Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi Mayors for Peace -verkoston huomioimisesta kaupungin rauhankasvatustyössä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki liittyi vuoden 2017 alussa laajaan kansainväliseen Mayors for Peace-verkostoon, joka tähtää ydinaseistuksen lakkauttamiseen.

Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalla tehdään rauhankasvatustyötä tätä laajemmasta näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen ja syrjimättömän ilmapiirin varmistaminen, osallisuuden ja vertaissuhteiden vahvistaminen sekä monialaisen, poikkihallinnollisen yhteistyön tekeminen ovat kaikki keskeisiä toimialan eri palveluissa sekä yhteisessä työssä.

Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat tärkeitä ja niitä on edistetty jo vuosien ajan suunnitelmallisesti. Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman lisäksi nuorisotyön ja henkilöstöpolitiikan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ohjaa Nuorisoasiainkeskuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2014–2017. Yhdenvertaisuuslain mukaisesti nuorten kanssa tehtävän työn lähtökohtana on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suhtautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Nämä näkökulmat ovat kaikki rauhankasvatustyön perustana koko toimialalla, kuten nuorisopalveluissakin.

Nuorisopalveluissa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä edistetään vahvistamalla henkilökunnan osaamista yhdenvertaisessa työssä nuorten kanssa. Nuorisopalvelut on ollut vuodesta 2015 alkaen mukana kehittämässä ja kouluttautumassa ”Minun Silmin, Sinun Silmin” -ohjelmaan, jota koordinoidaan kaupunginkansliasta. Ohjelma pohjautuu näyttöön perustuvaan Cambridgen yliopistossa kehitettyyn vihapuheen, ääriajattelun ja vastakkainasettelun torjuntaan tähtäävään ohjelmaan ICThinking ©. Ohjelmaa on tuloksellisesti sovellettu eri-ikäisille ja eri kohderyhmille Englannissa, Skotlannissa, Keniassa ja Bosniassa. Minun silmin Sinun silmin -ohjelma on räätälöity erityisesti nuorisotyöhön ja koulumaailman tarpeisiin Helsingissä. Ohjelman kohderyhmänä ovat 13-18 vuotiaat nuoret. Ohjelman tavoitteena on vähentää konflikteja, jotka syntyvät esim. rasismista ja erilaisuuden pelosta sekä antaa konkreettisia ajattelun ja toiminnan välineitä arjen tilanteiden ja konfliktien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen väkivallattomasti. Ohjelman avulla osallistujien ajattelu monialaistuu, ja erilaisten näkökulmien kunnioittaminen lisääntyy, jolloin vaikutetaan tehokkaasti myös jäykkään mustavalkoiseen, ääriajattelun pohjalla olevaan, ajattelutapaan. Tämä tukee demokratiakasvatusta, neuvottelutaitoja sekä lisää kykyä yhteiseen päätöksentekoon. Nuorisopalvelujen nuoriso-ohjaajia on kouluttautunut ohjelman vetäjiksi ja ohjelmaa tullaan hyödyntämään nuorten kanssa työssä. Lisäksi Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä muiden kuntien nuorisotoimien kanssa ihmisoikeuksia edistävän nuorisotyön kehittämisessä ja Rauhankasvatusinstituutin kanssa rauhankasvatusta tukevassa työssä.

Nuorisotyön painotusten ja ohjelmien lisäksi kirjastoilla on jo lähtökohtaisesti monipuolinen rooli kaikkien kansalaisten sivistyneenä ja sivistävänä kohtaamispaikkana. Myös uusi kirjastolaki (1492/2016, 6§) edellyttää, että kirjastot edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua sekä tarjoavat tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Kirjastot toteuttavat sananvapautta käytännössä takaamalla laadukkaan tiedon saatavuutta ja tarjoamalla apua sen löytämiseen ja tunnistamiseen. Ne tukevat työllään erityisesti kansalaisten mediakriittisyyden osaamista. Toinen ulottuvuus on foorumien tarjoaminen kansalaisten jokapäiväiselle tasaveroiselle kohtaamiselle. Tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että yleensä erityisryhminä kohdellut ihmiset kuten nuoret, ikäihmiset ja maahanmuuttajat arvostavat kirjastoja tiloina, joihin jokainen saa tulla omana itsenään. Kaikkia kohdellaan kyselemättä samanarvoisina, mikä on erityisesti monille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tärkeä kokemus.