Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloite Lenininpuiston nimeämiseksi uudelleen

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus on 20.4.1970 tehnyt päätöksen Lenininpuiston nimeämisestä Alppiharjun kaupunginosaan V. I. Leninin (1870–1924) mukaan. Päätös perustui loppuvuodesta 1969 tehtyyn valtuustoaloitteeseen, jolla haluttiin nostaa esiin seuraavana vuonna vietettyä V. I. Leninin syntymän satavuotisjuhlavuotta. Lenininpuiston nimi tuli voimaan vuonna 1974 asemakaavassa 6999. Aiemmin puisto oli ollut virallisesti nimeämätön. Tällä hetkellä alueella voimassa oleva asemakaava 9897 on tullut voimaan vuonna 1997. Lenininpuiston nimi ei ole osoitekäytössä.

Presidentti P. E. Svinhufvudin (1861–1944) mukaan on nimetty Kulosaaren kaupunginosassa neljä paikkaa: Svinhufvudinkuja–Svinhufvudsgränden (vahvistunut vuonna 1959), Svinhufvudintie–Svinhufvudsvägen(1959), Ukko-Pekan polku–Ukko-Pekkas stig (1973) ja Ukko-Pekan porras–Ukko-Pekkas trappstig (1973). Kulosaareen on esitetty myös nimeä Ukko-Pekan puisto–Ukko-Pekkas park vuonna 1995, ja on mahdollista, että tämä nimi toteutuu jossakin tulevassa asemakaavan muutoksessa. Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan samanalkuisten nimien tulisi sijaita toistensa välittömässä läheisyydessä, mistä johtuen Ukko-Pekan puiston nimeäminen tai uusien nimien muodostaminen samasta aihepiiristä muualle kuin Kulosaareen ei ole mahdollista.

Nimistötoimikunta on antanut asiasta lausunnon 15.11.2017. Kaupunkiympäristölautakunta yhtyy nimistötoimikunnan kantaan eikä puolla valtuustoaloitteessa esitettyä Lenininpuiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei puolla Lenininpuiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi. Lautakunta nojautuu kannanotossaan kaupungin nimistötoimikunnan 15.11.2017 antamaan lausuntoon, joka vastaa myös kaupunginmuseon kulttuurihistoriallisia linjauksia.

Helsingissä vähemmistö kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pitää tärkeänä, että kaupungin nimistössä huomioidaan tämä ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustusta myös mahdollisten uudelleen nimeämisten yhteydessä.

Nimistötoimikunta totesi käsitelleensä Lenin-aiheisia nimiä ja nimiehdotuksia useaan otteeseen 1969 alkaen. Tuolloin tehdyn ensimmäisen valtuustoaloitteen lopputuloksena kaupunginhallitus päätti 20.4.1970 nimetä aiemmin nimeämättömän Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen Lenininpuistoksi. Alueelle oli laadittu puistosuunnitelma 1960-luvun alussa. Puiston asemakaava tuli voimaan vuonna 1974. Tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1997. Puistonnimi ei ole osoitekäytössä.

Nimistötoimikunta toteaa lausunnossaan, että Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa. Henkilöllä on elämänsä aikana ollut side Helsinkiin. Hän on myös asunut useassa osoitteessa eri puolilla kaupunkia.

Nimistötoimikunta toteaa edelleen, että kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. Paikannimien sisällöt, merkitykset ja tulkinnat muuttuvat aikojen saatossa. Nimet kuvastavat kuitenkin erityisesti antamishetkeänsä ja ovat arvokkaita muistumia kaupungin historian erilaisista vaiheista ja käänteistä.

Nimistötoimikunta jatkaa, että Lenininpuiston nimeä on virallisesti ehdotettu muutettavaksi viimeksi vuonna 1991. Kaupunginvaltuusto päätti 18.3.1992 hyväksyä Linnanmäen alueen asemakaavan muutoksen, ja samalla se hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen, että Lenininpuiston nimeä ei muuteta.

Nimistötoimikunta toteaa, että presidentti P. E. Svinhufvudin (1861–1944) mukaan on nimetty Kulosaaressa peräti neljä kohdetta: Svinhufvudinkuja–Svinhufvudsgränden (1959), Svinhufvudintie–Svinhufvudsvägen (1959), Ukko-Pekan polku–Ukko-Pekkas stig (1973) ja Ukko-Pekan porras–Ukko-Pekkas trappstig (1973). Kulosaareen on esitetty myös nimeä Ukko-Pekan puisto–Ukko-Pekkas park vuonna 1995, ja tämä nimi saattaa toteutua jossakin tulevassa asemakaavan muutoksessa.

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan samanalkuisten nimien tulisi sijaita toistensa välittömässä läheisyydessä, mistä johtuen Ukko-Pekan puiston nimeäminen muualle kuin Kulosaareen ei ole mahdollista.

Nimistötoimikunta ei puoltanut aloitteessa esitettyä Lenininpuiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää nimistötoimikunnan perusteluita asianmukaisina myös kulttuurihistoriallisista näkökulmista ja yhtyy sen kantaan.

Nimistötoimikunta käsitteli valtuutettu Sampo Terhon ja yhden muun allekirjoittaneen aloitetta (11.10.2017), jossa esitetään Lenininpuiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi.

Nimistötoimikunta toteaa, että se on 1.4.1970 käsitellyt Lenininpuiston nimeämistä 12.11.1969 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta. Mirjam Tuominen ja 14 muuta kaupunginvaltuutettua esittivät tuolloin kadun nimeämistä V. I. Leninin (1870–1924) mukaan, jonka syntymästä oli tulossa kuluneeksi 100 vuotta huhtikuussa 1970.

Nimistötoimikunta käsitteli Mirjam Tuomisen valtuustoaloitetta ensimmäisen kerran 11.12.1969, jolloin se päätyi ehdottamaan valtuustoaloitteessa esitetyn kadunnimen sijasta Lenininaukion nimeämistä silloisen Neuvostoliiton suurlähetystön läheisyyteen Ullanlinnaan, jos jokin paikka katsottiin tarpeelliseksi nimetä. Nimettäväksi paikaksi valikoitui lopulta keväällä 1970 aiemmin nimeämätön puisto Alppiharjun kaupunginosassa Alppilan osa-alueella. Kaupunginhallitus teki päätöksen Lenininpuiston nimeämisestä 20.4.1970. Nimetty puisto oli aikaisemmin ollut virallisesti nimeämätön kallioalue, mutta siitä oli käytetty mm. epävirallisia nimityksiä Vesilinnan kallio(t) tai Vesilinnan kaltsi (Paunonen, Heikki 2010: Stadin mestat I, Edico Oy, Helsinki.). Alueelle oli laadittu puistosuunnitelma 1960-luvun alussa. Puiston asemakaava tuli voimaan vuonna 1974. Tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1997. Puistonnimi ei ole osoitekäytössä.

Nimistötoimikunta toteaa, että Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa. Henkilöllä on elämänsä aikana ollut side Helsinkiin. Hän on myös asunut useassa osoitteessa eri puolilla kaupunkia.

Nimistötoimikunta toteaa edelleen, että kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. Paikannimien sisällöt, merkitykset ja tulkinnat muuttuvat aikojen saatossa. Nimet kuvastavat kuitenkin erityisesti antamishetkeänsä ja ovat arvokkaita muistumia kaupungin historian erilaisista vaiheista ja käänteistä.

Nimistötoimikunta jatkaa, että Lenininpuiston nimeä on virallisesti ehdotettu muutettavaksi viimeksi vuonna 1991. Kaupunginvaltuusto päätti 18.3.1992 hyväksyä Linnanmäen alueen asemakaavan muutoksen, ja samalla se hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen, että Lenininpuiston nimeä ei muuteta. Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta oli jätetty adressi. Myöskään nimistötoimikunta ei kokouksessaan 4.11.1991 puoltanut nimenmuutosehdotusta.

Nimistötoimikunta toteaa, että presidentti P. E. Svinhufvudin (1861–1944) mukaan on nimetty Kulosaaressa peräti neljä kohdetta: Svinhufvudinkuja–Svinhufvudsgränden (1959), Svinhufvudintie–Svinhufvudsvägen (1959), Ukko-Pekan polku–Ukko-Pekkas stig (1973) ja Ukko-Pekan porras–Ukko-Pekkas trappstig (1973). Kulosaareen on esitetty myös nimeä Ukko-Pekan puisto–Ukko-Pekkas park vuonna 1995, ja tämä nimi saattaa toteutua jossakin tulevassa asemakaavan muutoksessa. Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan samanalkuisten nimien tulisi sijaita toistensa välittömässä läheisyydessä, mistä johtuen Ukko-Pekan puiston nimeäminen muualle kuin Kulosaareen ei ole mahdollista.

Nimistötoimikunta ei puolla aloitteessa esitettyä Lenininpuiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi.