Oikaisuvaatimus koskien autoalan autokorinkorjauksen määräaikaista lehtorin virkaa
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä Stadin ammattiopiston vs. toimialarehtorin 10.4.2017 tekemää päätöstä (§15) koskevan oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta yhtyy ensivaiheen lopputulokseen ja viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Stadin ammattiopiston toimialarehtori päätti 10.4.2016 (§ 15) valita ********** autoalan autokorinkorjauksen lehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.2017-31.7.2018 väliseksi ajaksi. Koska virkaan ei ollut kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita, täytettiin virka määräaikaisena.
Oikaisuvaatimuksentekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen 21.4.2017 ja katsoo, että hänet olisi tullut valita valitun sijaan kysymyksessä olevaan määräaikaiseen virkaan. Perusteluinaan oikaisuvaatimuksentekijä toteaa, että hänellä on parempi koulutus ja kokemus alalta. Hän myös toteaa, että työsuojeluviranomaiset kieltävät syrjinnän työpaikkaan valittaessa.
Virka oli julkisessa haussa 14.2 - 28.2.2017. Määräaikaan mennessä tehtävää haki 4 henkilöä. Hakijoista kukaan ei täyttänyt viralle asetettuja kelpoisuusehtoja. Yksi hakija ilmoitti, ettei ole käytettävissä tehtävää täytettäessä.
Hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena ja kielitaitovaatimuksena oli ammatillisten opintojen opettajalta vaadittava kelpoisuus (opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen ammatillisten opintojen opettajaa koskevien säännösten 13 §:n ja 17 §:n mukaan). Lisäksi hakemusilmoituksessa edellytettiin hyvää autokorinkorjauksen autokorjaamolla hankittua käytännön osaamista.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon, 2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja 3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavassa tehtävässä.
Asetuksen 13 §:n 2 momentin mukaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos korkeakoulututkintojen järjestelmässä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän edellyttämää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai jos koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävä edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai jos koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Opettajalta tällöin edellytetään koulutuksen järjestäjän päättämään tehtävään soveltuva erikoisammattitutkinto, tai jollei tutkintorakenteessa ole soveltuvaa erikoisammattitutkintoa, muu soveltuva tutkinto tai koulutus, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.
Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hallituksen esityksen (HE1/1998 vp.) perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja tai taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta annetun asetuksen 23 §:n mukaan sen estämättä, mitä muualla kysymyksessä olevassa asetuksessa säädetään, voidaan ammatillisten opintojen opetusta määrätä enintään kahden vuoden ajaksi antamaan henkilö, jolla on opetustehtävän edellyttämä riittävä koulutus ja vahva käytännön ammattitaito. Tällainen henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli vuoden ajaksi, jos opetustehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Oikaisuvaatimuksentekijä on suorittanut autopeltisepän ammattitutkinnon, autokorimekaanikon ammattitutkinnon ja autokorimestarin erikoisammattitutkinnon. Hänellä ei ole opettajalta vaadittavia pedagogisia opintoja. Hän on työskennellyt autopeltiseppänä 12 vuotta ja autokorikorjauksen tehtävissä 15 vuotta. Lisäksi hän on toiminut Stadin ammattiopiston töiden vastaanottajana 4 kuukautta. Hän on toiminut työssään työpaikkakouluttajana, mutta hänellä ei ole kokemusta ammatillisessa oppilaitoksessa toimimisesta.
Valittu on suorittanut ajoneuvoasentajan perustutkinnon sekä vakuutus- ja korinkorjaamoalan työjohdon koulutuksen (80 ov). Lisäksi hän opiskelee oppisopimuksella autokorinkorjaajaksi. Opinnoista puuttuu kolme tietopuolista opintoa. Valittu on myös suorittamassa autokorimestarin erikoisammattitutkintoa ja hänen on tarkoitus valmistua joulukuussa 2017. Hänellä ei ole opettajalta vaadittavia pedagogisia opintoja. Yli 15 vuotta hän on työskennellyt autokorinkorjaamon työtehtävissä. Tästä ajasta hän on työskennellyt 12 vuotta isänsä omistamassa vauriokorjaamossa ja osallistunut yrityksen liiketoiminnan hoitamiseen. Hänellä on tästä johtuen hyvää kokemusta vauriokorjausalalla yrittäjänä toimimisesta. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet ensisijaisesti autokorinkorjaajan tehtävät ja lisäksi hän on hoitanut työjohdon tehtäviä, joissa hän on vastannut koko vauriokorjausprosessista. Hän on toiminut työssäoppijoiden työpaikkakouluttajana ja myös arvioinut ammattiosaamisen näyttöjä.
Valittu on myös opettanut Stadin ammattioppilaitoksessa autoalan perustutkintoa (autokorinkorjaaja) 24.10.2016 – 15.7.2017 välisenä aikana. Myös oikaisuvaatimuksentekijä haki kyseistä määräaikaista virkaa, mutta ilmoitti, ettei ole käytettävissä määräaikaista virkaa täytettäessä.
Valitun tehtäviin on kuulunut lukuvuoden aikana kaikkien autokorinkorjaajan osaamisalan opintojen opettaminen. Hän on osoittanut erittäin hyvää taitoa opiskelijoiden opintojen eriyttämisessä ja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Hän on toiminut ryhmänohjaajana ja ollut mukana tekemässä ja toteuttamassa erityisopiskelijoiden henkilökohtaista opiskelunjärjestämissuunnitelmaa. Hän on opettanut samanaikaisesti toisen ja kolmannen vuosiluokan opiskelijoita ja pystynyt muokkaamaan harjoitustyöt jokaisen opiskelijan osaamista vastaavaksi. Valittu on integroinut yhteisten aineiden oppimista ammatillisten aineiden opetukseen. Lisäksi hän on nykyaikaisia sähköisiä järjestelmiä opetuksessa ja yhteydenpidossa oppilaiden kanssa.
Valitulla on opetustehtävän edellyttämä riittävä koulutus ja vahva käytännön ammattitaito. Valittu on saanut hyvää palautetta opiskelijoilta ja opettajakollegoilta osaavasta ja kehitysmyönteisestä työotteesta, joka huomioi opiskelijat.
Oikaisuvaatimuksentekijä on tehnyt väitteen, että häntä on syrjitty. Ketään ei saa syrjiä yhdenvertaisuuslaissa säädetyillä perusteilla iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Syynä oikaisuvaatimuksentekijän valitsematta jättämiseen ei ole syrjintä. Valittu hyvän työkokemuksensa ja etenkin opettajana toimimisensa ansiosta voidaan katsoa hakijoista parhaaksi. Valittu on kokonaisarvion perusteella sopivampi hoitamaan autoalan autokorinkorjauksen lehtorin määräaikaista virkaa kuin oikaisuvaatimuksentekijä.
Detta beslut publicerades 27.06.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Tarja Malmivirta, palvelussuhdepäällikkö, puhelin: 09 310 86235