Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta

Kaupunginvaltuusto päätti 17.5.2017, 238 § luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista. Päätöksen yhteydessä todettiin, että kaupunginhallitus tekee päätöksen viranhaltijoiden kokouspalkkioiden vastaavasta tarkistamisesta kuntasektorin ansiotasoindeksin 2,5 %:n kasvun mukaisesti.

Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkioista on voimassa kaupunginhallituksen päätös 23.2.2009, 265 §. Tämän jälkeen viranhaltijoiden kokouspalkkioita ei ole muutettu.

Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio on 54 euroa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksista, 44 euroa muusta ratkaisuvaltaa käyttävän toimielimen kokouksista ja 35 euroa sellaisen toimielimen kokouksista, jolla ei ole ratkaisuvaltaa.

Indeksikorotusta suurempi korotus

Johtamisjärjestelmän muutoksen johdosta toimielinten määrä on huomattavasti vähentynyt, kuten myös toimielinten kokouksissa läsnä olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrä. Toisaalta kokouksissa läsnä oleville henkilöille on tullut enemmän vastuuta käsiteltävien asioiden taustoittamisessa ja kokouksen menettelyllisen läpiviennin varmistamisesta.

Edellä sanotun vuoksi esitetään indeksitarkistusta suurempaa korotusta palkkioihin. Kysymyksessä olisi selkeästi kokoustilanteen uudenlaiseen vaativuuteen perustuva, prosentuaalisesti merkittävä tarkistus.

Jatkossa palkkiot olisivat sidotut luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden määriin, mikä poistaa tarpeen jatkossa erikseen tarkistaa viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkioita. Selkeyden vuoksi luottamushenkilöpalkkioksi, johon viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkiot sidottaisiin, ehdotetaan valtuutetun kokouspalkkiota.

Luottamushenkilöiden kokouspalkkioita on korotettu valtuustokausittain. Valtuustokaudelle 2012-2017 palkkioita korotettiin 20 % ja valtuustokaudelle 2017-2021 yleisesti 8,5 % (joissain toimielimissä enemmän). Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ovat siis 2009-2017 nousseet 30,5 %. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkioita ei ole tarkistettu.

Palkkioperiaatteet

Päätöksellä ei muuteta voimassa olevaa periaatetta siitä, että viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot määräytyvät toimielimen, tehtävän ja kokouksen pituuden ja ajankohdan mukaan. Voimassa olevaan päätökseen verrattuna toimielinten jako muutetaan paremmin vastaamaan uutta johtamisjärjestelmää.

Vaativimpia kokouksia ovat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset. Näillä toimielimillä on uudessakin johtamisjärjestelmässä keskeisin toimivalta, jolloin päätettävät asiat ovat vaikutuksiltaan laajakantoisia, taloudellisesti merkittäviä ja runsaslukuisia. Näissä toimielimissä palkkio olisi viidesosa valtuutetun kokouspalkkiosta eli 77,00 euroa (nyt 54 euroa).

Seuraavaksi vaativimpia kokouksia uudessa johtamisjärjestelmässä ovat toimialalautakuntien ja kaupunginhallituksen jaostojen kokoukset. Näissä toimielimissä on niin ikään toimivalta merkittävissä ja runsaslukuisissa asioissa. Uusi palkkio olisi kuudesosa valtuutetun kokouspalkkiosta eli 64,17 euroa (nyt 44 euroa).

Kolmannen palkkioluokan mukaan maksettaisiin palkkiot muiden lautakuntien kuin toimialalautakuntien (tarkastuslautakunta ja pelastuslautakunta), lautakuntien jaostojen ja liikelaitosten johtokuntien kokouksista. Jaostot ovat uusia toimielimiä, niiden toimivalta ja käsiteltävät asiat eivät ulotu yhtä laajalle kuin edellisessä palkkioluokassa. Tässä tarkoitettujen lautakuntien ja johtokuntien toiminnassa taas ei ole johtamisjärjestelmän uudistuksen johdosta tapahtunut muutoksia. Uusi palkkio olisi seitsemäsosa valtuutetun kokouspalkkiosta eli 55,00 euroa (nyt 44 euroa).

Muita hallintosäännössä määrättyjä toimielimiä on tällä hetkellä vain koulujen ja lukioiden johtokunnat (2 luvun 24 §). Näiden toiminnassa ei johtamisjärjestelmän muutoksen johdosta ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten nykyisen palkkion korottamiselle merkittävästi ei ole perusteita. Näin ollen ehdotetaan, että nämä toimielimet olisivat kategoriassa ”muu toimielin”, jolloin palkkio olisi kahdeksasosa valtuutetun kokouspalkkiosta eli 48,13 euroa (nyt 44 euroa).

Toimikuntien, neuvottelukuntien, vaikuttajatoimielinten ja vastaavien toimintaa on johtamisjärjestelmämuutoksen yhteydessä tarkasteltu ja niiden määrä on vähentynyt. Lähtökohtana on ollut, että viranhaltijoita tai työntekijöitä ei enää nimetä jäseniksi, vaan osallistuminen toteutetaan osallistumalla kokouksiin asiantuntijoina tai vastaavina. Tämä huomioon ottaen on perusteltua korottaa näiden toimielinten palkkioita nykyisestä. Näissä toimielimissä palkkio olisi kahdeksasosa valtuutetun kokouspalkkiosta eli 48,13 euroa (nyt 35 euroa).

Viranhaltijan tai työntekijän ollessa toimielimen tai vastaavan jäsen sovelletaan entiseen tapaan luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista annettua päätöstä.

Lähtökohtana on, että kokouksissa ovat läsnä esittelijöiden ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi toimielimen toiminnan kannalta keskeiset johtavat viranhaltijat tai työntekijät käsiteltävistä asioista riippuen. Toimielimen kokouksessa voidaan asiantuntijoina kuulla asian valmistelussa mukana olleita viranhaltijoita tai työntekijöitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kokouksissa, erityisesti valtuustossa, voi olla mukana myös teknisesti kokousta avustavaa henkilökuntaa, jotka toimivat kokouksessa työajallaan saaden kokouksen ajalta palkan lisäksi mahdolliset ylityökorvaukset.

Tilanne muissa kaupungeissa

Turussa viranhaltijoiden kokouspalkkiot on sidottu luottamushenkilöiden palkkioihin; viranhaltijan palkkio on kaksi kolmasosaa jäsenen palkkiosta. Luottamushenkilön palkkio on keskushallinnon toimielimissä 165 euroa, lauta- ja johtokunnissa 130 euroa ja muissa toimielimissä 90 euroa, joten vastaavat viranhaltijapalkkiot ovat 110 euroa, 87 euroa ja 60 euroa.

Espoossa viranhaltijoiden kokouspalkkiot ovat valtuustossa 80 euroa, kaupunginhallituksessa, sen jaostoissa, lautakunnissa ja johtokunnissa 60 euroa ja toimikunnissa 40 euroa.

Vantaalla vastaavasti palkkio viranhaltijoille valtuustossa ja kaupunginhallituksessa on 60 euroa, lautakunnissa 50 euroa ja muissa toimielimissä 40 euroa. Oulussa palkkiot ovat 43 euroa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa ja 33 euroa muissa toimielimissä.

Tampereella on luovuttu kokouspalkkioista sisällyttämällä ne johtavien viranhaltijoiden kiinteään palkkaan. Muiden henkilöiden kohdalla käytetään lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksia. Perustellusta syystä voidaan poikkeuksellisen suuresta kokousmäärästä tai poikkeuksellisen mittavasta kokouksessa suoritettavasta tehtävästä maksaa kertapalkkio 60 euroa/kokous. Kertapalkkion maksamisesta päättää toimivaltainen esimies.

Useissa pienemmissä kaupungeissa (esimerkiksi Savonlinna, Lohja, Salo), joissa luottamushenkilöpalkkiot ovat Helsinkiä pienemmät, viranhaltijasihteerin palkkio on sama tai suurempi kuin jäsenen kokouspalkkio. Laajempaa selvitystä muista kunnista ei ole valmistelussa kuitenkaan tehty.

Taloudelliset vaikutukset

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen, lautakuntien ja niiden jaostojen sekä liikelaitosten johtokuntien osalta otettu lähtökohdaksi vanhassa järjestelmässä vuoden 2016 kokousmäärät ja keskimääräinen osallistujajoukko. Vastaavasti uuden järjestelmän puolella on arvioitu kokousmäärä ja osallistujajoukko.

Tällä tavalla tarkasteltuna vanhassa järjestelmässä maksettiin laskennallisesti vuodessa viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkioita noin 236.000 euroa. Todellisuudessa maksettava osuus oli pienempi kokousten peruutusten, poissaolojen ja kokousten ajankohtien vuoksi. Vuonna 2016 maksettiin todellisuudessa kokouspalkkioita 196.325 euroa.

Uuden järjestelmän mukaisessa toimielinkokonaisuudessa ehdotuksessa esitetyillä korotetuilla palkkioilla maksettaisiin palkkioita laskennallisesti yhteensä noin 230.000 euroa. Tämäkin määrä olisi todellisuudessa edellä esitetyllä tavalla vastaavasti pienempi

Koulujen johtokuntien, joiden toiminta ei ole muuttunut, osalta korotuksella arvioidaan olevan kokonaissummaan 9,4 %:n korottava vaikutus. Vuonna 2016 maksettiin johtokuntien palkkioita viranhaltijoille 935 euroa. Näin ollen korotuksella ei olisi merkittävää absoluuttista taloudellista vaikutusta, koska koulujen johtokuntien kokoukset ajoitetaan pääosin työajalle.

Toimikuntien, neuvostojen ja neuvottelukuntien osalta kokouksia pidetään niin ikään pääosin työajalla. Laskennallista arviota lautakuntien tapaan ei ole mielekästä esittää, mutta tosiasiallisesti ottaen huomioon toimikuntien vähentymisen vuoden 2016 palkkioita vastaava uusi summa olisi korotetuilla palkkioilla 2.178,33 euroa, kun se vuonna 2016 oli voimassa olevilla palkkioilla 13.181,00 euroa.

Työajan käsite

Viranhaltijan säännöllinen työaika on korvattu virka-ajan käsitteellä, koska säännöllinen työaika on subjektiivinen ja epämääräinen käsite ja käytännössä palkkioita on maksettu tulkiten säännöllinen työaika virka-ajaksi (8.15-16).

Yhteenveto

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Viranhaltijoille ja työntekijöille maksettavista kokouspalkkioista päättämisestä ei ole säädetty tai määrätty. Näin ollen kaupunginhallitus on toimivaltainen päättämään viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkioiden tarkistamisesta.

Detta beslut publicerades 22.11.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.