Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuuden Kivikon kierrätyskenttää koskeva ympäristölupa-asia

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuuden Kivikon kierrätyskenttää koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet, PL 58222, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Maa-ainesten ja jätteiden välivarastointi ja käsittely ovat ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 b mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 25.1.2018 ja hakemusta on täydennetty 12.3.2018. Toiminnanharjoittaja anoo lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Kaavoitustilanne

Toiminnan sijaintipaikka on noin 10 000 m²:n kokoisella alueella, joka on voimassa olevassa asemakaavassa (12369/2016) merkitty erityisalueeksi pilaantumattomien maa-ainesten kierrätystoimintaa varten (E-1).

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminnan sijaintipaikka on tällä hetkellä sekametsää. Alueella on hakemuksen mukaan tehty soranottoa 1930-50 –luvuilla, minkä jälkeen aluetta on täytetty ilmeisesti Porvoonväylän rakentamisessa syntyneillä maamassoilla. Alueen maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tietoa eikä alueella ole tiettävästi tehty maaperän pilaantuneisuusselvityksiä. Täyttömaa-ainesten oletetaan kuitenkin olevan puhtaita, koska Porvoonväylän alue oli aikaisemmin rakentamatonta.

Sijaintipaikkaa ympäröivä alue on Kivikon metsäaluetta, joka on Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä luokiteltu arvokkaaksi lintukohteeksi. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan asemakaavan 12369/2016 valmisteluvaiheessa antaman lausunnon (ympäristölautakunta 2.2.2016 42 §) mukaan valtaosa linnustollisesti arvokkaasta kohteesta säilyy kaavamuutoksesta huolimatta, joten lautakunnalla ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Toiminta-alueen pinta-ala on noin 0,8 % Kivikon metsän lintukohteen pinta-alasta.

Sijaintipaikan eteläpuolella asemakaavassa oleva tontti 47084/1 on merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), jolle on suunnitteilla sisäampumaurheilukeskus. Lahdenväylän ja Porvoonväylän liittymäalue on alle sadan metrin etäisyydellä alueen luoteispuolella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Jakomäessä Kaivantokujalla noin 400 metrin sekä Kivikossa Linnoittajantiellä ja Patterikujalla noin 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta.

Toiminta sijoittuu Tattarisuon I-luokan pohjavesialueelle, jolla oleva vedenottamo sijaitsee Lahdenväylän toisella puolella noin 170 metrin päässä toiminta-alueesta. Vedenottamo toimii kriisiajan varavedenottamona. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Jakomäen muinaisrantakivikko ja Slåttmossenin suoalue, jotka sijaitsevat 800-900 metriä toiminta-alueesta pohjoiseen / koilliseen.

Toiminnan kuvaus

Maa-ainesten kierrätyskentällä käsitellään seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä:

Käsiteltävien massojen yhtäaikainen enimmäismäärä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Yhtäaikaisesti alueella on varastoituna jätteitä ja massoja alle 50 000 tonnia. Alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Varastoitavien maa-ainesten enimmäisvarastointiaika on kolme vuotta. Materiaalit pääosin hyödynnetään ja uudelleen käytetään Helsingin kaupungin rakentamiskohteissa.

Alueen rakentamisessa noudatetaan Helsingin kaupungin rakentamistapaohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta. Kierrätyskenttä päällystetään asfaltilla ja asfaltoidun alueen vedet johdetaan hiekanerottimen kautta viemäriin, jonka vedet johdetaan pohjavesialueen tai pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Viemärilinjaan asennetaan sulkuventtiilikaivo. Kentän reunoille istutetaan puita ja pensaita suojavyöhykkeeksi. Alueella ei varastoida polttonesteitä eikä tankata työkoneita.

Kiviainekset varastoidaan enintään 5 m korkuisiin kasoihin, jotka rakennetaan 1:1,3 luiskakaltevuuteen. Maa-ainekset, jätteelliset maa-ainekset ja ns. kynnysarvomaat varastoidaan kasoissa tai aumoissa, jotka rakennetaan 1:1,5 luiskakaltevuuteen.

Osaa alueella varastoitavista massoista on tarkoitus käsitellä ja jalostaa eri tavoin niiden hyödynnettävyyden parantamiseksi. Seulontaa ja välppäystä käytetään maa- ja kiviainesten, jätteellisten kitkamaiden sekä ns. kynnysarvomaiden lajitteluun halutun raekoon mukaan. Sekoittamisessa eri maamassoja yhdistetään toisiinsa maa-ainesten hyötykäytön mahdollistamiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi siten, että niitä voidaan hyödyntää maarakentamisessa. Orgaanista ainesta (oksat ja risut) haketetaan käytettäväksi mm. energiantuotannossa.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Käsittelykentältä tulevat vedet ovat sadevettä ja pölyntorjunnassa tarvittaessa käytettävää vettä. Alueen päällystäminen ja viemäröinti vähentävät paikallisesti veden imeytymistä pohjavedeksi, mutta koska päällystettävän alueen pinta-ala on alle 2 % Tattarisuon pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta, ei tällä arvioida olevan haitallista vaikutusta pohjaveden pinnan tasoihin tai virtausolosuhteisiin. Alueella varastoitavat massat ovat pilaantumattomia, joten niiden varastoinnista ja käsittelystä ei myöskään arvioida aiheutuvan maaperän pilaantumisen vaaraa.

Käsittelykentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä liikenteestä sekä massojen käsittelystä syntyy jonkin verran pakokaasu- ja pölypäästöjä. Alueella arvioidaan tarvittavan 1-2 työkonetta massojen käsittelyyn ja alueelle tulevan liikenteen määrän arvioidaan olevan enimmillään noin 50 ajoneuvoa päivässä. Toiminnan aiheuttaman melutason ei arvioida ylittävän lähimmillä asuinalueilla päiväajan ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB. Toiminnalla ei arvioida olevan tärinävaikutuksia.

Liikenne käsittelykentälle kulkee Kehä I:tä ja Kivikonlaitaa pitkin, joten toiminta ei lisää liikennettä asuinalueiden kaduilla. Pääosa kuljetuksista tehdään klo 7-18. Osa kuljetuksista voidaan tapauskohtaisesti tehdä normaalin toiminta-ajan ulkopuolella, mutta näistä sovitaan ympäristölupaa valvovan viranomaisen kanssa.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Sivullisten pääsy kierrätyskentälle estetään aitaamalla alue. Varastokasojen sortuminen estetään kasoille määritellyillä luiskakaltevuuksilla.

Maaperä, pohjavesi ja vesistöt

Varastointikentältä vapautuvat pintavedet ohjataan hiekanerottimen jälkeen sade- tai jätevesiviemäriverkostoon, jolloin estetään esim. kiintoaineksen ja orgaanisen aineksen suora kulkeutuminen pohjaveteen. Vaikutukset pohjaveden laatuun estetään alueen asfalttipäällysteellä ja viemäröinnillä.

Varastoalueelle ei sijoiteta pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia. Kynnysarvotason tai alueellisen taustapitoisuuden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä maa-aineksista ei aiheudu maaperän pilaantumista. Alueella ei varastoida polttonesteitä tai tankata työkoneita.

Ilma

Pölyämistä vähennetään kasojen ja käsiteltävien ainesten kastelulla ja laitteistojen koteloinnilla tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi pölyämistä estetään kastelemalla ja käsittelemällä pölynsidonta-aineilla ajoväyliä ja harjaamalla ja pesemällä pois toiminta-alueelta yleiselle katualueelle mahdollisesti kulkeutuva hienoaines.

Pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi pyritään välttämään ajoneuvojen ja työkoneiden turhaa käyttöä ja tyhjäkäyntiä.

Melu

Meluhaittoja vähennetään ajoittamalla eniten meluavat toiminnot (esim. haketus) arkipäiviin. Lähimmillä asuinalueilla suoritetaan melumittaukset ennen toiminnan aloittamista sekä ensimmäisten käsittelyjen (seulonta, haketus) aikana. Seulonta ja välppäys suoritetaan melupäästöjen minimoimiseksi aina kentän siinä osassa, joka soveltuu kulloisenkin läjitystilanteen perusteella toimintaan parhaiten. Liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa vähennetään ajoittamalla kuljetukset arkipäiviin klo 7-22.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Maa-ainesten kierrätyskentälle nimetään vastaava työnjohtaja ja perehdyttämisessä otetaan huomioon alueen erityispiirteet.

Jätteiden käsittely

Ympäristölupahakemukseen on sisällytetty asetuksen 179/2012 25 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Vastaanotettavien maa-aineskuormien laatu tarkastetaan massoja vastaanotettaessa ja ympäristöluvan ehtojen vastaiset kuormat käännytetään pois. Materiaalin toimittaja vastaa tarvittaessa esimerkiksi näytteenotolla maa-aineserän vastaanottokelpoisuudesta.

Jätteellisen kitkamaan seulonnassa syntyy betoni-, tiili- ja asfalttijätettä. Seulonnassa ja välppäyksessä voi syntyä myös vähäisiä määriä puu-, metalli- ja sekajätettä. Kyseiset jätemateriaalit kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäyttöön tai muihin asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Seulonnassa ja välppäyksessä syntyvän betoni- ja tiilijätteen laadunvarmistus tehdään hyötykäyttökohteen vaatimusten mukaan.

Pohjaveden tarkkailu

Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan alueen länsi-, itä- ja eteläpuolelle asennettavista pohjavesiputkista. Pohjavesiputkista otetaan näytteet ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Näytteistä tehdään vedenlaadun perusanalyysit (mm. pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, fluoridi) ja haitta-aineista analysoidaan metallit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, haihtuvat yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarkkailun edetessä. Tarkkailua jatketaan koko kierrätyskentän toiminta-ajan.

Melu

Melumittauksia tehdään lähimmillä asuinalueilla (Kaivantokuja, Patterikuja, Ruutikuja) ja toiminta-alueella ennen toiminnan aloittamista sekä ensimmäisten seulonta- ja haketuskäsittelyjen aikana. Mittaukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen ”Ympäristömelun mittaaminen” 1/1995 mukaisesti.

Kirjanpito

Kaikista kierrätyskentälle tuotavista massoista ja jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään massan / jätteen määrä, laatu, tuontiajankohta, alkuperä ja mahdolliset haitta-ainepitoisuudet (kynnysarvomaat). Alueella tehtäviä käsittelytoimenpiteitä ja pois kuljetettavia massoja ja jätteitä koskevaan kirjanpitoon merkitään käsiteltävän tai pois kuljetettavan materiaalin määrä, laatu, käsittelymenetelmä ja ajankohta.

Jätteeksi luokiteltavista materiaaleista kirjanpitoon sisällytetään tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä.

Toiminnasta laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään seuraavat tiedot:

- Tiedot alueelle tuoduista, käsitellyistä ja pois kuljetetuista massoista

- Kartta, jossa esitetään eri maa-ainesten varastointialueet ja käsittelyalueet sekä lähimmät häiriintyvät kohteet

- Tarkkailujen ja mittausten tulokset

- Mahdolliset haittojen rajoitustoimenpiteet seuraavaksi vuodeksi, kuten tihennetty tarkkailu, uudet tarkkailupisteet, veden käsittelyn tehostaminen tai tiedottaminen

- Mahdolliset poikkeustilanteet.

Raportti toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Mahdollisia odottamattomia tilanteita, niihin varautumista ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä on esitetty alla olevassa taulukossa:

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Kierrätyskentälle tuotavien materiaalien käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään yleisesti käytössä olevia, nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Massojen välivarastointi ja kierrätys lähellä niiden synty- ja jatkokäyttöpaikkoja edustaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Kyseessä on maa-ainesten välivarastointi, siirtokuormaus ja pienimuotoinen käsittely, joten laitoksen energian käytön tehokkuutta ei ole perusteltua arvioida.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla 28.3. – 26.4.2018 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille, Kontula-seura ry:lle ja Koillis-seura ry:lle. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt tarkastukset toiminnan sijaintipaikalla 6.2. ja 10.7.2018.

Hakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet

Koillis-seura ry on jättänyt ympäristö- ja lupajaostolle 16.4.2018 päivätyn muistutuksen, joka on saapunut kirjaamoon 25.4.2018. Muistutuksessa todetaan mm., että toiminnan vaikutusalueella on laaja asuinalue, metsäinen suoalue sekä kolme lampea. Muistutuksen mukaan hakemuksesta ei selviä, miten melua, pölyä ja pohjavettä käytännössä tarkkaillaan ja mitä tehdään, jos ongelmia havaitaan. Lopuksi muistutuksessa todetaan, että alueen asukkaat seuraavat huolissaan monia alueelle suunniteltuja toimia ja esitetään, että ympäristölupaa ei hyväksytä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lupahakemuksesta 27.4.2018 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittamiseen Tattarisuon I luokan pohjaveden muodostumisalueelle ei ole estettä pohjaveden suojelun kannalta. Toimintojen sijoittelussa ja suunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota alueen herkkiin maaperä- ja pohjavesiolosuhteisiin. Poikkeustilanteisiin tulee varautua riittävällä kalustolla ja henkilökunnan koulutuksella. ELY-keskus pitää tärkeänä pohjaveden hallinta- ja tarkkailusuunnitelmien laatimista ja tarkkailun käynnistämistä ennen kuin alueen rakentaminen aloitetaan.

Luvanhakijan vastine muistutukseen ja lausuntoon

Koillis-seura ry:n muistutus ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on toimitettu 30.4.2018 luvanhakijalle vastineen antamista varten. Luvanhakija on 18.5.2018 antanut vastineen Koillis-seura ry:n muistutukseen. Vastineessa todetaan mm., että muistutuksessa mainitulla metsäisellä suoalueella ja lammilla tarkoitetaan ilmeisesti n. 960 metrin etäisyydellä ympäristölupa-alueesta sijaitsevaa Slåttmossenin suoaluetta ja sen pohjoispuolella sijaitsevia lampia, joiden etäisyys ympäristölupa-alueelta on noin 1400 metriä. Luvanhakija arvioi, että toiminnasta ei aiheudu melu- tai pölyvaikutuksia näihin kohteisiin etäisyyden ja välissä sijaitsevan korkean ja metsäisen kallioalueen vuoksi. Edelleen luvanhakija arvioi, että maanpinnan muodot suojaavat toiminta-alueen pohjois- ja itäpuolella olevia asuinalueita. Lupahakemuksen kappaleissa 8.2 ja 8.3 on kuvattu pohjavesi- ja melutarkkailun periaatteet, tehtävät analyysit ja sovellettavat ohjeet. Suunniteltujen tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty liitekartassa 151005552-104. Lupahakemuksen kappaleissa 7.8.5 ja 7.8.6 on esitetty melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi suunnitellut toimet ja kappaleessa 9 varautuminen muihin odottamattomiin tilanteisiin.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -toimintakokonaisuudelle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maa- ja kiviaineksen, jätteellisen maa-aineksen, kynnysarvomaan sekä orgaanisen aineksen välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

Toiminta:

1. Ympäristölupa myönnetään kohdassa ”toiminnan kuvaus” eriteltyjen massojen ja jätteiden käsittelyyn, johon kuuluvat vastaanotto, välivarastointi, seulonta, välppäys ja haketus sekä kuormaus jatkokäsittelyyn kuljetusta varten.

Muiden kuin edellä mainittujen massojen ja jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely. Massojen tai jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)

2. Vastaanotettavan ja käsiteltävän kiviaineksen, maa-aineksen, jätteellisen maa-aineksen tai kynnysarvomaan määrän tulee olla alle 50 000 tonnia vuodessa ja orgaanisen jätteen määrän alle 20 000 tonnia vuodessa. Alueella kerrallaan varastoitavien massojen ja jätteiden kokonaismäärän tulee olla alle 50 000 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)

3. Massojen ja jätteiden varastointiaika on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Massoja tai jätteitä saa varastoida yhtäjaksoisesti enintään kolme vuotta.

Herkästi haihtuvia haitta-aineita sisältäviä tai voimakkaasti haisevia maa-aineksia saa varastoida alueella enintään kuukauden ajan ja kasat tulee tarvittaessa peittää hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §, JL 13 §, VNA 331/2013 3 §)

4. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin, poislukien arkipyhät, klo 7.00 - 22.00. Seulontaa, välppäystä ja haketusta saa tehdä maanantaista perjantaihin, poislukien arkipyhät, klo 7-18. (YSL 52 §)

Massojen ja jätteiden käsittely:

5. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen hyödynnettäviksi. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä.

Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. Betoni-, tiili- ja asfalttimursketta voi luovuttaa hyödynnettäväksi maarakentamisessa ilman ympäristölupaa, jos murskeen laatu ja hyödyntämiskohde täyttävät valtioneuvoston asetuksen 843/2017 vaatimukset ja hyödyntämispaikan haltija on tehnyt ilmoituksen alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen ensimmäisen jäte-erän luovuttamista tulee Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle toimittaa kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä, jolla varmistetaan jätteen täyttävän maarakentamisessa hyödynnettävälle jätteelle asetettavat laatuvaatimukset.

Kynnysarvot alittavat maa- ja kiviainekset voidaan hyödyntää paikassa, jolla ei ole ympäristölupaa. Kynnysarvot ylittävät, mutta alemmat ohjearvot alittavat maa- ja kiviainekset voidaan rajoitetusti hyödyntää paikassa, jolla ei ole ympäristölupaa, kun sijoituspaikka ei sijaitse pohjavesialueella, sijoituspaikan taustapitoisuus ei ylity eikä sijoitus lisää merkittävästi ympäristön kuormitusta tai riskejä. (YSL 52, 58 ja 116 §, VnA 843/2017 4 - 6 §)

6. Mahdolliset kuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät sellaista jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimittaa jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. (YSL 52 ja 58 §, JL 15 §)

Kuormien mukana mahdollisesti tulevat tai toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet tulee toimittaa välittömästi luvalliseen vastaanottopaikkaan eikä niitä saa varastoida alueella. Vaarallisten jätteiden luovutuksista tulee laatia siirtoasiakirjat (YSL 52 ja 58 §, JL 15 ja 121 §, VNA 179/2012 24 §)

7. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin (JL 94 §)

Ympäristöhaittojen ehkäisy:

8. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Melua aiheuttavat koneet ja laitteet tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että varastointikasat toimivat meluesteinä asutuksen suuntaan. (YSL 52 §)

9. Kuorma-autoliikenteestä, kuormauksesta ja massojen / jätteiden käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät ja varastokasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista. (YSL 52 §, JL 72 - 73 §)

10. Toiminta-alue tulee viemäröidä ja alueella syntyvät hulevedet tulee ohjata viemäriputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristönsuojeluyksikölle tulee toimittaa suunnitelma toiminta-alueen hulevesiviemäröinnistä ennen toiminnan aloittamista. (YSL 52 ja 66 §)

11. Pohjaveden tarkkailuputkien asennussuunnitelma tulee teettää pohjavesiasioihin perehtyneellä konsultilla, jotta putket asennetaan tutkittavien haitta-aineiden havaitsemisen kannalta oikeaan syvyyteen. (YSL 52, 62 ja 66 §)

Toiminnan tarkkailu:

12. Kierrätyskentän toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä asioista vastuussa oleva henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristönsuojeluyksikölle. Yhteyshenkilön muutoksesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluyksikölle. (YSL 52 §, JL 141 §)

13. Toiminnan tarkkailua on tehtävä ympäristölupahakemuksen luvussa 8 kuvattujen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman, melumittaussuunnitelman sekä pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Mittaus- ja tarkkailuraportit on toimitettava 30 päivän kuluessa niiden valmistumisesta ympäristönsuojeluyksikölle ja pohjavesitarkkailuraporttien osalta myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 62 §)

Poikkeustilanteet:

14. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa kierrätyskentälle päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluyksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)

Kirjanpito ja raportointi:

15. Toiminnasta on pidettävä kirjaa ja ympäristönsuojeluyksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:

- vastaanotettujen massojen ja jätteiden määrät ja jätenimikkeet, alkuperä ja toimitusaika

- kartta, jossa esitetään eri massojen ja jätteiden varastointialueet

- edelleen toimitettujen massojen ja jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä, mukaan lukien hyötykäyttöön toimitetut jäte-erät

- hyödynnettäville betoni-, tiili- ja asfalttijäte-erille tehtyjen laadunhallintajärjestelmän mukaisten analyysien tulokset

- pohjavesitarkkailujen ja melumittausten tulokset (ellei ole toimitettu jo aikaisemmin)

- tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset ym.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JL 118, 121 - 122 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:

16. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluyksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Ennen toiminnan loppumista ympäristönsuojeluyksikölle on esitettävä selvitys toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52, 72, 73 ja 170 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet –toimintakokonaisuuden kierrätyskentän toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen massojen ja jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn.

2. Alueella käsiteltävien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi.

3. Alue ei saa muodostua pysyväksi massojen tai jätteiden varastointipaikaksi. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää hajuhaittaa ja sen myötä ympäristön viihtyisyyden vähentymistä.

4. Toiminta-aikoja on rajoitettu, jotta ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa.

5. Erilaisten massojen ja jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräyksiä ympäristöhaittojen välttämiseksi.

6. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.

7. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat

8. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi.

9. Pölynsidontatoimenpiteillä vähennetään asemalle tulevasta liikenteestä ja jätteiden käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja erityisesti kuivina aikoina.

10. Toiminta-alueen sijainti I-luokan pohjavesialueella edellyttää hulevesien hallittua johtamista, jotta mahdollisessa onnettomuustilanteessa voidaan mahdollisimman hyvin estää pohjaveden pilaantuminen.

11. Pohjavesiputkien oikeanlainen asennus on tärkeää, jotta näytetulokset ovat vertailukelpoisia ja kertovat nimenomaan tämän toiminnan mahdollisista vaikutuksista pohjaveden laatuun.

12. Yhteyshenkilön tiedot ovat tarpeen valvontaa varten.

13. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailutulosten luotettavuuden takaamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

14. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja niistä ilmoittaminen ovat tarpeen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

15. Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.

16. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.

Lausunnossa ja muistutuksessa esitettyjen seikkojen huomioon ottaminen päätöksessä

Koillis-seura ry:n mielipiteessä mainitut asiat on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäisyä, toiminnan tarkkailua ja poikkeustilanteita koskevissa hakemuksen osissa sekä näitä asioita koskevissa lupamääräyksissä. Mielipiteessä esitetylle ympäristöluvan myöntämättä jättämiselle ei ole perusteita.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa mainitut asiat on otettu huomioon määräyksissä 10, 11 ja 13.

Vakuus

Vakuuden asettamista ei ole edellytetty, koska kyseessä ei ole kaatopaikkatoiminta ja vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Alueella käsiteltävät massat ja jätteet tullaan valtaosin käyttämään hyödyksi maarakentamisessa, jolloin loppusijoitettavaksi tai toisaalle käsiteltäväksi toimitettavan jätteen määrä on vähäinen. Toiminnanharjoittaja ja myös maa-alueen omistaja on Helsingin kaupunki, joten alueen ennallistamiskustannusten jääminen toiminnan päättyessä ympäristönsuojeluviranomaisen maksettaviksi on epätodennäköistä. (YSL 59 §)

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Toiminta on vahvistetun asemakaavan mukaista, joten alueen infrastruktuurin rakentaminen on luvallista ilman ympäristölupaa. Toiminnan osalta alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla varastoidut massat alueelta. Toiminnan alkamisen viivästymisestä aiheutuisi lisääntynyttä ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen kulutusta kuljetusmatkojen pidentymisen myötä. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei ole edellytetty asetettavan, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske kuntaa. (YSL 199 §)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 16, 17, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 58, 59, 62, 66, 70, 83 - 85, 87, 89, 93, 94, 116, 134, 170, 172, 190, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 7, 11, 12 ja 13 - 15 §

Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 72, 73, 94, 118, 121, 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 24.11.2017 (88 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4 410,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 28.8.2018 osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 - 13.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 29.8.2018, jolloin sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon. Päätös julkaistaan internetissä. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. Valitusoikeus päättyy 28.9.2018 klo 16.15.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.