Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018, sisältää liikennesuunnittelun periaatteet

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2017-009198
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 3. / 228 §

Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018, sisältää liikennesuunnittelun periaatteet

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

  • hyväksyä liitteen (nro 2) mukaiset 24.4.2018 päivätyt Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018 Vattuniemen alueen asemakaavan muutosten ja jatkosuunnittelun pohjaksi
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Paula Kinnunen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Lautakunta toteaa, että Lauttasaaren puistomaisen luonteen säilyttämiseksi Itälahdenkatua ei pitäisi kaventaa, vaan kehittää bulevardina, jota reunustaa molemmin puolin puukujat. Päiväkotipaikkoja on oltava riittävästi.

Sirpa Asko-Seljavaaran vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Suunnitteluperiaatteet koskevat Vattuniemen aluetta, joka sijaitsee Lauttasaaren kaakkoisosassa.

Suunnitteluperiaatteet pyrkivät vastaamaan maankäytön muuttamisen paineisiin ja perustuvat kaupungin strategiaan ja uuteen yleiskaavaan erityisesti työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen osalta, mutta myös asuin- ja täydennysrakentamisen osalta. Periaatteet noudattavat uuden yleiskaavan tavoitteita ja aluerajauksia, täsmentäen niitä tukemaan asemakaavoituksen tarpeita.

Vattuniemen keskeisimmillä alueilla toimintojen osin sattumanvarainen sijoittuminen, toimitilojen vanheneminen ja kaupunkikuvan hajanaisuus, sekä hankekohtaiset maankäytön muutokset ovat synnyttäneet tarpeen tarkastella Vattuniemen maankäyttöä kokonaisuutena.

Toimitilojen kysyntä on viime vuosien ajan ollut vähäistä, ja kiinteistöjen omistajat ovat hakeneet runsaasti asemakaavan muutoksia toimitilatonttien muuttamiseksi asuinkäyttöön erityisesti Vattuniemen keskiosissa Itälahdenkadun varrella.

Samaan aikaan yrityksiltä on tullut kyselyjä toiminnan jatkumisen mahdollisuuksista kiinteistönomistajien hakemien käyttötarkoituksen muuttamisen paineessa.

Toisaalta idän puoleisella rannalla veneilyä tukevalla yritysalueella toimivilla yrityksillä on tavoite jatkaa toimintaansa alueella tulevaisuudessakin.

Asuinkerrostalokanta on vanhenemassa etenkin Vattuniemen eteläisellä ja läntisellä alueella, josta on tullut yhteydenottoja erilaisten koko kiinteistöjä koskevien remonttien yhteydessä tehtävistä rakennusten korotuksista ja tonttien täydennysrakentamisesta rakennusoikeutta lisäten.

Uusien suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on luoda edellytykset Vattuniemen suunnittelulle nykyistä paremmin kokonaisuutena, jossa yksittäisten tonttien sijaan tarkastellaan alueen kaupunkirakennetta ja liikennettä kokonaisvaltaisesti. Vattuniemen suunnitteluperiaatteissa 2018 on määritelty aikaisempia suunnitteluperiaatteita monipuolisemmin maankäytöllisiä tavoitteita tuleville asemakaavan muutoksille.

Suunnitteluperiaatteet ohjaavat tulevaisuudessa alueella tehtäviä asemakaavan muutoksia. Kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet tarkennetaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Periaatteiden mukaisia asemakaavanmuutoksia valmistellaan kuitenkin vasta kiinteistönomistajan hakiessa omistamalleen tontille asemakaavan muutosta.

Toimitilakiinteistön omistajien ja asukkaiden näkemykset toimitilan tarpeellisuudesta Vattuniemessä ovat olleet osittain vastakkaiset. Toimitilakiinteistön omistajilla on pääosin tavoitteena muuttaa omistamansa kiinteistö lähes täysin asuinkäyttöön. Asukkaiden huoli kohdistuu ympäristön yksipuolistumiseen nk. nukkumalähiöksi, josta myös palvelut häviäisivät työpaikkojen poistumisen myötä. Suunnitteluperiaatteiden pääasiallinen tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa Vattuniemeä niin, että alueesta syntyy kaupunkikuvallisesti, kulkuyhteyksien, toimintojen sijoittumisen kannalta sekä toimintojen monipuolisuuden ja sekoittuneisuuden osalta aiempaa ehyempi kokonaisuus.

Keskeisillä alueilla Heikkilänaukion ja Itälahdenkadun ympäristössä suunnitteluperiaatteet määrittelevät tavoitteita yleisille alueille ja nykyisille toimitila-alueille, jotka muuttuvat pääosin asumiseen tai sekoittuneiden toimintojen alueeksi. Sekoittuneiden toimintojen alueelle on tavoitteena rakentaa asuintilaa ja toimitilaa työpaikkoja varten. Periaatteet määrittelevät tavoitteita Itäisen rannan toimitila-alueelle, joka säilyy pääosin toimitilakäytössä.

Suojelun ja säilyttämisen tavoitteita on osoitettu Vattuniemen teollisesta historiasta muistuttaville merkittäville rakennuksille. Periaatteet määrittävät alueet yleisten rakennusten tontteja varten vastaamaan tulevaisuudessa kasvavan asukasmäärän koulu- ja päiväkotitarpeisiin. Liikenteen suunnittelulle on esitetty yleispiirteisiä tavoitteita.

Suunnitteluperiaatteiden tavoitteet, lähtötiedot ja yhteistyö on esitetty tarkemmin Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018 -asiakirjassa.

Stäng

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Suunnitteluperiaatteet pyrkivät vastaamaan maankäytön muuttamisen paineisiin Vattuniemessä ja perustuvat kaupungin strategiaan ja uuteen yleiskaavaan erityisesti työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen osalta, mutta myös asuin- ja täydennysrakentamisen osalta.

Merkittävä yleisten alueiden ja julkisten ulkotilojen kehityskohde Vattuniemessä on Heikkilänaukio ja Itälahdenkadun varsi, joille esitetään suunnitteluperiaatteissa tavoitteita, kuten myös nykyisille toimitila-alueille, jotka muuttuvat pääosin asumiseen tai sekoittuneiden toimintojen alueeksi. Sekoittuneiden toimintojen alueille on tavoitteena rakentaa asuintilaa ja toimitilaa työpaikkoja varten. Kaupunkikuvallisesti tavoitellaan selkeästi rakennuksilla rajattua aukiotilaa ja vaihtelevaa katutilaa sekä toiminnallisesti virkeää keskusta-aluetta Vattuniemeen.

Sekoittuneiden toimintojen alue on periaatteissa jaettu osa-alueittain vyöhykkeisiin (A+T+K I – III), joiden rakentamisen kokonaistehokkuus vaihtelee. Sekoittuneella alueella on tavoitteena säilyttää työpaikkoja, jotka tukevat myös alueen palveluiden säilymistä. Sekoittuneella alueella on määritelty tavoite rakennusoikeuden enimmäismäärästä asumisen, ja vähimmäismäärästä toimitilojen eli työtilojen suhteen. Keskeisimmillä vyöhykkeillä tavoitetehokkuudet tuottavat noin 43 000 k-m² toimitilaa ja asuintilaa noin 120 000 k-m². Suurelta osalta teollisuus- ja varastokäytössä olevan toimitilan määrä keskeisimmällä vyöhykkeellä vähenee nykyisestä noin 64 000 k-m².

Vattuniemen itärannalla, puhtaasti toimitila-alueilla (T+K), toimitilakerrosala noin 100 000 k-m² säilyy ja mahdollisuus alueen toiminnan kehittämiseen arvioidaan hankekohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä, aluetta ei kuitenkaan voi muuttaa asuinkäyttöön.

Eteläisillä ja läntisillä Vattuniemen rakennuskannaltaan vanhemmilla asuinalueilla periaatteet määrittävät korottamisen, täydennysrakentamisen tai kokonaan uudelleen rakentamisen mahdollisuudet ja yleispiirteiset tavoitteet. Asuinalueilla (A I – III) tuottavat tavoitetehokkuudet noin 109 000 k-m² uutta asuintilaa. Heikkiläntiellä ja Särkiniementien eteläpäässä toimitilan määrä puolestaan vähenee noin 30 000 k-m².

Suojelun ja säilyttämisen tavoitteita on osoitettu Vattuniemen teollisesta historiasta muistuttaville merkittäville rakennuksille. Periaatteet määrittävät alueet yleisten rakennusten tontteja varten vastaamaan tulevaisuudessa kasvavan asukasmäärän koulu- ja päiväkotitarpeisiin. Liikenteen suunnittelulle on esitetty yleispiirteisiä tavoitteita.

Suunnitteluperiaatteiden tavoitteet, lähtötiedot ja yhteistyö on esitetty tarkemmin Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018 -asiakirjassa.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Suunnitteluperiaatteet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia ja edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laaditut suunnitteluperiaatteet ovat Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisia.

Vattuniemeen on laadittu maankäytön periaatteet ensimmäisen kerran 8.2.2001, joissa haluttiin määritellä toimitilavaltaisten alueet väestöltään kasvavassa kaupungissa, jossa toimitilakorttelit olivat muuttumassa vähitellen asuinkäyttöön.

Maankäytön muutosten paineessa periaatteet on päivitetty Vattuniemen maankäytön periaatteilla 23.3.2006. Vuosina 2008 ja 2011 toteutettiin Lauttasaaren yrittäjille ja kiinteistönomistajille kysely toimintojen kehitystarpeista ja -suunnista.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Vattuniemen keskeisillä alueilla Heikkilän aukion ympäristössä ja Itälahdenkadun varrella sen pohjoisella osuudella kadun molemmin puolin sekä hajanaisesti myös Vattuniemen eteläkärjessä sijaitsee erilaisia toimitilarakennuksia. Valtaosa Vattuniemen alkuperäisestä teollisuusalueesta on muuttunut vuosien kuluessa asuinkäyttöön.

Vattuniemen vanhenevien toimitilojen kysyntä on viime vuosien ajan ollut vähäistä, ja kiinteistöjen omistajat ovat hakeneet runsaasti asemakaavan muutoksia toimitilatonttien muuttamiseksi asuinkäyttöön erityisesti Vattuniemen keskiosissa Itälahdenkadun varrella. Samaan aikaan yrityksiltä on tullut kyselyjä toiminnan jatkumisen mahdollisuuksista kiinteistönomistajien hakemien käyttötarkoituksen muuttamisen paineessa. Vattuniemen idän puoleisella rannalla kaupungin omistamalla maalla sijaitsevilla, veneilyä tukevalla yritysalueella toimivilla yrityksillä on sen sijaan tavoite jatkaa toimintaansa alueella tulevaisuudessakin.

Toimitilakiinteistön omistajien ja asukkaiden näkemykset toimitilan tarpeellisuudesta Vattuniemessä ovat olleet osittain vastakkaiset. Toimitilakiinteistön omistajilla on pääosin tavoitteena muuttaa omistamansa kiinteistöt lähes täysin asuinkäyttöön. Vattuniemen asukkaat ovat huolissaan alueen muuttumisesta yksipuoliseksi vain asuinkäyttöön nk. nukkumalähiöksi ja kaipaavat toiminnallisesti monipuolista kaupunkirakennetta, jossa alueella toimivat yritykset osaltaan myös ylläpitäisivät kaikille tarpeellista palvelutarjontaa. Kiinteistön omistajien mielestä tonteille kaavoitettavan rakennusoikeuden määrä ja rakentamisen korkeudet olisivat selvästi suurempia kuin asukkaiden näkemys alueen rakentamistehokkuuksista tai rakennusten korkeuksista.

Heikkilänaukio ja Itälahdenkadun varsi ovat jäsentymättömiä ja osittain laajemman kohennuksen tarpeessa. Itälahdenkatua leimaa läntisellä puolella koko pituudella osittain yksityisten tonttien pysäköintialueeksi mielletty katutilan laajenema, jolla ei ole ollut suunnitelmallista maankäyttöä. Heikkiläntie jakaa Heikkilänaukion kahdeksi julkiseksi ulkotilaksi, joiden toiminnallisuutta ei ole voitu riittävästi kehittää asukkaiden ja yrittäjien tarpeita vastaavaksi.

Vattuniemen asuinkerrostalokanta on vanhenemassa eteläisellä ja läntisellä alueella, josta on tullut yhteydenottoja täydennysrakentamisesta rakennusoikeutta lisäten.

Teollisesta historiasta kertoo korttelien suuri koko, katuverkon vähäisyys ja muutamat arvokkaat vielä säilyneet toimitila- ja teollisuusrakennukset. Päiväkotien hoitopaikkojen ja koulujen oppilaspaikkojen suuri puute on puhuttanut viime vuodet Lauttasaarelaisia.

Toimintojen ja kaupunkirakenteen monipuolisuuden ja tasapainoisen kehityksen ja näiden erilaisten asemakaavan muutoksia edellyttävien hankkeiden kannalta tuleville maankäytön muutoksille on tarve määritellä yhteisiä koko aluetta koskevia tavoitteita.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1950–2017. Asemakaavoissa määrättyjä käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi asuminen, liike ja toimistotila, teollisuus ja varastotila, puisto, julkiset rakennukset, pysäköintialue, yhdyskuntateknisen huollon alue, satama ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusrakennuksen alue.

Helsingin kaupunki omistaa yleiset alueet. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana saaduista viranomaisten lausunnoista, kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

  • Helen Oy
  • Helen Sähköverkko Oy
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
  • kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL)
  • sosiaali- ja terveystoimiala

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä suunnitteluperiaatteiden valmisteluaineiston nähtävilläolo 5.10.–2.11.2017

Yhteenveto viranomaisten kannanotoista

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Vattuniemen sekoittuneiden toimintojen ominaisluonteeseen, kaavoituksen ja teollisen rakentamisen historiaan, siitä jäljellä olevan arvokkaan rakennuskannan suojelemiseen asemakaavalla ja veneilyyn liittyvän yritysalueiden säilyttämiseen sekä asemakaavallisena perustana olevaan Vattuniemen teollisuusalueen rakennussuunnitelmaan, jota myös pidettiin säilyttämisen arvoisena.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon siten, että periaatteissa asetetaan asemakaavoituksen tavoitteeksi ja ohjeeksi kortteiden ja katuverkon sekä veneilyyn liittyvien yritysalueiden säilyttäminen, sekä kannanotossa esitettyjen Vattuniemen arvokkaiden rakennusten suojelemisen tavoitteet, jotka luovat alueelle ajallista kerrostuneisuutta ja kertovat alueen teollisesta historiasta. Uudisrakentamisessa tavoitellaan Vattuniemen teollisen historian luonteen säilyttämistä kaupunkikuvallisilla keinoilla.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa

Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja alustavasta suunnitteluaineistosta

Mielipidekirjeitä saapui 20 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukkaille, yrittäjille ja kiinteistönomistajille järjestetyissä työpajoissa, kyselyssä ja puhelimitse.

Mielipiteet kohdistuivat aihepiireittäin tilaisuuden järjestelyyn ja suunnitelmiin yleisesti, rakentamisen korkeuteen ja ympäristön mittakaavaan, alueen toimintoihin, palveluihin ja toimitilojen elinkelpoisuuteen, toimitilojen toteutukseen, selvitystarpeisiin ja suojelutarpeisiin, itäisen veneilyyn liittyvän yritysalueen säilyttämisen tarpeellisuuteen, rantojen ja viheralueiden säilymiseen ja käyttöön, päiväkotien, leikkipuistojen ja koulujen riittävyyteen, osayleiskaavan laatimisen tarpeellisuuteen, Heikkilänaukion ja ympäröivien rakennusten muutoksiin, katujen ja reittien tarpeellisuuteen, julkisen liikenteen heikkenemiseen, pysäköinnin järjestämiseen, huoltoaseman säilymiseen ja nimien muutoksiin.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Suunnitteluperiaatteiden nähtävilläolo 5.3.–19.3.2018

Yhteenveto viranomaisten kannanotoista

Alueella sijaitsevat vesihuoltolinjat tulee huomioida alueen suunnittelussa. Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää uuden vesihuollon ja johtosiirtojen tarve sekä huomioida riittävät tilavaraukset vesihuollon putkille ja laitteille. Vesihuoltolinjat tulee pääsääntöisesti sijoittaa yleisille alueille. Mahdollisten johtokuja-aluevarausten tarve tulee selvittää. Mikäli alueen maankäytön muutokset aiheuttavat merkittävää muutostarvetta olemassa oleville vesihuoltojärjestelmille, tulee ratkaisuja miettiä ja niistä sopia yhdessä HSY:n kanssa. Lisäksi tulee kaupungin hulevesistrategian mukaisesti selvittää alueella muodostuvien hulevesien imeytys- ja viivytysmahdollisuudet ja huomioida niiden vaatimat tilavaraukset.

HSL ilmoittaa, ettei lausuttavaa ole ja osallistuvansa mielellään alueen suunnitteluun jatkossa.

Kaupunginmuseo on pitänyt hyvänä, että Vattuniemen suunnitteluperiaatteita laaditaan, kunhan alueen teollinen historia ja sekoittuneiden toimintojen antama ominaisluonne ovat yhtenä suunnittelua ohjaavana tekijänä. Määräykset, joiden mukaan uudisrakentamisessa pyritään tuomaan esille Vattuniemen teollinen historia kaupunkikuvallisilla keinoilla ja Vattuniemelle tyypillinen suurikokoinen korttelirakenne pyritään säilyttämään vastaavat tähän tavoitteeseen. Itäisen rannan puolella sijaitsevan toimitila-alueen muodostaman kokonaisuuden ominaisluonteen ja alueen rakeisuuden sekä mittakaavan säilyminen on myös tärkeää, johon on pyritty periaatteiden määräyksillä. Vattuniemen länsirannan asuinkortteleiden kerrosluvun rajaaminen kolmeen vaalii alueen erityisiä arvoja, jotka ovat peräisin alueen varhaiselta huvilavaiheelta. Vaalittavaa on samoin alueelle ominainen vehreys, johon esitetään asemakaavavaiheessa kiinnitettäväksi erityistä huomiota. Suojelukohteiden liittäminen osaksi suunnitteluperiaatteita pidetään tärkeänä tulevia asemakaavoja ohjaavana aineistona. Helsingin villakehräämön rakennusta korkeine punatiilisine piippuineen voidaan pitää Vattuniemen maamerkkinä ja identiteettirakennuksena, mutta toivottavana on pidetty myös mittakaavaltaan ja keskenäänkin erityyppisestä toiminnasta kertovia pienempiä rakennuskohteita ja lisäksi, että rinnalla säilyisi mahdollisimman laaja kirjo muitakin Vattuniemen aiempaan teolliseen ja toimitilarakentamisen historiaan liittyviä kohteita. Vattuniemen suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseon esittämät huomiot ja tavoitteet on otettu huomioon nyt esillä olevissa suunnitteluperiaatteissa.

Kannanotot Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 2018:sta saatiin seuraavilta asiantuntijaviranomaisilta:

  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Vastineet viranomaisten kannanottoihin

Vesihuolto ja hulevedet

HSY:n kannanotossa esitetyt asiat otetaan huomioon suunnitteluperiaatteiden mukaisen asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnitteluperiaatteissa on mainittu, että suunnittelussa otetaan huomioon alueen uudesta maankäytöstä aiheutuvat teknisen huollon verkon muutostarpeet sekä tilavaraukset. Merkittävät muutokset sovitaan yhdessä HSY:n kanssa. HSY:n kannanoton mukaisesti on suunnitteluperiaatteiden tekstiin lisätty lause koskien hulevesien hallintaa.

Mielipiteet suunnitteluperiaatteiden nähtävilläolosta

Mielipidekirjeitä saapui 46 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukkaille, yrittäjille ja kiinteistönomistajille järjestetyissä työpajoissa, kyselyssä ja puhelimitse.

Valmistunutta suunnitelmaa pidetään useissa mielipiteissä hyvänä. Esimerkkisuunnitelmia pidetään hyvinä sekä mielenkiintoisina.

Mielipiteet kohdistuivat aihepiireittäin esitettyihin suunnitelmiin, Heikkilänaukion järjestelyihin, toimitilojen määritelmään, toimitilojen ja rakennusoikeuden määrään sekoittuneella alueella, Itäisen rannan toimitila-alueen kaupunkikuvaan ja asumisen sallimiseen, asuintonttien täydennysrakentamisen tapaan, tehokkuuteen ja valinnan vapauteen, viheralueiden säilyttämiseen ja laajentamiseen, julkisten palveluiden järjestämiseen, suojeluun sekä katu-, pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin.

Muut mielipiteissä esitetyt asiat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asemakaavan muutoksia valmistellessa tai esitetyt asiat eivät koskeneet suunnitteluperiaatteita.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Vuorovaikutusraportti on liitteenä.

Stäng

Kaupunkiympäristölautakunta 24.04.2018 § 209

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.11.2017

Stäng

Detta beslut publicerades 16.05.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Mer information fås av

Paula Kinnunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37141

paula.a.kinnunen@hel.fi

Mikko Reinikainen, tiimipäällikkö, arkkitehti, puhelin: 09 310 37206

mikko.reinikainen@hel.fi

Miika Vuoristo, arkkitehti, puhelin: 09 310 37192

miika.vuoristo@hel.fi

Eeva Väistö, liikenneinsinööri, liikenne, puhelin: 09 310 37353

eeva.vaisto@hel.fi

Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknis-taloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37347

karri.kyllastinen@hel.fi

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, julkiset ulkotilat, maisema, puhelin: 09 310 37258

anu.lamminpaa@hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217

sakari.mentu@hel.fi