Helen Oy:n ympäristölupa-asia, Jakomäen lämpökeskus
Helen Oy:n ympäristölupa-asia, Jakomäen lämpökeskus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Helen Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Jakomäen lämpökeskuksen toiminnan muuttamista, seuraavaa:
Hakija
Helen Oy, PL 36, 00621 Helsinki
Y-tunnus: 2630573-4
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Jakomäen lämpökeskuksella on voimassa oleva Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Toimintaa muutetaan niin, että laitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho laskee alle 50 MW:n, jolloin lupaviranomainen on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.
Laitos on ns. PiPo-asetuksen (valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja –laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista, 1065/2017) tarkoittama huippu- ja varalämpöyksikkö, jonka käyttöaika on kattilakohtaisesti alle 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Vuoden 2025 alusta alkaen laitoksen käyttöaika rajataan niin, että se on kattilakohtaisesti alle 500 h viiden vuoden liukuvana keskiarvona.
Laitoksen toiminta on ympäristönsuojelulain 30 §:n 3 momentin ja ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvanvaraista, koska se sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n momentin 3 mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireilletulo
Helen Oy on 28.3.2017 hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Jakomäen energiantuotantolaitoksen ympäristölupaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on siirtänyt hallintolain 21 §:n nojalla 29.3.2017 vireille tulleen ympäristölupahakemuksen käsiteltäväksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa. Helsingin kaupungin kirjaamo on vastaanottanut lupahakemuksen 4.12.2017. Päivitetty lupahakemus on liitteenä 1.
Laitoksen sijaintipaikka ja kaavoitustilanne
Jakomäen lämpökeskus sijaitsee Jakomäessä Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) osoitteessa Kankaretie 6, 00770 Helsinki. Lämpökeskustontin kiinteistörekisteritunnus on 91-41213-1. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Lämpökeskuksen tontti rajoittuu eteläpuolelta Kankarepolkuun, itäpuolelta Somerikkopolkuun sekä länsipuolelta Kankaretiehen. Pohjoispuolelta lämpökeskus rajoittuu puistoalueeseen. Fazerilan pohjavesialueen rajoja on tarkistettu vuoden 2008 ympäristölupapäätöksen jälkeen niin, että Jakomäen lämpökeskus sijaitsee nykyään vedenhankintaa varten tärkeän I-luokan pohjavesialueen (Fazerilan pohjavesialue) rajalla.
Kuva 1. Lämpökeskuksen sijoittuminen (Kankaretie 6) ja ympäristö. Pohjavesialue on merkitty sinisellä.
Asemakaavan mukaan lämpökeskustontti sijaitsee asumista palvelevien huoltorakennusten korttelissa. Lämpökeskustontin asemakaavaan ei ole tehty muutoksia vuoden 2008 ympäristölupahakemuksen jälkeen.
Tiedossa olevat maankäytön muutoshankkeet lämpökeskustontin ympäristössä ovat asemankaavan muutosehdotus nro 12495 2014-013971: Jakomäen sydän. Asemakaavan muutos koskee Jakomäen keskiosan yleisiä alueita, jotka sijaitsevat lämpökeskustontista 100 metriä pohjoiseen. Kaavaratkaisun toteutuminen lisää asukasmäärää noin 500 asukkaalla. Hanke on kaavaehdotusvaiheessa. Länsipuolelle 140 metrin etäisyydelle lämpökeskustontista on suunnitteilla kehitysvammaisten ryhmäkoti.
Muut luvat
- Ympäristölupapäätös, UUS-2004-Y-875-111, Uudenmaan ympäristökeskus, annettu 14.1.2008.
- Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätös (81/36/2017) polttoöljyn varastoinnin muutoksesta, annettu 14.3.2017.
- Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätös (6854/36/2017) 30 m3 kevyen polttoöljyn säiliön muuttamisesta saastuneiden sammutusvesien keräilysäiliöksi, annettu 5.12.2017.
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Helen Oy:n Helsingissä sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosiksi 2019-2023, 3.10.2018, (Dnro UUDELY/5612/2018).
- Päätös päästökauppalain (311/2011) 12 §:n mukaisen kasvihuonekaasujen päästöluvan muuttamisesta, Energiavirasto, Dnro 973/310/2017.
- Sopimus HSY Veden kanssa teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriin 13.3.1998.
- Päätös Helen Oy:n Helsingissä sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosiksi 2019-2023, Uudenmaan ELY-keskus, UUDELY/5612/2018, annettu 3.10.2018.
Asutus ja rakennettu ympäristö
Lämpökeskuksen lähialueella on runsaasti asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat useassa ilmansuunnassa noin 30 – 60 metrin etäisyydellä. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 300 metrin päässä lännessä, lounaaseen sijaitsevaan terveysasemaan on 400 metriä ja lähin koulu on noin 200 metrin päässä pohjoisessa. Naapuritiedot kartalla on esitetty liitteessä 2.
Noin 400 metriä laitoksen eteläpuolella kulkee Porvoonväylä ja noin 600 metriä laitoksen länsipuolella kulkee Lahdenväylä.
Ympäristöolosuhteet
Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila:
Jakomäen huippulämpökeskus sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeän Fazerilan I-luokan pohjavesialueen länsirajalla rajan kulkiessa tontin läpi. Pohjavesialueen vedenottamoista lähin sijaitsee noin 400 m lämpökeskuksesta koilliseen. Alueen pohjavettä käytetään elintarviketeollisuuden raakavetenä ja jäähdytysvetenä.
Lämpökeskuksen lähistöllä ei ole vesistöjä, eikä laitokselta johdeta vesiä vesistöön.
Lähinnä laitosta sijaitseva luonnonsuojelualue on noin 100 metrin päässä laitoksesta itään-kaakkoon sijaitseva Slåttmossenin kohosuo. Toinen luonnonsuojelualue, Jakomäen muinaisrantakivikko, sijaitsee noin 300 metriä laitoksesta länteen.
Ilmanlaatu:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (myöhemmin HSY) seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua jatkuvin mittauksin. Ilmasta mitataan hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten, typenoksidien (typpimonoksidi ja typpidioksidi), otsonin, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentso(a)pyreenin, bentseenin sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Lisäksi mitataan mm. hiukkasten lukumäärää ja hiukkasten sisältämän mustan hiilen pitoisuuksia.
Epäpuhtauksien paikallista ja ajallista vaihtelua arvioidaan myös leviämismalleilla. Jatkuvatoimisia mittauksia täydennetään suuntaa-antavilla mittauksilla sekä bioindikaattoreilla, jotka kuvaavat epäpuhtauksien leviämistä ja luontovaikutuksia. HSY laatii vuosittain raportin ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla.
HSY:n ilmanlaaturaporttien perusteella pääkaupunkiseudun ilmanlaatu on hyvä Euroopan metropolialueisiin verrattuna. Ilmanlaatu on parantunut viime vuosikymmeninä tehdyn ilmansuojelutyön tuloksena. Merkittävimmät pääkaupunkiseudun epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Energiantuotannon päästöt purkautuvat korkeista piipuista, joten ne leviävät laajalle alueelle eivätkä yleensä aiheuta korkeita paikallisia ilmansaastepitoisuuksia. Jakomäen lämpökeskuksen vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäiset laitoksen vähäisten käyttötuntien takia.
Maaperän ja pohjaveden tila:
Maaperän tilaa ei ole tutkittu. Laitoksella ei ole tiedossa kemikaalivuotoja maaperään. Alueen pohjavesi on todettu puhtaaksi.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella:
Noin 400 metriä laitoksen eteläpuolella kulkee Porvoonväylä ja noin 600 metriä laitoksen länsipuolella kulkee Lahdenväylä. Vuoden 2017 tieliikennemeluselvityksen mukaan laitos sijaitsee meluvyöhykkeellä, päivällä (7-22) LAeq 50-55 dB ja yöllä LAeq 40-45 dB.
Toiminnan muutokset
Edellisen, vuonna 2008 myönnetyn ympäristölupapäätöksen jälkeen laitoksen toiminnassa on tapahtunut seuraavat muutokset:
- Laitoksessa poltettava 1 p- % rikkiä sisältävä raskas polttoöljy on vaihdettu vuoden 2017 aikana 0,5 p- % rikkiä sisältävään raskaaseen polttoöljyyn.
- Polttoainemuutoksen yhteydessä on tehty myös öljyn varastointiin liittyviä muutoksia: vähärikkistä raskasta polttoöljyä varastoidaan vanhan 1 100 m3:n raskasöljysäiliön sisään tehdyssä uudessa 860 m3:n säiliössä, jolloin säiliöstä muodostuu kaksoisvaippasäiliö.
- Lämpökeskuksessa oleva toinen 1 100 m3:n raskasöljysäiliö pidetään jatkossa tyhjänä. Kevyen polttoöljyn 30 m3:n säiliötä ei ole käytetty öljyn varastoimiseen nykyisen lupapäätöksen voimassa ollessa. Polttoöljyn varastointimuutoksista on tehty TUKES:een muutosilmoitus, johon on saatu päätös 14.3.2017 (päätös nro 81/36/2017).
- 30 m3:n käytöstä poistettua kevytöljysäiliötä tullaan käyttämään sammutusjätevesien keräilysäiliönä.
- Kevyen polttoöljyn varastointi 0,5 m3:n säiliössä (sytytysöljy). Kevyen polttoöljyn 30 m3:n säiliötä ei ole käytetty öljyn varastoimiseen nykyisen lupapäätöksen voimassa ollessa.
- Vuoden 2008 aikana on asennettu uusi, ympäristölupapäätöksen vaatima öljynerotuskaivo, jonka läpi kulkevat lämpökeskuksen lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan hulevedet ja öljysäiliötilan vedet. Kyseessä on II-luokan öljynerotuskaivo, jonka erotuskyky (poistuvan veden hiilivetypitoisuus alle 100 mg/l) on PiPo-asetuksen mukaan riittävä, koska vedet lasketaan HSY:n viemäriin eikä mereen.
- Ympäristölupapäätöksen vaatima kalliopohjavesiputki on asennettu tontin itälaitaan lämpökeskusrakennuksen läheisyyteen vuonna 2008. Tämän jälkeen pohjavesinäytteitä on otettu ympäristölupamääräysten mukaisesti kerran vuodessa vuodesta 2009 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin pohjavesiputki oli vaurioitunut laitosalueella olleen työmaan takia. Analyysitulokset on toimitettu vuosittain ELY-keskukseen valvovalle viranomaiselle. Tuloksissa ei ole ollut mitään poikkeavaa, ja hiilivetypitoisuus on ollut aina alle 0,5 mg/l.
- Jakomäen lämpökeskuksen polttoaineteho on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan 31 MW/ kattila. Tällä ympäristöluvan muutoshakemuksella haetaan polttoainetehon rajoittamista 24,75 MW:in kattilaa kohti.
Laitoksen toiminta
Lämpökeskus tuottaa lämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Tontilla sijaitsee lämpökeskusrakennus ja maahan upotetut raskaan polttoöljyn varasto- ja sammutusvesien keräilysäiliöt. Laitos käynnistetään, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole riittävä. Helen Oy:n huippulämpökeskuksista ensimmäisinä otetaan käyttöön laitokset, joiden polttoaineena on maakaasu ja näiden jälkeen öljypolttolaitokset.
Jakomäen laitoksessa on kaksi vuonna 1969 käyttöön otettua kattilaa, joilla molemmilla on oma piippunsa. Polttoaineteho on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan 31 MW/kattila. Tosiasiallinen polttoaineteho on enimmillään 26 MW/kattila. Kaukolämpöverkon kapasiteetti rajoittaa laitoksen toimintaa niin, että laitosta voidaan käyttää korkeintaan 35 MW:n polttoaineteholla (kattiloiden K1 ja K2 yhteenlaskettu teho). Tällä ympäristöluvan muutoshakemuksella haetaan polttoainetehon rajoittamista 24,75 MW:in kattilaa kohti.
Laitoksen polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitoksen toiminta ajoittuu talviaikaan. Laitos on miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Laitokselle tehdään tarkastuskierros 84 tunnin välein. Huippulämpökeskusten vuosittaiset käyttötuntimäärät riippuvat siitä, kuinka kylmä talvikausi on.
Laitoksen käyttö- ja päästötiedot
Taulukossa 1 on esitetty Jakomäen lämpökeskuksen kattiloiden käyttötunnit ja lämpöenergian tuotanto vuosina 2008-2017.
Vuosi | K1 (h) | MWh/a | K2 h | MWh/a |
2008 | 36 | 368 | 20 | 284 |
2009 | 503 | 4957 | 248 | 2444 |
2010 | 244 | 4722 | 369 | 7142 |
2011 | 263 | 3651 | 172 | 2388 |
2012 | 509 | 6154 | 211 | 3693 |
2013 | 96 | 760 | 279 | 2159 |
2014 | 47 | 644 | 51 | 669 |
2015 | 43 | 739 | 38 | 616 |
2016 | 476 | 8077 | 101 | 1522 |
2017 | 130 | 2456 | 146 | 1562 |
Taulukko 1. Jakomäen lämpökeskuksen kattiloiden käyttötunnit ja lämpöenergian tuotanto vuosina 2008-2017.
Tekniset ratkaisut polttoainetehon alentamiseksi ja alennetun polttoainetehon todentaminen:
Laitoksen polttoainetehon rajoittaminen 49,5 MW:in eli korkeintaan 24,75 MW:n kattilaa kohti tapahtuu kattilaan syötettävää polttoainemäärää säätämällä. Polttoaineen virtaus säätäjässä rajoitetaan automaatiojärjestelmän avulla niin, että öljyä ei voi mennä kattilaan enempää kuin 24,75 MW:n polttoainetehoa vastaava määrä. Poikkeuksellisissa tilanteissa laitosta voidaan ajaa myös käsiajolla, jolloin polttoainetehon rajoitin ei ole käytössä. Tällöin polttoainetehon jääminen alle 49,5 MW:n tehdään säätöventtiiliä rajoittamalla. Tehonrajoitus todennetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
Lämpökeskusta operoidaan Helen Oy:n energiavalvomosta Kampista. Poikkeustilanteissa, kuten kaukokäyttöyhteyden katketessa, voidaan laitosta ajaa paikallisesti. Tällöin operointi tapahtuu paikallisautomaatiosta, ja voimassa ovat samat käyttöä rajoittavat tekijät kuin kaukokäytöllä ajettaessa.
Kattilan polttoaineteho lasketaan polttimille menevän öljyn määrän ja öljyn lämpömäärän tulona. Lämpöarvona käytetään toimittajalta saatua arvoa, joka tällä hetkellä on vastaavalla öljylaadulla 11,670 kWh/kg. Öljyn lämpötila pidetään vakiona (35 astetta), jolloin öljyn viskositeetti ei muutu. Polttoainetehon ja laskentaan käytettävien suureiden arvo tallentuu jatkuvasti lämpökeskuksen raportointijärjestelmään.
Polttoaineet ja kemikaalit:
Laitoksessa poltettava 1 p- % rikkiä sisältävä raskas polttoöljy on vaihdettu vuoden 2017 aikana 0,5 p- % rikkiä sisältävään raskaaseen polttoöljyyn. Polttoainemuutoksen yhteydessä on tehty myös öljyn varastointiin liittyviä muutoksia. Vähärikkistä raskasta polttoöljyä varastoidaan vanhan 1 100 m3:n raskasöljysäiliön sisään tehdyssä 860 m3:n säiliössä, jolloin säiliöstä muodostuu kaksoisvaippasäiliö. Lämpökeskuksessa oleva toinen 1 100 m3:n raskasöljysäiliö pidetään tyhjänä. Kevyen polttoöljyn 30 m3:n säiliötä ei ole käytetty öljyn varastoimiseen nykyisen lupapäätöksen voimassa ollessa. Sitä tullaan käyttämään sammutusjätevesien keräilysäiliönä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 0,5 m3:n sytytysöljysäiliössä.
Lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja. Puhaltimien lämmityspattereissa kiertää monoetyleeniglykoliliuos. Monoetyleeniglykoliliuos ja muuntajaöljy luokitellaan vaarallisiksi kemikaaleiksi.
Ympäristökuormitus ja toiminnan ympäristövaikutukset
Päästöt ilmaan:
Lämpökeskuksen päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäiset laitoksen vähäisen käytön takia. Savupiiput ovat korkeudeltaan 40 m. Korkeus täyttää PiPo-asetuksen vaatimuksen käytettäessä polttoaineena raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,50 %.
Taulukossa 2 on esitetty lämpökeskuksen rikkidioksidi-, typpidioksidi-, hiukkas- ja hiilidoksidipäästöt ilmaan vuosina 2008-2017. Vuoden 2017 aikana laitoksessa käytettiin suurimman osan vuotta raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus oli 0,914 p-%. Ominaispäästöt tulevat pienenemään polttoaineen vaihdon seurauksena. Liitteessä 3 on raportti 14. - 15.12.2017 mitatuista päästöistä.
Vuosi | SO2 (t) | NO2 (t) | Hiukkaset (t) | CO2 (t) |
2008 | 1,6 | 0,69 | 0,079 | 290 |
2009 | 12,4 | 5,5 | 0,63 | 2294 |
2010 | 23,1 | 9,9 | 0,9 | 4313 |
2011 | 10,2 | 4,4 | 0,2 | 1928 |
2012 | 16,0 | 6,0 | 0,4 | 2970 |
2013 | 10,3 | 4,2 | 0,23 | 1906 |
2014 | 2,4 | 1,0 | 0,1 | 442 |
2015 | 2,5 | 1,0 | 0,06 | 446 |
2016 | 15,6 | 6,8 | 0,37 | 2737 |
2017 | 7,6 | 3,2 | 0,2 | 1323 |
Taulukko 2. Jakomäen lämpökeskuksen päästöt vuosina 2008-2017
Taulukossa 3 on esitetty NO2 ja hiukkaspäästöjen pitoisuudet. Päästömittaukset on tehty joulukuussa 2017.
Kattila | NO2, mg/m³ (n) | hiukkaset, mg/m³ (n) |
K1 | 486,8 | 56,6 |
K2 | 514,0 | 52,8 |
Taulukko 3. NO2- ja hiukkaspitoisuudet 12/2017
Rikkidioksidipäästö voidaan laskea käytetyn raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden perusteella. Rikkidioksidipäästö on 0,5 % rikkiä sisältävällä raskaalla polttoöljyllä korkeintaan 850 mg/Nm3.Tulosten perusteella laitos saavuttaa asetuksen 1065/2017 päästörajat: hiukkaset 140 mg/Nm3, typenoksidit 600 mg/Nm3, rikkidioksidi 850 mg/Nm3.
Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin:
Veden hankinnassa, käytössä ja viemäröinnissä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2008 ympäristölupapäätöksen jälkeen lukuun ottamatta II-luokan öljynerotuskaivoa, joka on asennettu 2008. Öljynerotuskaivon läpi kulkevat lämpökeskuksen lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan hulevedet ja öljysäiliötilan vedet. Viimeksi pohjavesinäytteet on otettu syksyllä 2017. Tuloksissa ei havaittu poikkeavaa. Raportit on toimitettu viranomaisille.
Tuotantoprosessissa ei synny muita jätevesiä kuin nuohousvedet. Kunnossapidon yhteydessä syntyvät jätevedet ja saniteettijätevedet johdetaan viemäriin HSY:n kanssa 13.3.1998 solmitun teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti.
Melu ja tärinä:
Lämpökeskuksen toiminnassa ei ole tapahtunut vuoden 2008 ympäristölupapäätöksen jälkeen muutoksia, joilla olisi vaikutusta meluun. Laitoksen aiheuttamaa melua laitoksen ympäristössä on mitattu helmikuussa 2004. Mittausten aikana käytössä oli kattila K2, jonka teho oli 15 MW. Mitattu ekvivalenttimelutaso LAeq oli 47 — 53 dB. Yksi yli 50 dB:n melutason ylittänyt mittaustulos saatiin lämpökeskuksen kaakkoispuolella sijainneesta mittauspisteestä. Kattiloiden palamisilman otto sijaitsee sen likellä ja asutukseen nähden laitosrakennuksen vastakkaisella puolella. Muissa mittauspisteissä jäätiin yöllisen ja kaikissa päiväajaksi määrätyn enimmäismelutason alle. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu mainittavaa tärinää.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen:
Lämpökeskuksella syntyy vuosittain erilaisia jätteitä seuraavasti: Kiinteitä öljyisiä jätteitä (jätelajike 13 05 01*) sekä öljyistä vettä (jätelajike 130899*) noin 4 -10 t, lentotuhkaa (jätelajike 10 01 02*) muutama kg. Lisäksi laitoksella syntyy huoltojen ja korjausten yhteydessä metalliromua (jätelajikkeet 1704) ja rakennusjätteitä (jätelajikkeet 17).
Jätteet viedään laitokselta Helenin voimalaitosten jätteenkeräyspisteisiin tai suoraan käsiteltäviksi. Tarvittaessa lämpökeskukselle tilataan jätelavat metalliromulle ja rakennusjätteille.
Öljysäiliöt puhdistetaan noin kerran kymmenessä vuodessa. Tällöin säiliöiden pohjalla oleva huonolaatuisempi öljy toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan vaarallisen jätteen käsittely on hyväksytty. Myös öljynerotuskaivoista erotettu öljy sekä laitteistoista vuotanut öljy toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen.
Vaarallisia jätteitä varastoidaan enintään vuosi ennen pois toimittamista. Pienimuotoisesta huoltotoiminnasta aiheutuva jäte toimitetaan Helenin voimalaitosten jätepisteisiin. Suurempia huolto- tai muutostöitä tehtäessä tilataan erilliset jätelavat kyseessä olevista töistä syntyville jätteille ja jätteet kuljetetaan suoraan jätteiden käsittelyyn.
Liikenne:
Liikennejärjestelyissä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2008 saadun ympäristölupapäätöksen jälkeen. Lämpökeskus toimii miehittämättömänä laitoksena, joten päivittäistä työpaikkaliikennettä laitokselle ei ole. Laitokselle tehdään tarkastuskierros vähintään kaksi kertaa viikossa. Huolto- ja kunnossapitotöistä aiheutuva liikenne on vähäistä. Laitokselle tulee vuosittain tarpeen mukaan enimmillään noin 30 polttoöljykuljetusta.
Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Käyttötarkkailu:
Lämpökeskus toimii miehittämättömänä laitoksena siten, että kaikki toiminnat, valvonta, ohjaus ja säätö suoritetaan Helen Oy:n Energiavalvomosta Kampista. Kaikki mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä.
Laitoksen ollessa miehitettynä hälytykset ohjautuvat laitoksen omaan valvomoon. Kriittisimmät hälytykset ohjataan tämän lisäksi myös Helen Oy:n Energiavalvomoon. Normaalissa eli miehittämättömässä tilanteessa hälytykset ohjautuvat Energiavalvomoon. Pyydettäessä Salmisaaren voimalaitosten valvomosta lähtee henkilö selvittämään vikaa.
Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Tarkastuksesta tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käy ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit, teho ja tiedot käytetystä polttoaineesta. Laitokselle toimitetun öljyn laatua seurataan analyysein.
Laitokselle tehdyt sen ympäristösuojelutoimia koskevat valitukset ja ilmoitukset valvontaviranomaiselle käsitellään ja arkistoidaan Helen Oy:n ympäristöryhmän toimesta.
Päästötarkkailu:
Ympäristölupahakemuksen liitteenä on laitoksen ympäristönsuojeluraportti ja tarkkailusuunnitelma. Ympäristönsuojeluraportissa on esitetty vuoden 2017 tiedot ilmapäästöitä, jätteistä ja vedenkulutuksesta. Tarkkailusuunnitelmassa on otettu huomioon uuden PiPo-asetuksen tarkkailuvaatimukset. Suunnitelmassa on esitetty seurantamenettelyt polttoaineen, polttoaineen palamisen, ilmapäästöjen ja niiden ympäristövaikutusten, jätevesien, pohjavesien, jätteiden sekä melutason tarkkailulle. Ympäristönsuojeluraportti on liitteenä 4 ja tarkkailusuunnitelma liitteenä 5.
Raportointi
Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan ja toimitetaan vuosittain yhteenveto Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Öljysäiliön muutokselle ja öljyn purkutapahtumalle on laadittu suuronnettomuusvaarojen vaikutusten arviointi. Onnettomuuksien vaikutuksia ympäristöön tarkasteltiin paine-, lämpösäteily- ja terveysvaikutusten kautta. Tarkasteltavia onnettomuuksia oli polttoöljysäiliön palo, säiliöauton purkuletkun vuodon aiheuttama lammikkopalo sekä polttoöljyn ja metaanin kaasuräjähdys.
Uusi öljysäiliö on sijoitettu vanhan säiliön sisälle, jolloin ne muodostavat kaksoisvaippasäiliön. Säiliön välitilan pohjalla on hälytyksin varustetut vuodonilmaisuputket. Säiliössä on öljyn lämpötila- ja pinnankorkeusmittarit sekä automaattinen sammutusjärjestelmä. Säiliötilassa on ilmastointi, joka pysähtyy sammutusjärjestelmän tai palohälytyksen lauettua. Öljykäytöstä poistettu 30 m3 säiliö toimii autopurkupaikan öljyvuotojen ja sammutusvesien keräilysäiliönä. Tarvittaessa sadevesiviemärikaivot peitetään viemärinsulkumatoilla, joilla estetään sammutusjätevesien hallitsematon pääsy viemäriverkostoon.
Öljysäiliön täyttöön käytetään vain säiliöauton letkuja, joilla on määräaikaistarkastukset. Öljyn purku- ja lastausalue on allastettu. Imeytysaineita ja muuta torjuntavälineistöä on varattu öljy- ja kemikaalivuotojen varalta. Sadevesiviemäröinti on varustettu sulkuventtiilillä öljyvuototapauksien varalta. Sulkuventtiili tarkastetaan suunnitelman mukaan.
Lämpökeskuksen alueella on öljynerotuskaivot, joiden pintahälytykset on johdettu Helen Oy:n Energiavalvomoon Kamppiin. Öljynerotuskaivojen anturit koestetaan säännöllisesti ja koestuksista pidetään kirjaa.
Aidatulle laitosalueelle pääsyä valvotaan alueen portilla. Alueelle oikeuttavan kulkuluvan saamiseksi on suoritettava turvallisuuskoulutus. Lämpökeskusten alueella työskenteleviltä vaaditaan valtakunnallinen työturvallisuuskortti ja työtehtävän mukaiset pätevyydet, esimerkiksi tulityökortti ja työlupa räjähdysvaarallisiin tiloihin (ATEX-työlupa).
Laitoksen räjähdyssuojausasiakirjassa on ohjeet palo- ja räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuudesta sekä tiloissa olevien aineiden asianmukaisesta käsittelystä samoin kuin mahdollisen onnettomuuden torjumiseksi tehtävistä toimenpiteistä.
Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on kuvattu toimintaohjeet onnettomuustilanteissa. Oma henkilökunta hoitaa mahdollisuuksien mukaan alkutilanteessa onnettomuuksien vaatimat pelastus- ja rajoitustoimenpiteet, hälyttää pelastuslaitoksen ja toimii yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.
Mahdollisen onnettomuuden aiheuttaessa vaaraa laitosalueen ulkopuolella pelastuslaitos eristää vaara-alueen ja antaa tarvittavan ohjeistuksen lähialueen asukkaille.
Ympäristön pilaantumista aiheuttavia poikkeuksellisia tilanteita tai onnettomuuksia varten tehty PiPo-asetuksen (Vna 1065/2017) mukainen toimintasuunnitelma on esitetty liitteessä 6.
Paras käytäntö ja paras käyttökelpoinen tekniikka
Savukaasumittausten (typen oksidit ja hiukkaset) sekä polttoaineen laatutietojen (rikkipitoisuus) ja laitoksen käyttörajoitusten perusteella Jakomäen lämpökeskus edustaa päästötasoltaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Helen Oy on sitoutunut energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen liittymällä elinkeinoelämän sekä työ- ja elinkeinoministeriön väliseen energiansäästöä koskevaan energiatehokkuussopimukseen.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Helen Oy:n energiantuotannolla ja –jakelulla on SFS-EN ISO 14001:2014 ympäristöjärjestelmästandardin mukaan sertifioitu toimintajärjestelmä. Viimeisin sertifiointilaitoksen tekemä arviointi on tehty maaliskuussa 2018.
Lupahakemuksen käsittely
Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla olleella kuulutuksella. Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta on pyydetty lausunto. Kuulutus- ja lausuntoaika oli 15.6.2018 – 16.7.2018. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä lausuntoja.
Hakemusta on täydennetty 31.5.2018. Täydennetyt asiakirjat ovat: päivitetty lupahakemus, luettelo asianosaisista, kartta naapuritiedoista, päästömittausraportti, ympäristönsuojeluraportti 2017, toimintasuunnitelma sekä tarkkailusuunnitelma. Lisäksi hakemusta on täydennetty pohjavesialuekartalla 15.6.2018.
Lämpökeskukseen on tehty tarkastus 23.10.2018.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Helen Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Jakomäen lämpökeskukselle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin:
- Laitoksessa syntyvät jätevedet on johdettava Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ylläpitämään viemäriin.
- Lämpökeskuksen lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan hulevedet on johdettava vähintään öljynerottimen kautta, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l. Öljynerottimessa tulee olla öljytilan täyttymisestä varoittava hälytysjärjestelmä, jonka toimivuus tulee testata vähintään puolen vuoden välein. Hälytykset on ohjattava sellaiseen paikkaan, jossa ne voidaan havaita välittömästi.
Lämpökeskuksen piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin johdettaviin viemäreihin on estettävä. - Öljynerottimen jälkeiseen sulkuventtiilikaivoon on oltava joka tilanteessa esteetön pääsy. Kaivon kansi tulee pitää siten kunnossa, että esimerkiksi talvella se on nopeasti avattavissa. Sulkuventtiilikaivon sijainti tulee osoittaa mahdollisimman lähelle kaivoa sijoitettavalla opastekilvellä.
- Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle.
Päästöt ilmaan (YSL 52 §, Vna1065/2017) - Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 40 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan.
- Lämpökeskuksen päästöraja-arvot ovat 31.12.2024 saakka seuraavat: hiukkaset 140 mg/Nm3, typenoksidit 600 mg/Nm3 ja rikkidioksidi 850 mg/Nm3.
Kun käyttöaika rajataan kattilakohtaisesti niin, että se on alle 500 h viiden vuoden liukuvana keskiarvona, ei 1.1.2025 alkaen päästöraja-arvoja ole. - Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,5 painoprosenttia.
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 16, 52 ja 58 §) - Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle eikä pohja- tai pintavesille, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, epäsiisteyttä eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisessa astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkeen varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja.
Raskaan polttoöljyn säiliössä on oltava ylitäytön estävä hälytys- tai lukitusjärjestelmä. - Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin.
Jätteet ja niiden käsittely (YSL 52, 58, 62 ja JL 15, 16, 29, 118, 121, Vna jätteistä 20, 24 §) - Toiminnassa syntyvät jätteet saa luovuttaa ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Laitoksella syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.
Vaaralliset jätteet on lajiteltava omiin astioihinsa, joiden tulee olla tiiviitä ja asianmukaisesti merkittyjä. Vaaralliset jätteet on säilytettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisten jätteiden määristä, toimituskohteista ja kuljetuksen suorittajista on laadittava jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolme vuotta.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 52 §,170 §) - Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut, tai uhkaa aiheutua, määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY).
Melu ja tärinä (Vnp 993/1992, 2 §) - Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7.00 – 22.00 melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä klo 22.00 – 7.00 melutaso LAeq 50 dB.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 52 §) - Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista valvontaviranomaiselle.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset (YSL 52, 63, 170 §) - Lämpökeskuksen läheisyyteen asennetusta pohjavesiputkesta on otettava pohjavesinäytteet kerran vuodessa. Näytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnankorkeus. Otetuista näytteistä on määritettävä vähintään haju, sameus, pH, sähkönjohtavuus, CODMn, kloridi, mineraaliöljyt sekä öljyt ja rasvat.
- Laitoksen päästöjä ja ilmanlaatuvaikutuksia on tarkkailtava PiPo-asetuksen (1065/2017) sekä hakemuksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaatutarkkailu on mahdollista suorittaa osana Helen Oy:n energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailua.
- Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valtionhallinnon sähköiseen asiointijärjestelmään soveltuvin osin edellisvuotta koskevat tiedot:
1) käytettyjen polttoaineiden määrästä ja laadusta energiantuotantoyksiköittäin sekä käytettyjen kemikaalien määrästä ja laadusta energiantuotantolaitoksen tasolla;
2) rikkidioksidin (SO2), typenoksidien (NO2) ja hiukkasten sekä hiilidioksidin (CO2foss ja CO2bio) kokonaispäästöistä;
3) energiantuotannosta;
4) eri energiantuotantoyksiköiden käyttötunneista;
5) toiminnassa syntyneiden tuhkan ja muiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden toimituspaikoista;
6) tarkkailtavien jätevesien määrästä ja laadusta;
7) melumittauksista sekä
8) savukaasupäästöjen mittausraportit.
Tietojen viemisestä on ilmoitettava Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle (helsinki.kirjaamo@hel.fi).
Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.
Yelisperustelut
Helen Oy:n Jakomäen lämpökeskuksen toiminnan muuttaminen lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ei lisää ympäristövaikutuksia. Ottaen huomioon annetut selvitykset sekä lupamääräykset toiminta täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut edellä mainittuja ympäristö- tai terveyshaittoja aikaisemminkaan. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.
Tällä päätöksellä muutetaan ympäristölupamääräyksiä uuden PiPo-asetuksen mukaisiksi. Pienten ja keskisuurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (Vna 65/2017, ns. uusi PiPo-asetus) on korvattu Vna 750/2013, ns. vanha PiPo-asetus. Näitä asetuksia edelsi Vna 445/2010, ns. PiNo-asetus (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista).
Lupamääräysten perustelut
- Määräys laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin on annettu ympäristön, erityisesti pohjavesialueen, suojelemiseksi.
- Määräys mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu pohjavesialueen suojelemiseksi sekä jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkon vahingoittumisen estämiseksi. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheuttavasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä.
- Öljynerottimen toimivuus ja mahdollisten viemäripäästöjen ennaltaehkäisy edellyttää erottimen säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Määräystä annettaessa on otettu huomioon PiPo-asetuksen (1065/2017) vaatimukset sekä pohjavesialueen läheisyys.
- Sulkuventtiilikaivojen toimivuus ja nopea saavutettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä onnettomuustilanteessa. Sulkuventtiilikaivojen avulla voidaan estää haitallisten aineiden pääsy hulevesiviemärin kautta vesistöön mahdollisissa onnettomuustilanteissa.
- Määräys vastaa PiPo-asetuksen (1065/2017) Liitteen 2 mukaista vaatimusta piipun korkeudelle. Asetusta tiukemmille vaatimuksille ei ole perusteita.
- Määräys vastaa PiPo-asetuksen (1065/2017) Liitteen 1b mukaisia raja-arvoja polttoaineteholtaan yli 15 MW mutta alle 50 MW kattiloiden päästöille. PiPo-asetuksen mukaiset päästöraja-arvot 1.1.2025 alkaen riippuvat laitoksen käyttötunneista. Kun käyttöaika rajataan kattilakohtaisesti niin, että se on alle 500 h viiden vuoden liukuvana keskiarvona, ei PiPo-asetuksessa ole asetettu päästöraja-arvoja. Helen Oy on sitoutunut käyttämään Jakomäen lämpökeskuksen kattiloita 1.1.2025 alkaen alle 500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Asetusta tiukemmille vaatimuksille ei ole perusteita.
- Määräys on lupahakemuksessa esitetyn mukainen. Laitoksessa poltettava 1 p- % rikkiä sisältävä raskas polttoöljy on vaihdettu vuoden 2017 aikana 0,5 p- % rikkiä sisältävään raskaaseen polttoöljyyn.
- Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa pohjavesialueella on noudatettava erityistä huolellisuutta.
- Tarkkailua koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.
- Vaaralliset jätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Valvonta edellyttää kirjanpitoa kiinteistöllä syntyvistä ongelmajätteistä ja niiden käsittelystä.
- Lupaviranomaiselle on välittömästi ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta viranomainen voi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
- Poikkeuksellisesta päästöstä välittömästi ilmoittaminen on tarpeen, jotta toimenpiteet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi voidaan käynnistää välittömästi.
- Melutasoa koskeva määräys on tarpeen melusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot (VNp 993/1992).
- Määräys alueen ja sen ympäristön puhdistamisesta on tarpeen, jotta toiminnasta aiheutuneet päästöt tai jätteet eivät laitoksen toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
- Määräys pohjavesitarkkailusta on annettu, jotta voidaan varmistua siitä, ettei lämpökeskuksen toiminnasta aiheudu vaaraa tärkeälle pohjavesialueelle.
- Lämpökeskuksen päästöjen tarkkailussa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista, ns. PiPo (1065/2017). Päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata osana ilmanlaadun yhteistarkkailua. Uusin päätös Helen Oy:n Helsingissä sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta on laadittu 3.10.2018 vuosiksi 2019-2023.
- Määräys on tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Valtionhallinnon sähköiseen asiointijärjestelmään kootaan valtakunnallisesti tietoja energialaitoksen päästöistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on pääsy järjestelmään. Määräystä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista, ns. PiPo (1065/2017).
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 28, 30, 34, 35, 39, 48, 49, 52, 62, 63, 66, 67, 70, 83 - 85, 87, 89, 93, 94, 96, 170, 172, 190, 199, 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 8, 11, 13 - 15, 20 §
Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja –laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista, ns. PIPO-asetus (1065/2017)
Jätelaki (646/ 2011) 15, 29, 118, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 20 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 24§
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992) 2 §
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 24.11.2017 (88 §) hyväksymän taksan mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 5.310,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksesta.
Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 5.12.2018 osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 - 13 ja internet-sivuilla.
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 7.12.2018, jolloin sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen 14.1.2008 myöntämän ympäristöluvan UUS-2004-Y-875-111.
Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Detta beslut publicerades 27.11.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65100 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
|
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Rajamäki, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32008