Valtuutettu Mirita Saxbergin aloite harrastusten liittämisestä osaksi koulupäivää

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2017-010602
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 32. / 129 §

Den av ledamoten Mirita Saxberg väckta motionen om hobbyverksamhet i anslutning till skoldagen

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av ledamoten Mirita Saxberg väckta motionen som slutbehandlad.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Ledamoten Mirita Saxberg och 28 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors stad ska inkludera valfri och frivillig hobbyverksamhet i skoldagen för barn och unga i låg- och högstadieåldern. I ordnandet av verksamheten deltar konst- och kulturaktörer inom den tredje sektorn, bibliotek, idrotts- och ungdomsföreningar och andra samarbetsparter. Förslaget stöder borgmästarens förslag till Helsingfors stadsstrategi 2017–2021.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsstyrelsen hänvisar till utlåtandena från fostrans- och utbildningsnämnden och kultur- och fritidsnämnden.

Elevens dag består av morgonverksamhet, undervisning, klubbar och eftermiddagsverksamhet. Hobbyverksamheten kan ordnas mitt under skoldagen eller anslutas till början eller slutet av skoldagen. Hobbyverksamhet kan ordnas i form av skolans egen klubbverksamhet eller som en utomstående aktörs verksamhet i skolan.

Stadens sektorreform gör det möjligt att bygga upp nya kundinriktade verksamhetsmodeller. Fostrans- och utbildningssektorn har inlett utvecklings- och samarbetsplaneringen tillsammans med kultur- och fritidssektorn i syfte att hitta nya verksamhetsformer för att utveckla hobby- och idrottsverksamheten under skoldagarna. De befintliga omfattande nätverken av aktörer och samarbete med myndigheterna utnyttjas i utvecklingsarbetet.

Klubbverksamheten som ordnas av skolorna är verksamhet i enlighet med lagen om grundläggande utbildning och läroplanen för grundläggande utbildning och hör till grundskolans uppgifter. Skolans avgiftsfria klubbverksamhet för alla elever är ett sätt för grundskolan att minska ojämlikheten mellan barn och unga. Ett mål för klubbverksamheten är att väcka barnens och ungdomarnas intresse för fritidsverksamhet på lång sikt. Undervisnings- och kulturministeriet stöder skolornas klubbverksamhet genom specialunderstöd. Klubbverksamheten syftar till att understöda elevens skoldag som helhet med hjälp av flexibla lösningar för klubbverksamhet. Alla skolor i Helsingfors får anslag för klubbverksamhet.

Förutom att det ordnas klubbverksamhet är Helsingfors alla grundskolor registrerade i det landsomfattande programmet Skolan i rörelse år 2017. Att gemensamma verksamhetsmodeller byggs upp för skoldagarna tillsammans med organisationer har också haft en viktig roll. Helsingfors verksamhetsmodell fördelas i verksamhet före och efter skoldagen, verksamhet under rasterna och funktionella lektioner. I en del av skolorna har dessutom skoldagens struktur ändrats för att kunna få längre raster.

Redan i nuläget finns det mycket klubb- och fritidsverksamhet i skolorna men den bygger på hur aktiva skolorna är och på skolornas frivillighet. Den nya läroplanen främjar uppbyggandet av en aktiv och funktionell skoldag tillsammans med eleverna med beaktande av förhållandena i skolorna och de innehållsmässiga ämneshelheterna. Morgon- och eftermiddagsverksamheten och klubbarna ger en möjlighet för eleverna att delta i frivillig hobbyliknande verksamhet och att hitta en hobby.

I Finland är barnens och de ungas hobbysituation som helhet relativt positiv i nuläget. Enligt Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:s publikation Nuorista Suomessa (2016) har 89 % av barnen och de unga minst en hobby. Antalet ungdomar som har hobbyer har ökat sedan år 2013. Familjens ekonomiska situation reflekteras i idrottsaktiviteten.

Idrottstjänsterna har svarat på motionens mål sedan 2010 med hjälp av motion- och idrottsservicemodellerna med låg tröskel EasySport och FunAction. Idrottsgrupperna erbjuder sammanlagt mer än 65 olika motion- och idrottsalternativ. Inom ramen för verksamheten EasySport som är avsedd för barn i lågstadieåldern ordnas i nuläget ca 150 motions- och idrottsgrupper i veckan. För barn i högstadieåldern ordnas varje vecka FunAction-lektioner på ca 28 olika idrottsanläggningar, av vilka sex är skolor. År 2017 ordnades det för ungdomar i högstadieåldern 62 FunAction-demonstrationslektioner under skoldagar och ett Kick off-evenemang i Sportkvarnen där 3 400 elever motionerade tillsammans med sina lärare. Dessutom har Helsingfors idrottstjänster ordnat evenemanget School Action Day för elever i grundskolor i samarbete med Esbo och Vanda skolväsen, undervisnings- och kulturministeriet och utbildningsstyrelsen. Det är fråga om huvudevenemanget i Finland för temaveckan European Week of Sport som ordnas på Europeiska kommissionens initiativ. Under dagens lopp kunde mer än 30 000 elever i grundskoleåldern testa olika idrottsgrenar under grenförbundens och motions- och idrottsorganisationers handledning.

Förutom tjänster med låg tröskel har idrottstjänsterna riktat service som ordnas under skoldagen till elever som riskeras att bli utslagna med tanke på motionering, såsom elever med förlängd läroplikt och elever på ledklasser. Under 2017 har det inom serviceområdet även genomförts ett pilotprojekt för verksamhetsmodellen KouluPT som baserar sig på Move!-mätningar med utomstående finansiering (Move!-mätning är ett mätningssystem för den fysiska verksamhetsförmågan i enlighet med den nya läroplanen och riktas till elever i årskurserna 5 och 8). Verksamhetsmodellen syftar till att erbjuda personlig idrottsrådgivning och handledning för de elever i årskurserna i fråga vars fysiska funktionsförmåga eller motionsförmåga verkar som otillräckliga. En fungerande servicestyrningskedja byggs för tillfället upp mellan skolhälsovården och idrottstjänsterna i syfte att utveckla tjänsten.

Hobbyverksamheten har en stor betydelse för barnens och ungas hälsosamma uppväxt och utveckling. Den mångsidiga hobby- och klubbverksamheten främjar barns och ungas hälsosamma uppväxt, välbefinnande och inlärningsförmåga. Helsingfors har goda möjligheter att i samråd mellan fostrans- och utbildningssektorn och kultur- och fritidssektorn bygga upp hobbyverksamheten till en del av skoldagen. Hobby- och fritidsverksamheten i skollokalerna efter skoldagen utvecklas vidare. Det är viktigt att stadens olika förvaltningar fortsätter den redan befintliga gemensamma utvecklingen av förutsättningarna för hobbyverksamheten tillsammans med kommersiella och allmännyttiga aktörer. Ett av strategiperiodens mål är att pröva en modell som bygger på att det varje skoldag finns tillgång till minst en frivillig gratis hobbyfunktion i skollokalerna.

Stäng

Kaupunginhallitus 23.04.2018 § 244

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Mirita Saxbergin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

hilkka.tapiolinna@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 16.01.2018 § 10

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Mirita Saxberg on yhdessä 28 muun kaupunginvaltuutetun kanssa tarttunut tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan, eli lasten ja nuorten harrastamiseen ja liikkumiseen. He esittävät valtuustoaloitteessaan, että Helsingin kaupunki sisällyttää ylä- ja ala-asteikäisten lasten ja nuorten koulupäiviin valinnaista ja vapaaehtoista harrastustoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat kolmannen sektorin taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Aloitteen tekijät tukeutuvat pormestarin esitykseen Helsingin kaupunkistrategiaksi vuosille 2017–2021, jossa todetaan, että ”Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus” ja ”lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.”

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana sitä, että harrastustoiminnan järjestämistä yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa osana koulupäivää lisätään. Laajamittainen harrastustoiminnan lisääminen kouluissa ja siirtyminen kohti kokonaiskoulupäivän mallia edellyttäisi lisäresursseja ja koko harrastustoiminnan kentässä tapahtuvaa kulttuurista muutosta.

Muutokset koulun ja harrastustoiminnan käytänteissä aloitteessa esitettyyn suuntaan eivät tapahdu nopeasti, sillä ne edellyttävät merkittävää muutosta koulujen toimintatavoissa ja toimintakulttuurissa. Harrastusten lisäämisessä koulupäivää tulee edetä vaiheittain. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vahvistaa ja lisää omilla toimillaan koulupäivän jälkeen toteutettavaa harrastustoimintaa. Koulun yhteydessä toteutettu harrastustoiminta on tärkeää, mutta myös koulujen ulkopuolella tapahtuvalla harrastustoiminnalla on merkittävä arvo.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, koulupäivään kytkeytyvää harrastustoimintaa tulisi lisätä erityisesti perusopetuksen alemmilla luokka-asteilla. Yläkouluikäiset nuoret hyötyvät siitä, että Helsingissä matka harrastuksiin ei ole pitkä ja voi useimmiten tapahtua julkisen liikenteen avulla. Laajaa ja myös koulun ulkopuolinen harrastustarjonta on vanhempien nuorten etu. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää strategian päämäärää, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus, tärkeänä.

Suomessa lasten ja nuorten harrastamisen nykytila kokonaisuudessaan on varsin myönteinen. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisun “Nuorista Suomessa” (2016) mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Harrastavien nuorten määrä on kasvanut vuodesta 2013. Myönteistä on myös se, että liikunnan suosio on kasvussa. Vuoden 2016 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan nuorista 91 prosenttia sanoo harrastavansa jotain liikuntaa. Teini-iässä osa nuorista lopettaa liikuntaharrastuksen, mutta 20 ikävuoden jälkeen liikuntaa harrastavien nuorten osuus ikäluokasta jälleen kasvaa.

Perheen koettu taloudellinen tilanne heijastuu liikunta-aktiivisuuteen Suomessa erityisen selkeästi. Hyvin toimeentulevien perheiden pojat liikkuivat noin yhdeksän prosenttia ja tytöt noin kuusi prosenttia yleisemmin kuin heikosti toimeentulevien perheiden nuoret. Sekä nuoriso- että liikuntapalvelut ovatkin lisänneet merkittävästi matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia (esimerkiksi FunAction, EasySport, Nutafudis).

Liikuntapalveluissa (aiemmin liikuntavirasto) aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen on vastattu vuodesta 2010 lähtien matalan kynnyksen EasySport- ja FunAction-liikuntapalvelumallien avulla. Palveluiden kehittämistyö käynnistettiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmakaudella 2009-2013, jolloin tavoitteena oli tehdä liikunnan harrastaminen mahdolliseksi kaikille peruskouluikäisille lapsille helpolla ja edullisella tavalla.

Palveluiden kehittämisessä kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Liikuntapalvelun tulisi olla tasoltaan sellaista, että ryhmiin on mahdollista osallistua minkälaisilla liikuntataidoilla ja valmiuksilla tahansa, ja liikunnanohjauksen luonteen tulisi olla leikkimielistä - turhaa suorituskeskeisyyttä haluttiin välttää. Lisäksi palvelun tulisi löytyä läheltä lasta, lapsen ja nuoren omasta arkisesta elinpiiristään. Suurin osa palvelusta päädyttiin näin ollen järjestämään joko koulun liikuntasaleissa tai koulujen läheisyydessä sijaitsevissa liikuntapaikoissa.

EasySport- ja FunAction-liikuntaryhmät tarjoavat nykyään yhteensä yli 65 eri lajivaihtoehtoa. Alakouluikäisille suunnatun EasySport-toiminnan puitteissa viikoittaisia liikuntaryhmiä järjestetään tällä hetkellä n. 150, ja toimintaan osallistuu yli 3 500 lasta yhden toimintakauden aikana. Liikuntakertoja vuoden aikana kertyy noin 45 000 kertaa. Liikuntaryhmiä järjestetään vaihtelevasti lähes 40 eri koululla ja noin 30 muussa liikuntapaikassa.

Yläkoululaisille tarkoitettuja FunAction-tunteja järjestetään viikoittain noin 28 liikuntapaikassa, joista ainakin kuusi on kouluja. Nuoret ostavat ryhmiin osallistumisen oikeuttavia liikuntakortteja (20€/toimintakausi) yhden kauden aikana noin 350–400, ja vuonna 2017 liikuntakertoja kertyi yhteensä noin 27 922. Yläkoululaisille toteutettiin lisäksi koulupäivien aikana yhteensä 62 FunAction-demotuntia sekä Liikuntamyllyn Kick off -tapahtuma, jossa liikkui yhteensä 3 400 oppilasta opettajineen. Lisäksi Helsingin liikuntapalvelut ovat järjestäneet yhteistyössä Espoon ja Vantaan liikuntatoimien sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa peruskoulun oppilaille suunnatun ”School Action Day” -tapahtuman. Tapahtuma on Euroopan komission aloitteesta järjestettävän European Week of Sport -teemaviikon päätapahtuma Suomessa, ja se järjestettiin tänä vuonna Vantaalla. Päivän aikana reilu 30 000 peruskoulun oppilasta pääsi kokeilemaan eri liikuntalajeja lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen ohjauksessa.

Matalan kynnyksen palveluiden lisäksi liikuntapalveluissa on kohdennettu koulupäivän yhteydessä järjestettäviä palveluita liikunnallisen syrjäytymisen riskissä oleville oppilaille, kuten pidennetyn oppivelvollisuuden sekä nivelluokkien oppilaat. Lisäksi vuoden 2017 aikana palvelualueella on pilotoitu ulkopuolisella rahoituksella Move! -mittauksiin (Move! -mittaus on uuden opetussuunnitelman mukainen fyysisen toimintakyvyn mittausjärjestelmä, joka on kohdistettu viides- ja kahdeksasluokkalaisille oppilaille) kytkettyä KouluPT-toimintamallia, jonka tarkoituksena on tarjota henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja ohjausta niille yläkoulun oppilaille, joiden fyysinen toimintakyky tai liikuntataidot tuntuvat riittämättömiltä. Aloite KouluPT:n tapaamisesta voi tulla koulun henkilökunnalta, kouluterveydenhoitajalta, oppilaan vanhemmalta tai oppilaalta itseltään. Palvelun kehittämiseksi rakennetaan parhaillaan toimivaa palveluohjausketjua koulun, kouluterveydenhuollon ja liikuntapalvelun välille.

Mainittujen palvelujen lisäksi liikuntapalvelut ovat yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa jalkauttaneet Liikkuva koulu -ohjelmaa helsinkiläisiin peruskouluihin vuodesta 2012 lähtien niin ikään ulkopuolisella rahoituksella. Vuoden 2016 päättyessä kaikki kaupungin peruskoulut olivat rekisteröityneet mukaan ohjelmaan, ja syksyllä 2017 ohjelman pilotointi on käynnistetty myös toisella asteella.

Varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö on resurssien puutteen vuoksi vasta aluillaan. Liikuntapalvelut on kuitenkin kahtena edellisenä keväänä järjestänyt yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa kaikille helsinkiläisille esiopetuksessa oleville lapsille kolmipäiväisen EasySport-liikuntatapahtuman Töölön Kisahallissa. Näiden kolmen päivän aikana Kisahallilla kävi liikkumassa arviolta noin 2300 esikouluikäistä lasta. Marraskuussa 2017 liikuntapalvelut valmistelivat yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi hankehakemuksen, jonka avulla olisi tarkoitus kehittää ”Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatuksessa”.

Kuluneiden vuosien aikana liikuntapalveluissa on panostettu helsinkiläisten liikuntaseurojen kanssa tehtävään hyvään yhteistyöhön monin eri tavoin. Yhteistyökumppaneille on mm. järjestetty ilmaista koulutusta, jonka tavoitteena on ollut edistää lasten ja nuorten liikunnan parissa vapaaehtoistyötä tekevien ohjaajien osaamista sekä ymmärrystä lasten ja nuorten liikunnan ajankohtaisista ilmiöistä.

Onnistuneen toiminnan järjestämisessä sujuva yhteistyö kasvatus- ja koulutus -toimialan kanssa on välttämätöntä. Mitä paremmin koulujen, liikuntaseurojen ja liikuntapalvelun välinen yhteistyö saadaan toimimaan, sitä paremmin kouluilla toteutettavat matalan kynnyksen liikuntapalvelut palvelevat kaupunkimme lapsia ja lisäävät heidän fyysistä aktiivisuuttaan.

Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden Hyvä vapaa-aika -hankkeessa (2013–2017, ks. vapari.munstadi.fi) on kehitetty ja tutkittu koulujen ja vapaa-ajan, erityisesti harrastuksiin ohjaamisen yhteistyötä. Nuoren koko yläkoulun ajan, eli noin 13–16-vuotiaana, luokalla oli oma nimetty nuoriso-ohjaaja. Hankkeessa harrastus määritellään säännölliseksi, mielihyvää tuottavaksi nuoren omaksi jutuksi. Hankkeessa ilmeni, että koulutila harrastuspaikkana houkuttelee sitä enemmän, mitä lähempänä nuoren kotipiiriä ja vapaa-ajan sosiaalisia suhteita se fyysisesti sijaitsee.

Kuitenkin koulussa järjestettyjä harrastustoimintoja vetovoimaisemmiksi osoittautuivat ammattimaisten harrastustoimijoiden järjestämät harrastukset, joita nuoret saivat kokeilla muualla kuin koulun alueella. Ohjaajien tuki lisäsi nuorten kaupungissa liikkumisen kykyjä ja taitoja käyttää palveluita oma-aloitteisesti. Tuki lisäsi nuoren kaupunkipääomaa ja avasi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien ovet konkreettisesti. Näin harrastukset tulivat nuorelle tutuksi ja nuoren oma harrastusvalinta mahdolliseksi ja merkitykselliseksi. Harrastusten järjestäminen pelkästään koululla ei olisi mahdollistanut tätä muun harrastamisen tuomaa elinpiirin laajentumista.

Esittelijä
nuorisoasiainjohtaja
Mikko Vatka
Lisätiedot

Tytti Soini, liikunnansuunnittelija, puhelin: 310 87941

tytti.soini@hel.fi

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252

mikko.vatka@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 12.12.2017 § 139

Päätös

Kasvatus-ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Oppilaan päivä muodostuu aamutoiminnasta, opetuksesta, kerhoista ja iltapäivätoiminnasta. Harrastustoimintaa voidaan liittää osaksi koulupäivää koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen koulupäivän. Harrastetoimintaa voidaan järjestää koulun kerhotoimintana tai ulkopuolisen tahon koulussa järjestämänä toimintana.

Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta pitää tärkeänä, että tunnistetaan harrastustoiminnan merkitys lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää, että kaupungin eri hallintokunnat jatkavat jo olemassa olevaa yhteiskehittelyä yhdessä kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Kaupungin toimialauudistus mahdollistaa uusien asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämisen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on käynnistänyt yhdessä Kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan kanssa kehittämis- ja yhteistyösuunnittelun, jonka tarkoituksena on löytää uusia toimintamuotoja koulupäiviin sisältyvän harraste- ja liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnetään jo olemassa olevia laajoja toimijaverkostoja ja viranomaisyhteistyötä.

Koulujen järjestämä kerhotoiminta on perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista toimintaa, joka kuuluu peruskoulun tehtäviin. Kaikille oppilaille suunnattu maksuton koulun kerhotoiminta on yksi keino, jonka avulla peruskoulu voi vähentää lasten ja nuorten välistä epätasa-arvoa. Yhtenä koulun kerhotoiminnan tavoitteena on lapsen ja nuoren pitkäjänteisen harrastuneisuuden herättäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee erityisavustuksella koulujen kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteena on oppilaan koulupäivän kokonaisuuden tukeminen joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla. Kaikille Helsingin kaupungin kouluille annetaan kerhorahaa.

Kerhotoiminnan lisäksi Helsingin kaupungin kaikki peruskoulut ovat rekisteröityneet valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan vuonna 2017. Liikkuva koulu -ohjelma on osa Suomen hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Tärkeässä roolissa on ollut järjestökentän kanssa yhteisten toimintamallien rakentaminen koulupäiviin. Koulujen tasolla tavoitteena on ollut auttaa ja tukea koulujen omia muutosprosesseja ja löytää erilaisia, kuhunkin kouluun sopivia liikkumista ja aktiivista oppimista tukevia ratkaisuja ja toimintamalleja. Helsingin toimintamalli jakautuu ennen ja jälkeen koulupäivän toimintaan, välituntitoimintaan sekä toiminnallisiin oppitunteihin. Osassa kouluista on myös tehty koulupäivään rakennemuutosta pidempien välituntien saamiseksi.

Kouluissa on nykyisellään jo nyt paljon kerho- ja harrastetoimintaa, mutta se perustuu koulujen aktiivisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Uusi opetussuunnitelma tukee aktiivisen ja toiminnallisen koulupäivän rakentumista yhdessä oppilaiden kanssa siten, että koulujen olosuhteet ja sisällölliset ainekokonaisuudet huomioidaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhot antavat mahdollisuuden oppilaalle vapaaseen harrastusmaiseen toimintaan ja harrastuksen löytämiseen. Monipuolinen harraste- ja kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten tervettä kasvua, hyvinvointia ja oppimista. Helsingissä on hyvät mahdollisuudet rakentaa yhdessä kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan kanssa harrastustoiminta osaksi koulupäivää. Koulupäivän jälkeistä harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa koulun tiloissa kehitetään edelleen. Strategiakauden tavoitteena on kokeilla mallia, jossa jokaiselle koulupäivälle on saatavilla vähintään yksi vapaaehtoinen, ilmainen harrastustoiminta koulun tiloissa

Käsittely

Vastaehdotus:
Mirita Saxberg: Lisätään lausuntoon: "Jotta kaupunki voi tarjota mahdollisimman monipuolisia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän välittömässä yhteydessä ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, on selvitettävä näiden harrastustoiminnasta vastaavien tahojen resursointitarpeet, sekä edellytykset harrasteiden järjestämiseksi."

Mirita Saxbergin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Mirita Saxberg: Lisätään lausuntoon: "Jotta vapaaehtoisen harrastustoiminnan voidaan katsoa olevan koulupäivän välittömässä yhteydessä, olisi toimialan selvitettävä, miten lapset liikkuisivat koulun ja harrastuspaikan välillä, mikäli se ei sijaitse omalla koululla."

Mirita Saxbergin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Sara Törmänen, suunnittelija, puhelin: 310 86210

sara.tormanen@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 29.05.2018

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 09 310 36185

hilkka.tapiolinna@hel.fi