Meilahden Topeliuksenkatu 41a:n poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 520 tontin 4 (kaavatontti nro 19) asemakaavaa nro 10481 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:
- Poikkeaminen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta (hallinto- ja virastorakennusten korttelialue) siten, että rakennuspaikalla sijaitsevan rakennuksen kerrokset 2–7 saa muuttaa asuinkäyttöön.
- Poikkeaminen asemakaavassa määritellyn julkisivupinnan ja katon leikkauskohdan ylimmän kohdan korkeusasemasta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Ensimmäinen kerros tulee varata pääasiassa liike- ja toimitiloiksi. Ensimmäiseen kerrokseen sisäpihan puolelle saa sijoittaa myös asumista palvelevia tiloja sekä enintään 80 k-m2 asuntoja vain, jos voidaan osoittaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asumisen edellytysten täyttyvän.
- Rakennuksen toiseen kerrokseen saa sijoittaa ainoastaan Topeliuksenkadulle avautuvia asuntoja vain, jos voidaan osoittaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asumisen edellytysten täyttyvän.
- Mikäli rakennukseen osoitetaan asumista muille kuin opiskelijoille ja senioreille, asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän.
- Kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Suojeltavia ovat:
- julkisivut
- nauhaikkunat ja ikkunajaon sommitteluperiaate
- tasossa n. +19,5 olevan vesikaton kattoikkunat ja kaarihalli
- pääsisäänkäynti ja siihen liittyvä aulatila.
- 29.9.2017 päivättyä suunnitelmaa tulee kehittää rakennuslupavaiheessa arvokkaiden sisätilojen osalta kaupunginmuseon lausuntoon (30.6.2017) perustuen. Rakennusluvasta tulee pyytää kaupunginmuseon lausunto.
- Asukkaille on osoitettava omalta tontilta riittävä määrä viihtyisiä, melulta suojattuja ulko-oleskelutiloja, jotka voidaan osoittaa tasossa +19,5 sijaitsevalle vesikatolle (vähintään 180 m2) ja yhteiskäyttöparvekkeille. Yhteisparvekkeiden tulee olla riittävän suuria ja niiden tulee tarjota asukkaille pihaa vastaavat mahdollisuudet viihtyisään, esteettömään oleskeluun. Parvekkeiden tulee olla ripustettuja tai sisäänvedettyjä. Parvekkeet tulee suunnitella rakennuksen alkuperäisen arkkitehtuurin ominaisluonteeseen sopiviksi.
- Asukkaille on osoitettava riittävä määrä viihtyisiä yhteistiloja melulta suojattujen ulkotilojen ja yhteisparvekkeiden yhteyteen.
- Tontilla tulee viivyttää mahdollisimman paljon hulevesien virtausta ennen niiden johtamista aluekuivatusjärjestelmään. Noin puolet tasossa +19,5 olevan vesikaton pinta-alasta tulee istuttaa. Maanvaraiset rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä asumiselle välttämättömiin toimintoihin, on istutettava puin ja pensain.
- Autopaikkoja ja pyöräpaikkoja tulee rakentaa Helsingin autopaikkalaskentaohjeen (Kslk 15.12.2015) mukainen määrä.
- Etupihalle tontin luoteiskulmaan saa sijoittaa urheilutalon esteettömiä asiointipaikkoja enintään 5 kpl. Pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennuksen pohjoispuolelle saa sijoittaa etupäässä urheilutalon asiointiin liittyviä polkupyöräpaikkoja. Asukkaiden polkupyöräpaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti rakennuksen sisälle helposti saavutettavalle paikalle.
- Rakennukseen on rakennettava koneellinen suodattimilla varustettu ilmanvaihto. Tuloilma tulee ottaa mahdollisimman kaukaa ilman epäpuhtauksia tuottavista lähteistä, kuten kaduista ja uimahallin poistoilmasta.
- Vesikatolle sijoitettavien teknisten tilojen ja laitteiden tulee sopia rakennuskokonaisuuden ulkonäköön ja ne tulee suunnitella luontevaksi ja alisteiseksi osaksi rakennusta. Toimistosiiven katolle tulevat laitteet tulee sijoittaa siten, että ne eivät näy kadulle.
- LVIS-laitteiden aiheuttama melu ei saa ylittää rakentamismääräyskokoelman määrittelemää keskiäänitasoa 45 dB.
- Asuntoihin tulee järjestää koneellinen jäähdytys tai muutoin huolehtia siitä, etteivät yhteen suuntaan avautuvat asunnot ylikuumene.
- Rakennustöitä tehtäessä on huomioitava alueella olevat putki- ja kaapelilinjat sekä Topeliuksenkadulla sijaitseva bussipysäkki, jonka käytölle rakennustyö ei saa aiheuttaa häiriötä.
Hakija
Töölön urheilu- ja terveystalo Oy (jättöpäivämäärä 10.1.2017)
Rakennuspaikka
15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 520 tontti 4 (kaavatontti 19)
Hakemus
Hakija hakee lupaa muuttaa Topeliuksenkatu 41a:n toimistokerrosten käyttötarkoitus pysyvästi asuinkäyttöön poiketen asemakaavan merkinnästä YH (hallinto- ja virastorakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa uimahallin).
Lisäksi haetaan poikkeamista julkisivupinnan ja katon leikkauskohdan ylimmän kohdan korkeusaseman korosta.
Hakija perustelee hakemustaan toimistokerrosten osalta tyhjillään olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisella käytöllä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 11.3.1998 vahvistettu asemakaava nro 10481. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on hallinto- ja virastorakennusten korttelialueella, jolle saa sijoittaa uimahallin ja liikuntatiloja.
Rakennuspaikka on voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa osoitettu kerrostalovaltaisen asumisen ja toimitilan alueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin (C2) alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Poikkeamismenettelyn rinnalla laaditaan asemakaavan muutosta, johon kuuluu Töölön urheilu- ja terveystalon lisäksi myös muita korttelin 520 tontteja. Poikkeamishakemuksen ja asemakaavamuutoksen pohjana olevat suunnitteluratkaisut ovat urheilu- ja terveystalon osalta samat.
Poikkeamishakemuksen ja kaavamuutoksen tausta-aineistoksi on laadittu hankekohtainen esiselvitys alueen toiminnallisesta rakenteesta, jossa on käyty läpi hankkeen yritysvaikutuksia paikallisella ja alueellisella tasolla. Monipuolisten yleisten toimintojen kortteli, jossa tontti sijaitsee, sijoittuu Meilahden ja Laakson sairaala-alueiden muodostaman työpaikkavyöhykkeen keskelle. Kaupungin uudessa strategiassa Meilahden kampusalueen asemaa kansainvälisesti merkittävänä terveysalan innovaatio- ja liiketoimintaympäristönä vahvistetaan. Korttelin pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevat Meilahden ja Taka-Töölön asuinpainotteiset alueet.
Alue sijaitsee museoviraston inventoinnissa (RKY) valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen läheisyydessä (Meilahden sairaala-alue ja Taka-Töölön kerrostaloalue).
Poikkeamisen kohteena olevan rakennuksen on suunnitellut 1960-luvulla arkkitehti Einari Teräsvirta. Rakennus muodostaa yhdessä naapuritontilla 520/2 sijaitsevan kiinteistön kanssa yhtenäisen kokonaisuuden, joka on poikkeamis- ja kaavamuutosprosessin yhteydessä määritetty kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennuskokonaisuudeksi. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset, jotka poikkeamisella halutaan muuttaa asuinkäyttöön, on suunniteltu alun perin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitiloiksi. 1980-luvulla toimistokerrokset (noin 75 % rakennuksesta) myytiin Senaatti-kiinteistöille. Viimeisin pitkäaikainen vuokralainen Työterveyslaitos muutti pois vuonna 2016, jonka jälkeen toimistokerrokset ovat olleet tyhjillään.
Kohteesta on laadittu hankekohtaisen esiselvityksen lisäksi rakennushistoriallinen selvitys, kuntotutkimus sekä meluselvitys, joihin poikkeamispäätös ja kaavamuutos perustuvat.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston, (nyk. kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden asemakaavoitus-palvelu) kirjeellä (12.5.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajemmalle kuulemiselle ei katsottu olevan tarvetta, sillä muutokset tapahtuvat etupäässä rakennuksen sisällä. Kaavamuutoksen yhteydessä kuultiin laajempaa osallisten joukkoa. Keväällä 2017 järjestetyn OAS- ja kaavaluonnoskuulemisen yhteydessä osallisilla ei ollut kommentoitavaa Topeliuksenkatu 41a:n suunnittelusta.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY), Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, liikuntavirastolta, sosiaali- ja terveysvirastolta, kiinteistöviraston tilakeskukselta, pelastuslaitokselta ja ympäristökeskukselta.
HSY toteaa lausunnossaan (20.6.2017), että tontin pohjoisreunassa sijaitsee DN 600 -päävesijohto, joka tulee ottaa huomioon tontin suunnittelussa ja rakentamisessa. Johdon kohdalla ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vahinkoa päävesijohdolle tai sen kunnossapidolle, kuten esimerkiksi sijoittaa kiinteitä tai raskaita rakenteita, istuttaa puita tai muuttaa nykyistä maanpinnantasoa merkittävästi. Rakentaminen vesijohdon läheisyydessä tulee tehdä varovaisuutta noudattaen.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (30.6.2017), että voimassa oleva kaava on sisällöltään vanhentunut eikä riittävästi huomioi Töölön Urheilutalon kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Rakennuskokonaisuus on hyvin säilynyt ja ilmentää aikansa toimisto- ja urheilutaloille tyypillisiä pyrkimyksiä ja on myös edustava esimerkki Teräsvirran arkkitehtuurista. Rakennus on ollut alkuperäisessä käytössään rakentamisestaan asti. Kaupunginmuseon mukaan asemakaavaluonnokseen kirjattu rakennuskokonaisuutta koskeva suojelumääräys turvaa kohteen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot.
Kaupunginmuseon mielestä poikkeamishakemuksen suunnitelmissa ei ole esitetty sellaista, joka tulevassa käyttötarkoituksen muutoksessa ja korttelin asemakaavan muutoksen valmistelussa vaikeuttaisi rakennuksen kaupunkikuvallisen arvon, merkittävän rakennuskokonaisuuden ja arvokkaiden rakennusosien ja julkisivujen säilyttämistä. Kaupunginmuseo esittää, että poikkeuslupaa käsiteltäessä ja myöhemmin rakennuslupaa myönnettäessä olisi suojelumääräyksen lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota tulevien asuinkerrosten asuntojakoon ja siihen liittyviin tilajärjestelyihin, jotta rakennuksen sisätilojen arvokasta muodonantoa ja kohteen rakennusosia voidaan säilyttää. Museon mukaan arvokkaita tai säilytettäviä rakennusosia, tiloja tai tilasarjoja ovat mm.:
- rakennuksen sisääntuloaula, pääporrashuone, kuudennen ja seitsemännen kerroksen välinen kierreporras ja uima-allastilan alkuperäisenä säilynyt parvelle johtava porras.
- käytävätilojen jäsentely ja muotoilu: kerrosten käytäväseinien kaarevuus, jäsentely ja käytävien solmukohtien avaruus.
- pitkälti alkuperäisenä säilynyt palloiluhalli.
Lisäksi kaupunginmuseo esitti
- rakennuksen lounaisnurkan sisääntuloaulan palauttamista alkuperäiseen avaraan muotoonsa, jolloin aulatilassa olevan ylimääräisen tilarakennelman poistamisen lisäksi voisi poistaa ratkaisultaan kömpelön esteettömään liikkumiseen tarkoitetun luiskan.
- uima-allastilan palauttamista vastaamaan alkuperäistä arkkitehtonista suunnitelmaa palauttamalla tilan luonnonvaloyhteys pihalle nyt peitettyjen kattoikkunoiden kautta.
- uima-allastilan eleettömän ja harmonisen arkkitehtuurin palauttamista.
Ympäristökeskuksen kannanotossa (13.7.2017) todetaan, että alue on voimakkaasti sekä liikennemelun että ilman epäpuhtauksien kuormittamaa. Ympäristökeskuksen mukaan Topeliuksenkadun puolelle ei tulisi sijoittaa liikenteen haittojen vuoksi ainoastaan kadun suuntaan avautuvia asuntoja etenkään, kun kerroksiin 1-4 on suunniteltu senioriasumista (ns. ”herkät kohteet”). Hiukkasaltistuksen vähentämiseksi rakennuksessa tulee olla koneellinen ilmanvaihto ja tuloilma tulee ottaa tehokkaasti suodatettuna kattotasolta mahdollisimman kaukaa kaduista. Tuloilma tulee ottaa myös riittävän kaukaa uimahallin poistoilmasta.
Ympäristökeskuksen mukaan rakennuksen julkisivujen ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan voi olla tarve parantaa. Tilojen ääneneristävyys myös rakennuksen sisällä tulee tarkastaa uusi käyttötarkoitus huomioiden siten, ettei asumisterveysasetuksen (545/2016) mukaisista vaatimuksista tingitä. Lisäksi tulee varmistaa, ettei LVIS-laitteiden aiheuttama melu ylitä rakennusmääräyskokoelman määrittelemää keskiäänitasoa 45 dB.
Ympäristökeskus huomauttaa myös, että koneellisen jäähdytyksen edellyttämistä tulee harkita, sillä yhteen suuntaan avautuviin asuntoihin voi liittyä etenkin kesäisin lämpöongelmia.
Helen Oy:n mukaan (9.10.2017) Töölöntullinkadulta Topeliuksenkadulle kulkee korttelin kautta DN150 kaukolämpösyöttö, joka kulkee rakennuskokonaisuuden kellarissa. Linjaa tarvitaan jatkossakin.
HSL:n mukaan (2.10.2017) Topeliuksenkadulla on korttelin 520 kohdalla vilkas bussiliikenne läpi päivän, joten Töölön uimahallirakennuksen remontin aiheuttamat haasteet katuosuuden bussiliikenteelle tulee pyrkiä minimoimaan.
Kiinteistöviraston tonttiosasto ja tilakeskus, sosiaali- ja terveystoimi, liikuntavirasto, Helen Sähköverkko Oy ja rakennusvirasto ilmoittivat, ettei lausuttavaa ollut. Pelastuslaitos käsitteli lausuntopyynnön tiedonantona.
Perustelut
Poikkeamisen kohteena oleva kiinteistö on alueella, jota koskevat periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen. Hanke on kuitenkin ollut vireillä jo ennen 11.4.2017 kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyjä periaatteita. Hankkeesta on tehty em. periaatteissa vaadittu hankekohtainen esiselvitys alueen toiminnallisesta rakenteesta, joka sisältää alueellisen tarkastelun ja yritysvaikutusten arvioinnin.
Käyttötarkoituksen muutos muuttaa paikallisesti alueen monipuolista toimitilapainotteisuutta asuinpainotteisemmaksi. Suunnittelualue kuuluu toimistotilan vakiintuneen kysynnän alueeseen, jolla on melko vähän vapaita toimitiloja. Odotettavissa on, että alueella on kysyntää toimitiloille myös tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta muutos asumiseen ei ole alueen tavoitteiden mukainen. Laajemmassa mittakaavassa alue säilynee kuitenkin suurena työpaikkakeskittymänä Meilahden ja Laakson sairaala-alueiden takia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tässä tapauksessa, koska opiskelija-asuntojen toteuttaminen tukee alueen muita toimintoja (Meilahden kampus) ja senioriasumista tukevaa toimintaa on lähiympäristössä runsaasti (saman kiinteistön uimahalli- ja urheilutilat, lähiympäristön sairaala- ja terveydenhuoltopalvelut yms.). Lisäksi voidaan katsoa, että kiinteistössä säilyy alueellisessa mittakaavassa riittävästi toimi- ja liiketilaa urheilutalotoiminnan ja rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen jäävien toimi- ja liiketilojen myötä.
Poikkeaminen julkisivupinnan ja katon leikkauskohdan ylimmän kohdan korkeusasemasta voidaan sallia, sillä korkeusaseman ylittävä uusi ilmanvaihtokonehuone on vedetty reilusti irti julkisivupinnasta eikä muutos hankkeen havainnekuvien perusteella vaikuta oleellisesti kaupunkikuvaan.
Poikkeamispäätökseen on liitetty useita ehtoja, sillä kyseessä on kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä kokonaisuus, joka tullaan suojelemaan parhaillaan valmisteltavana olevalla kaavamuutoksella. Poikkeamisen ehtoihin on liitetty myös asumisturvallisuuteen, -terveellisyyteen ja -viihtyisyyteen, toimi- ja liiketilojen järjestämiseen sekä teknisiin ratkaisuihin (melu- ja ilmanlaatukysymykset) liittyviä ehtoja. Ehdot vastaavat samaan aikaan laadittavana olevaan asemakaavan muutosluonnokseen kirjattuja asemakaavamääräyksiä.
Poikkeamisen erityinen syy on monipuolisen asuntorakenteen sekä rakennussuojelutavoitteiden edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom sekä 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta
Rakennusvalvontataksa 2017, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Hanna Pikkarainen ja arkkitehti Leena Paavilainen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 30.6.2017
Detta beslut publicerades 15.11.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 203 §.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 203 § (maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Föredragande
Mer information fås av
Leena Paavilainen, arkkitehti, puhelin: 09 310 64424
Hanna Pikkarainen, tiimipäällikkö, puhelin: 09 31037027