Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Nina Hurun aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle vanhusten neuvolapalveluiden järjestämistä kirjekutsumisella koskevasta valtuutettu Nina Hurun ym. valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa kuntaa järjestämään ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Iäkkäiden henkilöiden palveluneuvontaa vahvistettiin aloittamalla keskitetty puhelinpalveluneuvonta Seniori-info 1.2.2016. Iäkkäille ja työttömille avoimissa palvelukeskuksissa sosiaaliohjaajat neuvovat ja ohjaavat asiakkaita käyttämään sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Lisäksi omaishoidon toimintakeskukset ohjaavat omaishoitoperheitä. Terveysasemien henkilökunnan ja sosiaaliohjaajien sekä suun terveyden ammattilaisten välinen yhteistyö on vakiintunut Tukevasti kotona -hankkeen myötä. Sosiaali- ja lähityön sosiaaliohjaajat työskentelevät säännöllisesti terveysasemilla vahvistaen iäkkäiden henkilöiden palveluohjausta. Terveysasemilla joko lääkärin tai terveyden-/sairaanhoitajan vastaanotolla käy vuoden aikana suuri osa yli 75-vuotiaista (82 % v. 2016). Näillä käynneillä huolehditaan kokonaisvaltaisesti iäkkään terveydestä ja ohjataan asiakkaita tarpeen mukaan sosiaalipalvelujen piiriin. Terveysasemilla on käytössä myös ns. Seniorin terveystarkastus, jossa puututaan iäkkäille tyypillisimpiin ongelmiin.

Suunnitelmissa on myös muistiselvitysten jälkeen kehittää lievän kognition heikentymän henkilöille nykyistä vahvempaa elämäntapaohjausta mm. liikunnan ja ravitsemuksen parantamiseksi.

Muistisairauksien tunnistamiseen ja hoitoon on erityisesti kiinnitetty huomiota. Terveysasemien osaamista ja potilasohjausta muistisairauksissa on parannettu: geriatrit ovat käyneet konsultoimassa terveysasemalääkäreitä muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä, ja toimintaa kehitetään ja laajennetaan edelleen. Muistivastuuhoitajatoimintaa ja muistitestausta terveysasemilla on kehitetty sekä parannettu muistisairausdiagnoosin jälkeistä seurantaa edelleen terveysasemien, kotihoidon ja palvelukeskusten yhteistyötä tiivistäen. Vuonna 2016 geriatrian poliklinikan toimintaa on vahvistettu ja muistikoordinaattoritoiminta keskitettiin sinne. Kaksi muistikoordinaattoria on saatu lisää: ruotsinkielinen ja vastaava muistikoordinaattori. Tutkimuksiin pääsy poliklinikoille on nopeutunut ja geriatrian poliklinikan toiminnassa sujuvoitetaan edelleen tutkimus- ja hoitoprosessia. Kaikki nämä toimet tukevat muistisairaiden kotona asumista.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa ja kotikäyntejä jatketaan edelleen. Kaikki kalenterivuonna 75 vuotta täyttävät, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä, kutsutaan yhteiseen tiedotustilaisuuteen (20 % kutsun saaneista osallistui vuonna 2016). Siellä kerrotaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämän lisäksi on mahdollisuus saada myös kotikäynti. Kaikille kalenterivuonna 85 vuotta täyttäville, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä, tarjotaan hyvinvointia ja terveyttä tukeva kotikäynti (23 % kirjeen saaneista osallistui vuonna 2016). Palvelukeskuksissa tehdään myös etsivää työtä, esimerkiksi alueen iäkkäitä asiakkaita kutsutaan kirjeitse tutustumaan palvelukeskustoimintaan ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Näin löydetään ne iäkkäät, jotka eivät itse hakeudu palvelujen piiriin. Kaikilla viranomaisilla on velvollisuus ja muilla kansalaisilla oikeus tehdä ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Ilmoitus tehdään, kun herää huoli sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää.

Tällä hetkellä valmistellaan keskitetyn palveluneuvonnan, -ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamallia. Keskitetty malli yhdenmukaistaa käytäntöjä ja turvaa tasalaatuisen ohjauksen sekä yksinkertaistaa asiakkaiden näkökulmasta palveluihin hakeutumista. Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen yhteydessä valmistellaan nk. Seniorilaituri-mallia, jolloin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta ikääntyneille. Tämän toimintamallin kokeilu aloitetaan Vuosaaren terveysasemalla.

Helsingissä vuonna 2015 aloitetun Stadin ikäohjelman toimeenpanossa ovat asukkaat ja asiakkaat keskeisesti mukana. Palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa lisää asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Eri palveluissa toimii asiakasneuvostoja ja kokemusasiointuntijoita käytetään aiempaa enemmän. Stadin ikäohjelman jatkovalmistelussa turvataan asukkaiden osallistuminen. Näin myös tieto erilaisista palveluista välittyy asukkaille ja toisaalta palvelutarpeista viranomaisille.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei pidä tarpeellisena, että aloitettaisiin ns. vanhusten neuvolapalvelut ja kirjeellä kutsuttaisiin iäkkäitä vapaaehtoiseen vuositarkastukseen sopivin väliajoin. Nykyisiä monipuolisia palveluja toteuttaen ja edelleen kehittäen voidaan tavoittaa iäkkäät asukkaat ja tukea heidän hyvinvointiaan ja terveyttään.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että he saavat asianmukaista neuvontaa, palvelua ja hoitoa sekä tukea arjessa selviytymiseen. Kunta voi tukea ikäihmisiä tarjoten riittävät ja oikea-aikaiset palvelut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa on tärkeää kuulla eri tahoja, erityisesti ikääntyneitä itseään.”