikkaa) uuden metroaseman ympärille, Vattusaaren keskeiselle yritysalueelle. Kaikista suunnitelluista asunnoista ja työpaikoista on kävelyetäisyys asemalle ja uusi asunto- ja työpaikka-alue asettuu myös Länsiväylän ja nopean pyöräilyreitin varrelle. Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta ja muutosalueelle on osoitettu Kantakaupunki C2-määräys joka myös mahdollistaa asuntokaavoituksen. Asemakaavan muutos koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti. Asemakaava-alueella on käynnissä Länsimetron rakennustyöt. Koivusaaren aseman Lauttasaaren puoleinen sisäänkäynti valmistuu vuoden 2016 aikana. Koivusaaren maanalaisen aseman toteuttamiselle välttämättömät poistumistieyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennetaan samalla valmiiksi Koivusaaren puoleisen sisäänkäynnin myöhempää toteuttamista varten.

Alueen kouluihin, Myllykallion kouluun sekä ruotsinkieliseen Drumsö lågstadieskolaniin kohdistuu jo lähivuosina kasvupaineita ja nyt käynnistynyt asemakaavavaihe mahdollistaa uudemman tarvekartoituksen tilojen mitoituksen suhteen osana laajempaa kokonaistarkastelua. Kokonaissuunnittelussa on otettava huomioon asumisen, toimitilojen ja liiketilojen riittävät tilanvaraukset ja pystyttävä arvioimaan olemassa olevien kiinteistöjen riittävyys.

Koivusaaren osalta varhaiskasvatus- ja koulutilojen mitoitus perustuu virastojen kanssa käytyihin neuvotteluihin ja saatuihin mitoitusohjeisiin, joiden mukaan noin 5 000 asukasta tuottaa Koivusaaressa tarpeen rakentaa päiväkoti koivusaarelaisille ja ala-asteen tiloja noin sadalle 1–2-luokkalaiselle. Mitoitusta on syytä katsoa koulun osalta uudelleen kaavan edetessä. Suunnitelmassa Koivusaaren korttelitalon laajuus (päiväkoti + ala-aste 1–2 luokat) on 3 300 kem2.

Lisätiedot

Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

mia.kuokkanen@hel.fi

Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 22.04.2016 § 32

Päätös

Pelastuslaitos päättää antaa Koivusaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16 seuraavan kannanoton:

Pelastuslaitos toteaa, että kaavan jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita alueen sammutusvesijärjestelyihin. Uusien alueiden sammutusvesijärjestelyiden suunnittelu on tehtävä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Kaavoituksessa on myös varauduttava mahdollisten maanpäällisten palovesipostien tarvitsemiin tilavarauksiin, jotka selviävät tarkemmin vasta sammutusvesijärjestelyiden suunnittelussa.

Myös rakennusten pelastusturvallisuuteen ja etenkin asuinrakennusten varatiejärjestelyihin on kiinnitettävä jatkosuunnittelussa huomiota. Kaavaluonnoksessa esitetyt katu- ja reittivaraukset johtavat useammassa asuinkerrostalojen korttelissa siihen, että kaikkien asuntojen varatiet on mahdollista järjestää vain rakennuksen toiselle puolelle. Riippuen tulevien asuntojen koosta ja sijoituksesta, voi olla tarpeen suunnitella varatiejärjestelyitä rakennusten kummallekin sivustalle. Tämä tulisi huomioida kaavassa varaamalla myös pelastustiekäyttöön soveltuvia reittejä riittävästi.

Päätöksen perustelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen kannanottoa Koivusaaren asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16.

Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Asemakaavan muutos koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti.

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 800–4 500 työpaikkaa) uuden metroaseman ympärille.

Koivusaaren kaupunginosan laajentuessa huomattavasti nykyisestä, on tärkeää, että tulevien asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuus sekä pelastuslaitoksen toimintaedellytykset alueella on turvattu. Näihin voidaan kaavassa vaikuttaa tekemällä riittävät tilavaraukset sekä sammutusvesi- että pelastus- ja varatiejärjestelyille alueella.

Lisätiedot

Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31237

pulmu.waitinen@hel.fi

Rakennusvirasto 18.4.2016

Kaupunkisuunnitteluviraston pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1237-00/16, 25.4.2016 mennessä.

Alustavassa asemakaavaluonnoksessa Länsiväylä on tiealuetta. Bulevardin kaavoitusta voidaan tutkia kun yleiskaavan ratkaisuista on päätetty. Tien muuttaminen bulevardiksi vaatii sopimusta maankäytön muutoksista valtion kanssa.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Rakennusvirastossa Koivusaaren asemakaavoituksen yhteyshenkilöinä toimivat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä.

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen@hel.fi

Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237

olli.haanpera@hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 15.4.2016

Koivusaari on kallioista aluetta. Myös maapeitteisten alueiden kalliopinta on pääosin lähellä maanpintaa. Maaperä on enimmäkseen kitkamaata ja vanhaa louhetäyttöä, jonka alla on paikoin savea ja silttiä. Noin puolet nykyisen Koivusaaren maa-alueelle sijoittuvista rakennuksista on perustettavissa maanvaraisesti ja puolet paaluilla. Koivusaaren maa-alueen rakennettavuus on pääosin hyvä. Koivusaaren maanpinta on pääosin tason +3,0 alapuolella, joten nykyiselle maa-alueelle rakentaminen vaatii runsaasti täyttöä.

Koivusaaren maa-alueen laajentaminen merialueelle vaatii merenpohjan ruoppaamista ja täyttöä. Koivusaaren ranta-alueiden vesisyvyys on kohtuullinen, savikerrokset ovat ohuet ja alueella on vain vähän vaikeasti rakennettavia vanhoja täyttöjä. Koivusaaren rantojen ja merialueen rakennettavuus on parempi kuin Helsingin rannikolla keskimäärin. Ruoppauksen ja täyttötyön onnistuessa pääosa uuden täyttöalueen rakennuksista voidaan perustaa maanvaraisesti.

Ennen rakentamista Koivusaari olisi logistisesti järkevä alue Helsingin massojen käsittelyyn. Varastoituja massoja olisi mahdollista käyttää täyttöinä ja esikuormituspenkereinä, mikä pienentäisi perustamiskustannuksia. Koivusaaren täyttötöiden massatarpeen turvaamiseksi ja materiaalikustannusten pienentämiseksi on taloudellisesti järkevää varata etukäteen suurehkoja louhintakohteita.

Lisätiedot

Harri Ruotsala, projektipäällikkö, puhelin: 310 70871

harri.ruotsala@hel.fi

Nimistötoimikunta 13.04.2016 § 39

Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloittamaansa keskustelua Koivusaaren uudesta nimistöstä. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Alahanka–Läsidan
(katuaukio)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: alahanka = aluksen suojanpuoleinen laita, suojanpuoli;

Bågaskärinranta–Bågaskärsstranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Bågaskärin mukaan, joka on Inkoon ulkosaaristossa Porkkalanselällä Suomenlahdessa sijaitseva saari, jossa on vuonna 1955 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Estlanderinkuja–Estlandersgränden
(katu)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Estlanderinlaiturin mukaan;

Estlanderinlaituri–Estlanderskajen
(venesatama)
Perustelu: Muistonimi; pikaluistelija, venesuunnittelija, purjehtija, arkkitehti (Axel) Gustaf Estlanderin (1876–1930) mukaan, joka suunnitteli Helsinkiin mm. NJK:n paviljongin Valkosaareen arkkitehti Nils Johan Settergrenin kanssa;

Koivusaaren puistokatu–Björkholmsallén
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaarenpoukama–Björkholmsbukten
(lahti, poukama)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaarenpuisto–Björkholmsparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Koivusaari–Björkholmen
(metroasema)
Perustelu: Koivusaaren (saari ja kaupunginosan osa-alue) mukaan;

Kotisatama–Hemmahamnen
(venesatama)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Kotisatamanpuisto–Hemmahamnsparken
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Kotisataman mukaan;

Märketinkatu–Märketgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Märketin mukaan, joka on pieni majakastaan tunnettu luoto keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa eli Ahvenanraumaa. Luoto on puoliksi Ruotsin puolella, ja Suomen puoleinen osa kuuluu Hammarlandin kuntaan. Luodolla on vuonna 1977 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Märketinkuja–Märketgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Märketinkadun mukaan;

Kylmäpihlajankuja–Kylmäpihlajagränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen (Kylmäpihlajanrannan mukaan);

Kylmäpihlajanranta–Kylmäpihlajastranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Kylmäpihlajan mukaan, joka on Rauman edustalla ulkosaariston reunalla Selkämeressä sijaitseva saari, jossa on vuonna 1990 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Kylmäpihlajansilta–Kylmäpihlajabron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen (Kylmäpihlajanrannan mukaan);

Leppäsaarenkanava–Alholmskanalen
(kanava)
Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan;

Leppäsaarenpuisto–Alholmsparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, maantäyttöjen myötä Koivusaareen yhdistetyn Leppäsaaren mukaan;

Merisäänaukio–Sjövädersplatsen
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää);

Merisäänkatu–Sjövädersgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merisäänkuja–Sjövädersgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merisäänpolku–Sjövädersstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merisäänsilta–Sjövädersbron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); liitynnäinen, Merisäänaukion mukaan;

Merkkikallio–Signalberget
(aukio)
Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Orrengrundinranta–Orrengrundsstranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Orrengrundin mukaan, joka on Pernajan saaristossa Loviisan edustalla Suomenlahdessa sijaitseva saari, jossa on vuonna 1974 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Porstanaukio–Borstanplatsen
(aukio)
Perustelu: Liitynnäinen, läheisen Porsta-nimisen saaren mukaan;

Porstankaari–Borstanbågen
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Porstanaukion mukaan;

Pursiseurankatu–Segelsällskapsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta);

Satamakapteeninkuja–Hamnkaptensgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); liitynnäinen, Satamakapteeninlaiturin mukaan;

Satamakapteeninlaituri–Hamnkaptenskajen
(venesatama)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: satamakapteeni = suurissa satamissa järjestystä ja liikennettä valvova virkamies, satamapäällikkö;

Singoallankuja–Singoallagränden
(katu)
Perustelu: Liittyy viereiseen Estlanderinlaituriin ja Estlanderinkujaan. Singoalla oli Gustaf Estlanderin suunnittelema, vuonna 1920 valmistunut yli 22-metrinen saaristoristeilijä, jota pidettiin Itämeren nopeimpana purjeveneenä ennen tuhotumistaan vuonna 1922. Singoalla lienee nimetty Viktor Rydbergin (1828–1895) vuonna 1857 julkaiseman samannimisen, 1340–1350-luvuille sijoittuvan romaanin mukaan, jossa päähenkilö, ritari Erland Månesköld rakastuu Singoalla-nimiseen romanityttöön;

Ulkokallanranta–Ulkokallastranden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (merisää); Ulkokallan mukaan, joka on Perämeressä Kalajoen edustalla sijaitseva luoto, jossa on vuonna 1977 perustettu Ilmatieteen laitoksen merisään havaintoasema;

Vaskilahdenkatu–Kopparviksgatan
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahdenranta–Kopparviksstranden
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahdensalmi–Kopparvikssundet
(salmi)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan; käytössä oleva nimi;

Vaskilahdensilta–Kopparviksbron
(silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Vaskilahden mukaan;

Vaskilahti–Kopparviken
(lahti)
Perustelu: Käytössä oleva nimi;

ja

Ylähanka–Lovartssidan
(katuaukio)
Perustelu: Ryhmänimi (kilpapurjehdus ja pursiseuratoiminta); Kielitoimiston sanakirjassa: ylähanka = aluksen tuulenpuoleinen laita, tuulenpuoli, luuvartti.

Nimistötoimikunta on esittänyt osaa nimistä jo luonnosvaiheessa 9.3.2011.

Nimistötoimikunta merkitsee lisäksi tiedoksi, että 15.3.2016 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun ensimmäinen säätiedotus merenkulkijoille eli merisää lähetettiin radiossa:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klassikko

16.03.2016 Pöydälle

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 12.4.2016

Kaupunginmuseo tarkastelee asemakaavahanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka- alueen rakentaminen Koivusaareen (n. 5000 asukasta) uuden metroaseman ympärille. Koivusaaren asema seudun kaupunkirakenteessa muuttuu nykytilanteeseen nähden Länsimetron rakentamisen myötä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Koivusaaren osayleiskaavan 14.1.2015, mutta kaava ei ole lainvoimainen muutoksenhakuprosessin ollessa kesken.

Asemakaavan luonnoksessa Koivusaaressa suurin osa kortteleista on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuinkerrostalojen korttelialuilla rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-8 kerroksen välillä. Koivusaaren tärkeimmät virkistyspalvelut liittyvät veneilyyn. Satamien suunnittelu on tärkeä osa Koivusaaren suunnittelua.

Nykyinen Koivusaari on muodostunut alun perin kahdesta saaresta: Koivusaaresta (Björkholmen) ja Leppäsaaresta (Alholmen). Suurin osa saarella nykyisin sijaitsevista rakennuksista liittyy veneilyyn. Aiemmin siellä on ollut myös pienteollisuutta. Alueen eteläpuolta on käytetty kaatopaikkana1950-luvulle asti. Jorvaksentie Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välille valmistui 1935. Ruoholahden ja Espoon Haukilahden välinen moottoritieosuus avattiin 1965. Alueen läpi kulkeva leveä Länsiväylä on hallitseva piirre Koivusaarelle. Saaren pienvenesatamat ja pursiseurat ovat tehneet alueesta merellisen keskuksen.

Koivusaaren pohjoinen rantaviiva on osittain luonnontilainen ja paikoin tukimuurein rakennettu ja se sisältää kiinteitä laiturirakenteita. Koivusaaren eteläpuoli on veneseurojen käyttämää aluetta. Eteläisin kärki on säilynyt vapaana ja siellä on suojeltu merenrantaniitty.

Kaupunginmuseon Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (2003) on arvotettu yksi kohde Koivusaaresta, entinen Radiator Oy putkiliikkeen varasto ja verstas. Yksikerroksinen tiilinen rakennus on saaren itärannalla ja se on valmistunut vuonna 1939. Kaupunginmuseo on arvottanut sen paikallishistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Rakennuksella ei kuitenkaan ole säilymisedellytyksiä, mitä kaupunginmuseo pitää valitettavana.

Nykyisin lähinnä veneily- ja pienvenesatamakäytössä ja viheralueena toimivan Koivusaaren rakentaminen muuttaa merkittävällä tavalla Helsingin läntisen sisääntulon maisemaa tiiviisti rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Koivusaaren pinta-alaa kasvatetaan täytöillä, jolloin vesialue puolestaan supistuu. Tämä omalta osaltaan muuttaa merellistä maisemaa rakennetuksi ympäristöksi.

Museovirasto lausuu vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 08.09.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi