Sosiaali- ja terveystoimiala antaa lausunnon valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta Helsingin omissa ammattiopistoissa opiskelevien opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisäämisestä. Seuraavassa lausunnossaan sosiaali- ja terveyslautakunta ottaa kantaa vain oman toimialan harjoittelukäytäntöihin:

"Nykytilanteen kuvaus

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala toimii monipuolisena opiskelijoiden oppimis- ja tutkimusympäristönä. Sosiaali- ja terveystoimiala tarjoaa ammattikorkeakouluopiskelijoille ja ammatillisessa koulutuksessa oleville mahdollisuuksia harjoittelujaksojen, työssäoppimisen, osaamisen näytön ja näyttötutkintojen suorittamiseen. Toimialalla harjoittelee myös yliopistossa perustutkintoa opiskelevia opiskelijoita. Harjoittelujen lisäksi Helsingin sosiaali- ja terveystoimi myöntää opiskelijoille lupia toteuttaa opinnäytetöitä toimialan työympäristöissä.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala on solminut ohjaussopimukset pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Suurimmat oppilaitokset ovat Metropolia ammattikorkeakoulu sekä Stadin ammattiopisto ja Stadin aikuisopisto. Valtaosa harjoittelu- ja näyttötutkintopaikoista annetaan juuri näille oppilaitoksille. Stadin ammatti- ja aikuisopistojen jälkeen seuraavaksi suurin ammatillinen oppilaitos on Helsingin Diakoniaopisto ja loput ovat pienempiä oppilaitoksia. Sosiaali- ja terveystoimi perii ohjauksesta kulukorvauksen, joka on 38,68 euroa opintoviikolta ja lisäksi suojavaatteista peritään 2,86 euroa opintoviikolta. Kulukorvauksien taso on keskitasoa verrattaessa muihin sote-organisaatioihin pääkaupunkiseudulla.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammatillisessa koulutuksen opiskelijoiden harjoittelujaksoja on vuositasolla keskimäärin n. 2500, mikä tarkoittaa n. 37 500 harjoittelupäivää vuodessa. Opiskelijoiden lukumääriä ei enää voi kasvattaa, koska opiskelijoille tulee voida tarjota riittävä määrä oppimis- ja harjoittelutilanteita. Lisäksi työyksiköissä potilas- ja asiakasturvallisuus ei saa vaarantua. Ohjaajia ja näyttötutkintojen vastaanottajia koulutetaan ammatillisissa oppilaitoksissa ja koulutusta on ollut tarjolla riittävästi. Ohjauksen onnistumista ja laatua on alettu seurata vuoden 2017 alusta sähköisellä opiskelijoiden täyttämillä CLES-palautekyselyllä. Tätä ennen opiskelijoiden palaute on pyydetty lomakkeella. Pääsääntöisesti ohjauksesta saatu palaute on ollut hyvää, ilmoitettuihin ongelmakohtiin on puututtu välittömästi.

Haasteet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittävyydessä

Suuri haaste on työelämän tarjoamien harjoittelupaikkojen sopivuus ja riittävyys Helsingissä ja laajemmin koko pääkaupunkiseudulla. Harjoittelupaikkojen niukkuutta ei ole yksinomaan Helsingin kaupungin työpaikoilla, vaan alueen kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa organisaatioissa. Ratkaisu ei ole yhden organisaation käsissä, vaan se on laajempi kysymys. Ammattikorkeakoulu- ja ammatillista tutkintoa suorittavien harjoitteluvolyymejä ei voi erottaa toistaan, koska työyksikön näkökulmasta on kysymys kokonaisuudesta.

Tärkeimpinä taustatekijöinä ovat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen pääkaupunkiseudulla lähes kaikissa ammattikorkeakoulu- ja ammatillisissa tutkinnoissa sekä työelämän puolella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä ja hoito- ja palvelukäytännöissä tapahtuneet muutokset. Palvelurakenne on muuttunut, ympärivuorokautisen hoidon laitospaikat ovat vähentyneet ja painopiste on siirtynyt kotona asumisen tukemiseen ja palveluasumiseen. Palvelurakenteen muuttuminen edellyttää myös opiskelijoiden oppimistavoitteiden, harjoittelun ja työssä oppimisen uudistamista.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä saneerataan paljon pääkaupunkiseudulla, mikä puolestaan tarkoittaa, että täysi kapasiteetti ei ole käytössä. Pääkaupunkiseudulla on paljon myös yksityistä palveluntuotantoa, joka ottaa rajatusti opiskelijoita.

Edellä luetellut tekijät kukin osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että harjoittelupaikkojen kokonaismäärä on pienentynyt, mikä puolestaan on vaikuttanut isojen julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden harjoittelupaikkojen kysynnän lisääntymiseen ja kuormittumiseen. Kun oppilaitos ei saa yhdeltä organisaatiolta tarvitsemaansa määrää harjoittelupaikkoja, niin oppilaitos kääntyy toisen organisaation puoleen.

Yhteistyömuotojen kehittämisestä

Opiskelijaharjoittelun yhteistyömuodot ja yhteyshenkilörakenteet ovat vakiintuneita. Oppilaitoksilla ja sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuuksilla on nimetyt henkilöt, jotka toimivat keskenään tiiviissä yhteistyössä. Konkreettinen yhteistyö harjoittelupaikkavarauksissa ja ohjauksen sisällöissä toteutuu työyksikkötasolla.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimella on myös hallinnollisella tasolla yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksien kanssa. Toimialan edustaja on kaupungin ammattiosaamisen toimikunnassa työelämän edustajana ja oppilaitosten neuvottelukunnissa. Lisäksi tavataan vuosittain oppilaitoksien rehtoreita ja koulutusalojen päälliköitä. Oppilaitokset pyytävät myös työelämän edustajilta asiantuntijalausuntoja uusien opetussuunnitelmien sisällöistä.

Oppilaitosten ja työelämän yhteistyöneuvotteluissa on mietitty erilaisia harjoittelujen ratkaisumalleja; uusia käytäntöjä on pilotoitu ja otettu käyttöön. Työelämätaho on esittänyt oppilaitoksille, että lukukausien kaikki kuukaudet otetaan kattavasti käyttöön harjoitteluissa. Sujuvuutta lisää myös se, että oppilaitokset tekevät keskenään yhteistyötä ja käyvät tiivistä keskustelua työelämän kanssa. Harjoittelupaikkavarauksien peruutukset ilmoitetaan mahdollisimman varhain, näin vapautuvia harjoittelupaikkoja voidaan antaa muille. Laitoshoidon harjoittelujaksoilla opiskelijat eivät harjoittele ainoastaan aamuvuoroissa, vaan niissä työvuoroissa, missä ohjaajakin työskentelee. Tämä käytäntö mahdollistaa sen, että työyksikköön voidaan yhtäaikaisesti ottaa useampia opiskelijoita. Opiskelijat harjoittelevat enemmän käytännön harjoitteluja oppilaitoksen simulaatiotiloissa. Opiskelijan esittämiä toivomuksia vaihtaa harjoittelupaikka ei voida ottaa huomioon kuin yksittäisissä tapauksissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteenveto

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäessään oppilaitoksille tutkintojen järjestämisluvat ottaa huomioon ennen kaikkea alueen työelämän henkilöstötarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot vastaavat alueen oppilaitoksien harjoittelutarpeisiin säädösten mukaisesti. Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on lakisääteinen velvollisuus antaa opiskelijoille mahdollisuus käytännön harjoitteluun, mikä varsinkin Helsingissä näkyy suurina opiskelijamäärinä. Lautakunta korostaa, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa otetaan jo nyt huomioon kaupungin omat oppilaitokset Stadin ammatti- ja aikuisopisto ja osakeyhtiömallilla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu jaettaessa harjoittelupaikkoja. Esimerkiksi terveysasemien ammatillisen koulutuksen harjoittelupaikat annetaan ainoastaan Stadin ammatti- ja aikuisopistoille. Oppisopimuskoulutukset toteutetaan Stadin aikuisopistossa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää näkemyksenään nykyisten käytäntöjen jatkamista harjoittelupaikkojen jakamisessa, jotta hyvä yhteistyö alueen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa jatkuisi. Kaikissa alueen oppilaitoksissa opiskelee helsinkiläisiä ja kaikista pääkaupunkiseudun oppilaitoksista rekrytoidaan valmistuneita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Oppilaitoksilla on myös erilaisia painotuksia opetuksessa, kuten esimerkiksi ruotsinkielellä tarjottavat opinnot. Harjoittelujaksot eivät ainoastaan täytä ainoastaan ammatillisten osaamisen harjoittelun tavoitteita, vaan ovat tärkeä sisääntuloväylä uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Onnistuneet harjoittelujaksot lisäävät merkittävästi organisaation vetovoimaisuutta ja opiskelijoiden halukkuutta tulla Helsingin kaupungille töihin valmistumisen jälkeen. Harjoittelujaksoilta rekrytoidaan usein suoraan kesän vuosilomasijaiset.

Lisäksi lautakunta toteaa, että sote-opiskelijoiden ohjausta ei ole erikseen resurssoitu, vaan ohjaustehtävä on rakennettu osaksi työtehtäviä. Sosiaali- ja terveysalalla työntekijöillä on opetusvelvollisuus. Ohjaajille järjestetään ohjaajakoulutusta ja näyttötutkinnon vastaanottajakoulutusta. Yhtenä kannustimena on ohjaajille maksettava ohjauspalkkio, 5 euroa/ohjauspäivä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimi on valmis tarkastelemaan opiskelijoiden harjoitteluprosesseja ja käymään tarkemmin läpi kehittämis- ja yhteistyötarpeita oppilaitoksien kanssa. Tämä yhteistyö kannattaa kytkeä ammatillisten koulutuksen reformiin, joka on tällä hetkellä eduskunnassa hallituksen esityksenä laiksi ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.

Lopuksi sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa tuoda esille suunnitteluvaiheessa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen uudistuksen. On oletettavaa, että lakien voimaan tulon myötä sosiaali- ja terveydenhuollon perus-, ammatti- ja erikoisammattiopintoihin liittyviä käytännön harjoitteluja joudutaan uudelleen organisoimaan maakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa. Tällöin on välttämätöntä tarkastella työelämän ja sote-alan oppilaitosten yhteistyörakenteet ja opiskelijoiden käytännön harjoitteluympäristöjen tarpeet koko maakunnan tasolla."

Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa 15.9.2017 mennessä valtuutettu Sanna Vesikansan ja 14 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta Helsingin omissa ammattiopistoissa opiskelevien opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisäämisestä. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille tarve huolehtia opiskelijaohjauksen riittävästä resurssoinnista ja uusien ohjauskeinojen käyttöön otosta.

Valtuustoaloite on liitteenä.

Lausuntoa on myös pyydetty Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Detta beslut publicerades 23.08.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §