Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelma

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2017-013338
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 6. / 34 §

V 30.1.2019, Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelma

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman siten, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on 23 milj. euroa (alv 0 %, MAKU indeksi 110,6, 2010=100).

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esittää 6.11.2018 Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista siten, että hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvon mukainen tarkempi toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma.

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys on liitteenä 1, yleissuunnitelman suunnitteluperiaatteet, suunnitelmaselostus ja piirustukset liitteinä 2−5 sekä rakennettavuusselvitys liitteenä 6.

Taustaa

Nykyinen keskeinen pyöräliikenteen yhteys kaupungin länsi- ja itäpuolen välillä Helsingin keskustassa kulkee Kaivokadulla vilkasliikenteisen päärautatieaseman editse. Baanalta tulevasta pyöräliikenteestä noin 40 % kulkee Kaivokadun kautta itään tai etelään ja noin 13 % kohti Itäbaanaa ja itää. Nykyistä suoremmalle ja sujuvammalle yhteydelle, joka samalla parantaa päärautatieaseman edustan ja Kaivokadun jalankulun olosuhteita, on tarve. Jalankululle tarkoitettu nykyinen tunneli ratapihan alitse on liian ahdas muutettavaksi myös pyöräilyliikenteen tarpeisiin.

Erilaisia pääradan ylittäviä tai alittavia polkupyöräilyn reittejä päärautatieaseman ja Töölönlahden läheisyydessä on tutkittu erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Pyöräliikenteen ja jalankulun yhteyttä on tarkasteltu sekä radan ylittävänä siltana että radan alittavana ratkaisuna. Yleissuunnitelmatasoinen luonnos radan alittavasta pyöräyhteydestä on laadittu vuonna 2011 ja uudelleen vuonna 2017. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli vuoden 2017 luonnokseen perustuvaa alikulkuratkaisua helmikuussa 2018, mutta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi myös siltavaihtoehtojen arvioimiseksi.

Radan ylittävä reittilinjaus on ollut esillä vuonna 2010 Kaisaniemenpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailun yhteydessä (ns. bumerangisilta) sekä viimeksi vuoden 2018 aikana tehdyssä Kansalaistori−Kaisaniemi pyörä- ja jalankulkuyhteyden rakennettavuusselvityksessä. Lisäksi eräät yksityiset toimijat ovat esittäneet omia ajatuksiaan ja ideoitaan radan ylittävistä vaihtoehdoista.

Rakennettavuusselvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista

Rakennettavuusselvityksessä 2018 on kuvattu Kansalaistori−Kaisaniemi -yhteyden liikenteellisiä tavoitteita, liikenteen ja rakennettavuuden reunaehtoja ja kriteereitä sekä tarkasteltuja vaihtoehtoja. Tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi on selvityksessä valittu rakenteellisesti toteutettavissa olevat ja liikennettä parhaiten palvelevat ratkaisut. Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty liikenteellisten ja rakennettavuuteen liittyvien kriteereiden lisäksi myös kaupunkikuvallisia ja maisemallisia kriteereitä.

Selvityksessä tutkittiin kahta siltavaihtoehtoa (eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto) alikulun lisäksi. Kaikista kolmesta vaihtoehdosta tehtiin myös kustannusarvio.

Sekä radan ylittävillä että alittavalla linjauksella saataisiin rakennettavuusselvityksen mukaan toteutettua pyöräilyreitistön kannalta toimiva yhteys. Pyöräliikenteen houkuttelevuuden kannalta merkityksellinen tekijä eli reitin korkeusero on alikulkuvaihtoehdossa parempi kuin siltavaihtoehdoissa. Ylikulkuvaihtoehdoissa korkeuseroa on 8,3−8,5 m, kun alikulkuvaihtoehdossa korkeuseroa on enintään 5,3 m.

Ylikulkuvaihtoehdoissa ongelmallisimmat asiat liittyvät haastavaan rakennuspaikkaan Oodin, Sanomatalon ja Kiasman läheisyydessä sekä alueen toimintojen yhteensovittamiseen mm. Töölönlahden rakennettuun ympäristöön ja Kaisaniemen kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Lisäksi ylikulkuvaihtoehdot edellyttävät kaavamuutoksia molemmin puolin rataa niin Kaisaniemen puistossa kuin Töölönlahdella.

Rakennettavuusselvityksen mukaan siltavaihtoehdot ovat rakentamiskustannuksiltaan (11−13 milj. euroa ja 12−15 milj. euroa) edullisempia kuin alikulkuyhteys (23 milj. euroa), mutta kaupunkikuvallisilta, maisemallisilta ja toiminnallisilta vaikutuksiltaan haasteellisempia kuin alikulku. Siltavaihtoehtojen ylläpitokustannukset (eteläinen vaihtoehto 130 000 euroa sulanapitojärjestelmällä, 25 000 euroa ilman sulanapitojärjestelmää ja vastaavasti pohjoinen 172 000 euroa ja 21 000 euroa) ovat korkeammat kuin alikulkuyhteyden (15 000 euroa alikäytävä ja päätyjen tasonvaihtorakenteet).

Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti liitteenä olevassa rakennettavuusselvityksessä.

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys 6.11.2018 perustuu alikulkuvaihtoehtoon, jota koskevat liitteenä olevat suunnitelmat ovat vuodelta 2017.

Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö

Yleissuunnitelman ja rakennettavuusselvityksen laatimisen aikana on käyty vuoropuhelua mm. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Liikenneviraston ja Senaatti -kiinteistöjen kanssa.

Kaupunkilaisilta on saatu palautetta useista eri kanavista, mm. avoimessa keskustelutilaisuudessa Kaisaniemenpuistossa sekä Kerro kantasi -palvelun kautta.

Hankkeen sisällöstä

Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteys on kaupungin länsi- ja itäpuolen tärkeimmät pyöräliikenteen sisääntuloväylät yhdistävä alikulkuyhteys. Alikulkuyhteys sijoittuu nykyisen vain jalankulkijoille tarkoitetun, Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan alikulkuyhteyden pohjoispuolelle.

Alikulkuyhteyden linjaus on yleiskaavan pyöräliikenteen baanaverkon sekä kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkko 2025:n mukainen. Suunnitelmassa lähtökohtana ovat Helsingin pyöräliikenteen baanaverkon suunnittelukriteerien mukaiset ratkaisut. Yleissuunnitelmassa oleva alikulkuratkaisu ei edellytä asemakaavamuutosta.

Alikulkuyhteydessä on 4 metriä leveä pyöräkaista ja siitä reunakivillä erotettu 3,5 metriä leveä jalankulkukaista sekä molemmin puolin tunnelia reunakivillä korotetut reuna-alueet, jolloin kokonaisleveys on 8,3 metriä. Pääosalla tunnelia alikulkukorkeus on yli 3,2 metriä ja luiskaosuuksilla 3,0 metriä, mikä mahdollistaa sairaankuljetusajoneuvon ajamisen tunneliin. Uusi noin 220 metriä pitkä alikulku yhdistyy nykyiseen jalankulkutunneliin yhdyskäytävällä.

Radan itäpuolella yhteys kulkee katutasoon loivalla rampilla ja se yhdistetään nykyiseen jalankulkijoiden alikulkuyhteyden sisäänkäyntiin. Radan länsipuolella yhteys katutasoon sijoittuu Töölönlahdenkadulle hotellirakennuksen ja toimistorakennuksen väliselle katualueelle. Yhteys on suunniteltu pyöräliikenteelle kierrerampilla ja jalankulkijoille porras- ja hissiyhteytenä. Kierrerampin kaltevuus ulkoreunassa on sisäreunaa loivempi, mikä parantaa turvallisuutta ja helpottaa pyöräilyä ylämäessä. Alikulkuyhteyden läntisen rampin ratkaisuihin kiinnitetään jatkosuunnittelussa erityistä huomiota, jotta verrattain tiukan rampin (halkaisija 19 metriä, kaltevuus sisäkaarteessa 10,5 %) toimivuus voidaan varmistaa.

Tarkempi kuvaus alikulkuyhteyden rakenteista on yleissuunnitelman suunnitelmaselostuksessa.

Kansalaistori−Kaisaniemi pyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman suunnitelmaselostuksessa hankkeeseen oli sisällytetty noin 200 pyörän maanalainen pyöräparkki alikulun yhteyteen. Sen kustannusarvio on 3 milj. euroa.

Nyt esitettävään yleissuunnitelmaratkaisuun pyöräparkki ei sisälly. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää erikseen kevään 2019 aikana laajemmin päärautatieaseman alueen pyöräpysäköinnin kokonaisuutta. Työssä kartoitetaan polkupyörien pysäköintiin edullisemmin toteutettavia ja paremmin soveltuvia paikkoja ja niiden sijoittumista alueella. Siinä yhteydessä tarkastelun kohteena on vielä myös maanalainen pyöräparkki ja sen toiminnallinen ja taloudellinen järkevyys.

Rahoitus ja aikataulu

Hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset (ilman pyöräparkkia) ovat 23 milj. euroa (MAKU indeksi 110,6 2010=100).

Kustannuserittely pääkohdittain:
 
Rakenteet  
9 170 000 euroa
Maanrakennustyöt  
2 400 000 euroa
Työnaikaiset tuennat  
2 950 000 euroa
Rakentamisen edellyttämät ratatyöt  
3 170 000 euroa
Valaistus, sähkö, opastus
1 000 000 euroa
LVIA
375 000 euroa
 
 
Yhteensä (sis. urakoitsijan yleiskust. 20%)
19 065 000 euroa
Tilaajatehtävät (20 %)
3 805 000 euroa
Yhteensä  
22 870 000 euroa

Kokonaishintoihin on laskettu kaikki rakentamiseen liittyvät kustannukset, kuten suunnittelu ja urakoitsijan juoksevat kulut sekä varaus rata-alueen ympäristön muodostamien erityisten riskien osittaiseen toteutumiseen.

Mikäli rakentaminen toteutetaan ennen kuin lähijunaliikenteessä siirrytään pääosin kolmerunkoiseen kalustoon, voidaan laitureita lyhentämällä rakentaa osa tunnelista vapaasti junien pysähtymisalueen ulkopuolella, jolloin on saavutettavissa kustannussäästöjä ja rakentamisaika lyhenee. Tätä mahdollista kustannussäästöä ei kuitenkaan ole huomioitu hankkeen kustannusarviossa.

Alikulkuyhteyden rakentamisajaksi on arvioitu kaksi vuotta. Kaupungin talousarvion 2019 liitteenä olevassa investointiohjelmassa on varauduttu hankkeen toteuttamiseen vuosina 2019−2023 siten, että suunnitteluun on varattu 1,15 milj. euroa vuodelle 2019 ja rakentamiseen yhteensä 21,85 milj. euroa vuosille 2020−2023. Suunnittelun tarkentuessa on ilmennyt, että hankkeen toteutus olisi mm. rautatieliikenteelle aiheutuvien poikkeusjärjestelyjen minimoimiseksi perusteltua tehdä nopeammassa aikataulussa, joten se pyritään huomioimaan seuraavaa investointiohjelmaa laadittaessa. Kaupunki on hakenut hankkeelle valtion investointitukea. Liikennevirasto on 20.12.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen.

Alikulun rakentaminen etenee alkaen molemmista päistä yhtä aikaa. Alikulku rakennetaan apusiltoja ja työnaikaisia tukiseiniä hyödyntäen, jolloin aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa juna- ja matkustajaliikenteelle.

Arvioidut vuosittaiset ylläpitokulut alikulkuyhteydelle ja päätyjen tasonvaihtorakenteille ovat 15 000 euroa. Kustannuksiin on sisällytetty ylläpidon juoksevat kulut, jotka voivat muodostua esim. siivouksesta, sulanapitojärjestelmän lämmityksestä, hissien huollosta ja videovalvonnasta.

Hankkeen vaikutukset

Kansalaistori–Kaisaniemi -yhteyden tärkeimmäksi tavoitteeksi on suunnittelutyössä asetettu pyöräliikenteen baanaverkon täydentäminen siten, että yhdistetään Helsingin keskustaan idästä ja lännestä johtavat pyöräily- ja jalankulkuyhteydet toisiinsa ja saadaan vähennettyä rautatien estevaikutusta.

Pyöräliikenteen tavoiteverkon näkökulmasta tavoitteena on tarjota suora, sujuva yhteys Mannerheimintien ali tulevalta Länsibaanalta radan itäpuolelle Kaisaniemenpuistoon ja siitä itään ja pohjoiseen. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Tulevaisuudessa baanaverkon on ajateltu laajenevan radan itäpuolella Kaisaniemenpuistosta pohjoiseen radan vartta kulkevalla Pohjoisbaanalla sekä Kaisaniemenpuiston pohjoislaitaa itään ja Hakaniemen suuntaan kulkevalla Itäbaanalla.

Uuden alikulkuyhteyden myötä yhteydet kantakaupungin eri suuntiin, Töölönlahden ja Kaisaniemen puistoon sekä asemanseudun liityntäpysäköintiin paranevat. Alikulku yhdistää pääosin autoliikenteestä erotellut baanayhteydet toisiinsa ja lisää näin pyöräilyn turvallisuutta.

Rakennettavuusselvityksen mukaan pyöräliikenteen alikulkuyhteys toteuttaa parhaiten päärautatieaseman pyöräliikenteen eritasoyhteydelle asetettuja tavoitteita, mm. houkuttelevaa ja turvallista reittiä kaikenikäisille ja -kuntoisille. Se edistää parhaiten tavoitetta vähentää Kaivokadun pyörätien kuormitusta ennen kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkon laajempaa rakentumista.

Uuden alikulkuyhteyden on arvioitu lisäävän pyöräilyn houkuttelevuutta ja pyöräliikenteen verkon kattavuutta. Pyöräliikenteen ennustemalli arvioi alikulun kautta kulkevan 4 900 pyöräilijää vuorokaudessa vuoden 2025 lokakuun arkena (lokakuu edustaa vuoden keskimääräistä vuorokautta). Pyöräilijöiden määrän ollessa suurimmillaan tulee pyöräilijöitä olemaan jopa 10 000 vuorokaudessa. Myös talvella alikulun arvioidaan olevan yksi Helsingin seudun vilkkaimmista pyöräliikenteen yhteyksistä.

Rakennettavuusselvityksen mukaan alikulku lyhentää matkaa radan puolelta toiselle noin 600 metriä verrattuna nykyiseen pyöräilyn reittiin Kaivokadun kautta. Nykyinen reitti kulkee Helsingin vilkkaimman jalankulkuaukion Elielinaukion läpi ja Kaivokadulla risteävän jalankulkuliikenteen läpi. Nykyisellä reitillä on myös viivytyksiä aiheuttavia liikennevaloja neljässä risteyksessä. Ilman viivytysten huomioimista alikulku lyhentää keskimääräistä matka-aikaa arviolta kaksi minuuttia.

Pyöräliikenteen uuden yhteyden lisäksi alikulku tarjoaa uuden ja sujuvan jalankulun yhteyden radan itäpuolelta länsipuolelle.

Hankkeen arviointi

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkistrategian 2017−2021 mukaan liikenneinvestoinneilla huolehditaan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Nyt esillä oleva hanke toteuttaa hyvin kaupunkistrategian tavoitteita.

Uuden suoran ja sujuvan yhteyden rakentaminen pääradan alitse on pyöräliikenteen tavoiteverkko 2025:n, pyöräilyn edistämisohjelman ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman tavoitteiden ja toimintalinjausten mukainen hanke. Pyöräliikenteen tavoiteverkko 2025 on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 22.5.2012 ohjeellisesti suunnittelussa noudatettavaksi ja tavoiteverkon toteutusohjelma 18.6.2013. Pyöräilyn edistämisohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.1.2014 ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma 12.1.2015.

Hanke parantaa paitsi baanaverkoston yhteyksiä, myös kantakaupungin erään keskeisen alueen, päärautatieaseman ympäristön, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita. Näin hanke tukee myös vireillä olevan kävelykeskustahankkeen tavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka alikulkuyhteyden rakentaminen on kustannuksiltaan kallis pyöräilyhanke, on se haasteellisessa ydinkeskustan ja rautatieradan ympäristössä liikenteellisesti paras vaihtoehto. Alikulkuyhteydellä on myös vähemmän vaikutuksia ympäristöönsä kuin tarkastelluilla siltavaihtoehdoilla, joten sitä voidaan pitää myös kaupunkikuvallisesta ja maisemallisesta näkökulmasta parhaiten toimivana vaihtoehtona.

Kaupunginhallitus katsoo, että toteutuskelpoisista vaihtoehdoista on rakennettavuusselvityksessä tehty riittävän monipuolinen ja kattava vaikutusten arviointi.

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja elinkeino-osaston kanssa.

Jatkotoimenpiteet

Hankkeen seuraavassa vaiheessa laaditaan yksityiskohtaiset rakentamisen mahdollistavat suunnitelmat sekä tehdään toteuttamissopimus Liikenneviraston kanssa. Seuraavassa vaiheessa laaditaan myös suunnitelma hankkeen toteutusmuodosta, toteutustavasta sekä mahdollisista suunnittelukilpailuista.

Edellä tarkoitetut rakentamisen mahdollistavat suunnitelmat on laadittava ja hanke toteutettava kaupunginvaltuuston hyväksymän kustannusarvion puitteissa. Kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan kaupunkiympäristön toimialaa laatimaan hankkeesta erillisen kustannusseurantaraportin, jossa arvioidaan kustannusarvion toteutumista ja mahdollisiin poikkeamiin johtaneita syitä. Raportti luovutetaan pormestarille hankkeen valmistuttua.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti 6.11.2018 esityksestä päättäessään, että kaupunkiympäristön toimiala selvittää Töölönlahden puiston ja Kaisaniemenpuiston yhdistävän sillan toteuttamismahdollisuuksia Oodin pohjoispuolelle. Tämä selvitys tehdään nyt esillä olevasta hankkeesta erillisenä.

Stäng

Kaupunginhallitus 14.01.2019 § 15

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sekä projektinjohtaja Olli-Pekka Aalto. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 06.11.2018 § 539

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista siten, että
hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvon mukainen tarkempi toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma. Jatkosuunnittelussa voidaan tehdä hankkeeseen vähäisiä muutoksia ja tarkastuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä ja tässä jatkosuunnittelussa varmistetaan erityisesti tunnelin läntisen ulostulon toimivuus.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 23 milj. euroa (alv. 0 %) MAKU indeksi 110,6.

Hyväksyessään esityksen, kaupunkiympäristölautakunta päätti, että lisäksi selvitetään Töölönlahden puiston ja Kaisaniemen puiston yhdistävän sillan toteuttamismahdollisuuksia Oodin pohjoispuolelle. Selvityksessä erityisinä näkökohtina ovat puistojen toiminnallinen yhdistäminen ja suurtapahtumien turvallisuus.

Käsittely

Vastaehdotus:
Risto Rautava: Esitän esitysehdotukseen lisättäväksi ensimmäisen kappaleen viimeisen lauseen loppuun " ja tässä jatkosuunnittelussa varmistetaan erityisesti tunnelin läntisen ulostulon toimivuus."

Lisäksi uudeksi viimeiseksi kappaleeksi seuraava teksti: Hyväksyessään esityksen, kaupunkiympäristölautakunta päätti, että lisäksi selvitetään Töölönlahden puiston ja Kaisaniemen puiston yhdistävän sillan toteuttamismahdollisuuksia Oodin pohjoispuolelle. Selvityksessä erityisinä näkökohtina ovat puistojen toiminnallinen yhdistäminen ja suurtapahtumien turvallisuus.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen.

30.10.2018 Pöydälle

27.02.2018 Palautettiin

13.02.2018 Pöydälle

06.02.2018 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Olli-Pekka Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 39681

ollipekka.aalto@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 04.02.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36035

kristiina.matikainen@hel.fi