Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

Kaupunginhallitus antaa hallituksen esityksestä luonnoksesta uudeksi varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi seuraavan lausunnon:

Lausunto on jaoteltu lausuntopyynnön mukaisesti lakiehdotuksen luonnoksen lukujen pohjalta.

1 luku. Yleiset säännökset (1-3 §)

Helsingin kaupunki pitää lain tarkoitusta ja soveltamisalaa, varhaiskasvatuksen määritelmää ja varhaiskasvatuksen tavoitteita koskevaa ensimmäistä lukua kokonaisuudessaan onnistuneena ja selkeänä. Erityisen hyvä on, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi ja että varhaiskasvatuksen määritelmässä korostuu pedagogiikka.

Pedagogiikan ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen on tärkeää, sillä varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Monien taitojen kannalta aivojen kehittymisen paras herkkyyskausi osuu ikävuosiin 1-6 ja esimerkiksi kielelliselle kehitykselle varhaiskasvatus on otollista aikaa.

Varhaiskasvatuksen tavoitteita sovelletaan kaikissa toimintamuodoissa. Avointa varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa monella tavalla ja on hyvä, että tavoitteita voidaan soveltaa toimintaan soveltuvalla tavalla.

Helsingin kaupunki toteaa kuitenkin, että avoin varhaiskasvatus eroaa oleellisesti päiväkotien varhaiskasvatuksesta esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimusten ja ryhmäkokojen sääntelyn suhteen.

Lain soveltamisala on määritelty järjestäjän näkökulmasta selkeästi ja kattavasti. Myös viittaus perusopetuslaissa määriteltyyn esiopetukseen on perusteltu. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot on kuvattu aiempaa selkeämmin, ja aiemmin käytetty käsite "muu varhaiskasvatus" on korvattu käsitteellä "avoin varhaiskasvatus".

2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen (4-11 §)

Luonnoksen 4 §:ssä säädetään lapsen edun ensisijaisuudesta. Sanamuoto on vahvempi kuin nyt voimassa olevassa lainsäädännössä, jossa vaaditaan lapsen edun huomioimista. Pykälän taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artikla, ja lapsen edun ensisijaisuutta on pidettävä läpileikkaavana periaatteena kaikkea toimintaa järjestettäessä. Helsingin kaupunki pitää lapsen edun ensisijaisuutta tärkeänä ja on hyvä, että se on lainsäädännössä huomioitu näin vahvasti.

5 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta sekä siitä, miten palveluja tulee tuottaa tai hankkia. Kunnan hankkimalta palvelulta edellytetään samaa tasoa, kuin mitä edellytetään kunnalliselta toimijalta.

5 §:n kolmannessa momentissa olisi säädös siitä, että palvelun käyttäjälle voidaan antaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain mukainen palveluseteli. Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan myöhemmin on tarkoitus valmistella laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että mainittu laki valmistellaan mahdollisimman nopeasti ja myös järjestämistapojen osalta pystytään luopumaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Uutena asiana lakiehdotuksen 5 §:n neljännessä momentissa säädettäisiin niin kutsutusta lähipalveluperiaatteesta. Vaikka Helsingissä suurimmalle osalle palvelun käyttäjistä on pystytty tarjoamaan palvelua lähipalveluna tähänkin asti, on hyvä, että asiasta säädettäisiin myös uudessa varhaiskasvatuslaissa. Säännös ei ole velvoittavaan muotoon kirjoitettu, mutta tuo esiin lainsäätäjän näkemyksen siitä, että varhaiskasvatusta tulisi järjestää siten, että se on lähellä lapsen kotia ja palvelut ovat helposti saavutettavissa. Lähipalveluperiaate palvelee yhtenäisten ja eheiden opinpolkujen rakentumista varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen.

Lakiehdotuksen 6 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta asumisen ja oleskelun perusteella. Pykälä on pystytty hieman selkiyttämään suhteessa aiempaan lainsäädäntöön.

Helsingin kaupunki pitää hyvänä linjauksena sitä, että varhaiskasvatuksen järjestäjän on toimittava yhteistyössä kunnan muiden tahojen kanssa. Hyvää on myös maininta siitä, että lapsen tuen järjestämiseksi on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa.

Järjestäjän näkökulmasta laissa tulee selkeyttää tuen järjestämisen periaatteita. Tuen muodot ja käsitteet tulee saattaa yhdenmukaisiksi varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa.

Lakiehdotuksen 10 §:ssä säädetään varhaiskasvatusympäristöstä. Pykälä on monilta osin saman sisältöinen kuin nyt voimassa oleva lainsäädäntö, mutta uutena asiana ehdotukseen on otettu kohta "lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä." Tämä on tärkeä lisäys ja edistää toteutuessaan lasten hyvinvointia.

3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen (12-15 §)

Lakiehdotuksen 12 §:ssä säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa tai tätä laajempaan varhaiskasvatukseen, mikäli se on tarpeen vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai muun syyn takia. Lisäksi pykälässä säädetään lapsen oikeudesta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia, taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Helsingin kaupunki toteaa, että Helsingissä on kaupunginvaltuustoon päätöksellä päätetty, että kaikilla lapsilla on ilman erillistä selvitystä oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

13 §:ssä säädetään vuorohoidon järjestämisestä. Helsingissä järjestetään jo nykyisin varhaiskasvatusta iltaisin ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa myös ympärivuorokautisena hoitona perheiden tarvetta vastaavasti.

4 luku. Menettelysäännökset (16-20 §)

Lakiehdotuksen 4. lukuun on koottu ohjaukseen ja neuvontaan, hakemiseen, päätökseen, varhaiskasvatusoikeuteen liittyviin menettelyihin sekä osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvät säädökset. Helsingin kaupunki pitää kokonaisuutta selkeänä ja on hyvä, että aiemmin vain asetuksessa määritellyt hakemiseen ja paikan saamiseen liittyvät säädökset on nyt otettu lain piiriin.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että ohjauksessa ja neuvonnassa painotetaan perheiden oikeutta valita tilanteeseensa sopiva ratkaisu varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Lapsen ja huoltajien osallisuuteen liittyvä 20 § on samassa muodossa kuin voimassa olevan lain 7 §. On tärkeää, että osallisuus on huomioitu myös uudessa lakiehdotuksessa riittävän painokkaasti.

5 luku. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi (21-24 §)

Varhaiskasvatuksen suunnittelua ja arviointia käsittelevä lakiehdotuksen 5. luku on suurelta osin yhdenmukainen voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Uutena asiana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa käsittelevään 23 §:ään on tullut maininta siitä, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava vähintään kerran vuodessa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaisi nykyiseen tapaan varhaiskasvatuksen opettajaksi (aiempi lastentarhanopettaja) kelpoinen henkilö. Avoimeksi jää edelleen kysymys siitä, kuka vastaa perhepäivähoidossa olevan lapsen suunnitelman laatimisesta. Helsingin kaupunki toivoo jatkovalmistelussa tämän asian selkeyttämistä.

6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset (25-33 § + 75 §:n 2 momentti ja 76 § + asetusluonnos 3 §)

Lakiehdotuksen henkilöstöä ja kelpoisuusvaatimuksia käsittävä 6. luku sisältää paljon muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Lakiehdotuksessa esitetään, että nykyiset ammattinimikkeet korvattaisiin uusilla ammattinimikkeillä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Helsingin kaupunki pitää ehdotettuja uusia nimikkeitä pääosin hyvinä ja selkeinä. Henkilöstöön liittyvä uudistus kokonaisuudessaan edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, kun varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä on aiempaa selkeämmin edustettuna sekä pedagoginen, sosiaalityön että terveydenhuollon osaaminen ja näkökulma. Varhaiskasvatuksessa työtä tehdään paitsi lapsen, myös koko perheen kanssa, ja on hyvä, että sosiaalialan koulutuksen saaneiden työntekijöiden työpanos pystytään aiempaa paremmin suuntaamaan heidän osaamistaan vastaavalla tavalla. Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja on nimikkeenä hyvä ja vastaa aiempaa nimikettä. Varhaiskasvatuksen ammattihenkilöstön koulutuksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota eri ammattiryhmien keskeisen osaamisen hyödyntämiseen osana moniammatillista työtä.

Varhaiskasvatuksen opettaja on nimikkeenä hyvä ja kuvaava, ja siitä käy selvästi ilmi työn sisältö sekä se, mihin työ kohdistuu. Varhaiskasvatuksen sosionomi nimikkeenä viittaa enemmänkin tutkintonimikkeeseen.

Lakiehdotuksen luonnoksessa esitetään, että päiväkodin johtajalta vaadittaisiin jatkossa kasvatustieteen maisterin tutkinto. Helsingin kaupunki pitää tätä hyvänä uudistuksena, koska päiväkodin johtajan työ on muuttunut vuosien saatossa aiempaa vaativammaksi ja työn vaatimukset ovat moninaistuneet. Johtajan työssä on suuri yhteiskunnallinen vastuu ja hän esimerkiksi vastaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisesta yksikössään. Helsingin kaupunki toteaa, että maisteriopintoihin pitää kuitenkin jatkossa sisällyttää nykyistä enemmän johtamisopintoja.

Lakiehdotuksessa esitetään myös, että perhepäivähoitajilta edellytetään jatkossa soveltuvaa ammattitutkintoa tai muuta soveltuvaa koulutusta. Helsingin kaupunki pitää tätä hyvänä uudistuksena, mutta toteaa, että Helsingissä mainittu ammattitutkinto on vaadittu tähänkin asti, joten lakimuutos ei tältä osin vaikuta perhepäivähoidon järjestämiseen Helsingissä.

Steinerpedagogiikkaan perustuvassa varhaiskasvatuksessa jatkossa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään olisi kelpoinen myös steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot suorittanut henkilö, mikä on tarkoituksenmukainen lisäys.

7 luku. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus ja niiden siirtymäsäännökset (34-39 § + 75 §:n 3 momentti + asetusluonnos 1-2 §)

Luonnoksen 7. luvussa säädetään henkilöstön mitoituksesta, rakenteesta ja täydennyskoulutuksesta. Lakiehdotuksen mukaan mitoituksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Henkilöstön rakenteeksi esitetään, että vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Lakiehdotuksen perusteluissa esitetään, että henkilöstörakenteen muutosten aiheuttama nousu palkkakustannuksista olisi noin 39 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki vastaa noin 10 % koko maan varhaiskasvatuksesta, joten Helsingin osalta tämän laskelman mukaan kustannusvaikutus olisi 3,9 miljoonaa. Helsingissä on tällä hetkellä lastentarhanopettajia noin 40 % hoito- ja kasvatushenkilöstöstä. Henkilöstörakenteen muutokseen tulee varautua jo ennen muutoksen voimaantuloa, joten lisäkustannuksia syntyy jo ennen vuotta 2030. Arvio on, että merkittävimmin palkkakustannukset alkavat kasvaa vuoden 2022 jälkeen, jolloin valmistuu koulutusmäärien lisäämisen johdosta kelpoisuusehdot täyttäviä varhaiskasvatuksen opettajia siten, että eläköityvää muuta henkilökuntaa voidaan alkaa korvata korkeakoulutetulla henkilöstöllä.

Tällä hetkellä Helsingissä ei saada riittävästi koulutettuja lastentarhanopettajia avoimiin tehtäviin. Helsingin kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että osaavaa ja koulutettua henkilöstöä on saatavilla riittävästi. Tämä edellyttää, että koulutusmäärät ovat riittävällä tasolla. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusmääriin tulee kiinnittää huomiota.

Lakiin liittyvissä siirtymäsäännöksissä esitetään, että muutokset kelpoisuusvaatimuksissa ja henkilöstörakenteessa tulevat voimaan vuonna 2030 ja ne koskevat vain siirtymäajan jälkeen rekrytoitavaa uutta henkilöstöä. Siirtymäaika takaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle riittävän pitkän varautumisajan.

Helsingin kaupunki toteaa, että asetusta tulisi muuttaa niin, että päiväkodissa olisi hoito- ja kasvatustehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain 26-28 §:n mukainen ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.

Helsingin kaupunki korostaa, että laista on käytävä selvästi ilmi, että lasten turvallisuus tai suunnitelmallinen pedagoginen toiminta eivät saa kärsiä tilapäisten poikkeamien vuoksi.

Helsingin kaupunki korostaa lisäksi riittävän palkkatason merkitystä työvoiman pysyvyydelle.

8 luku. Salassapito ja tietojen vaihto (40-42 §)

Lakiehdotuksen luonnoksessa salassapitoa koskevat säännökset ovat aiempaan varhaiskasvatuslakiin nähden kokonaan uusia. Aiemmin varhaiskasvatukseen on sovellettu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia. Helsingin kaupunki pitää perusteltuna uudistuksena sitä, että jatkossa asiakkuus ei kuulu salassapidon piiriin. Muuten lakiehdotuksessa on varmistettu sekä riittävä salassapidon taso että oikeus poiketa salassapitovelvoitteista silloin, kun se on lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta perusteltua.

9 luku. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus (43-49 §)

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvät kysymykset ovat ensimmäistä kertaa kattavasti määritelty lakiehdotuksessa. Varhaiskasvatuksessa käytetään myös palveluseteliä, joka jää edelleen on osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä.

10.luku. Hallinto ja valvonta (50-59 §)

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että kunnilla ja aluehallintoviranomaisilla on riittävät resurssit yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaan.

11 luku. Rahoitus ja asiakasmaksut (60-61 §)

11. lukuun sisältyvät säädökset vastaavat voimassa olevassa lainsäädännössä olevia säädöksiä, eikä Helsingin kaupunki näe tässä aihetta muutoksiin.

13 luku. Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta (65-74 § + 77 §)

Lakiesityksen luonnoksessa ehdotetaan, että perustettaisiin varhaiskasvatuksen tietovaranto. Sen teknisenä ylläpitäjänä toimisi opetushallitus, joka vastaisi yleisen toiminnan ja teknisen käyttöyhteyden lisäksi tietovarannon käytettävyydestä, eheydestä ja muuttumattomuudesta sekä suojaamisesta ja säilyttämisestä. Opetushallitus myös vastaisi tietovarannon kautta tapahtuvan luovutuksen lainmukaisuudesta.

Helsingin kaupunki katsoo, että tietovaranto mahdollistaisi EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetyn rekisteröidyn oikeuden saada pääsy tietoihinsa aivan uudella tavalla, jota ei muuten voida vielä toteuttaa. Lisäksi näyttää siltä, että tietojen luovutukset viranomaisille olisi mahdollista hoitaa helpommin, kuin tällä hetkellä muuten on mahdollista. Nämä ovat hyviä uudistuksia.

Huomioitavaa on, että tietovarasto aiotaan perustaa kopiotietovarantona ja masterdata säilyy edelleen varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee rikastaa omaa dataansa OPH:sta saadulla oppijanumerolla ja mahdollistaa tietojen siirto kopiotietovarantoon. Rajapintojen osalta tulisi hyödyntää suomi.fi KAPA-palvelua. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle aiheutuu teknisestä toteutuksesta kustannuksia.

Lisäksi koska lakiesityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakkuus ei olisi enää lähtökohtaisesti salassa pidettävä tieto, aiheuttaa tämä luultavammin uusien ja uudenlaisten palveluiden kehitystä. Tulee myös huomioida, että osa korvattavien OPM-kyselyiden kustannuksista tulee siirtymään tietohallinnon ylläpitokustannuksiin, liittyen tiedonsiirtoon ja tiedonsiirron mahdollistamiseen kopiotietovarantoon.

14 luku. Voimaantulo (75 §)

Lain voimaantulo kannalta keskeistä on pitkä siirtymäaika henkilöstörakenteen osalta. Henkilöstörakenteeseen liittyvä 37 § ja päiväkodinjohtajan kelpoisuuteen liittyvä 31 § tulevat voimaan 1.1.2030. Pitkä siirtymäaika on henkilöstön koulutuksen ja saatavuuden näkökulmasta perusteltu.

Vaikutukset

Ehdotuksella on useita myönteisiä vaikutuksia lapsen saamaan palveluun sekä sen laatuun. Lakiehdotukseen on selkeästi kirjattu lapsen edun ensisijaisuus, mitä on pidettävänä hyvänä asiana. Lapsen suojaamiseen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä velvoittava pykälä parantaa lasten terveyttä ja hyvinvointia.

Ehdotuksen käsittämät muutokset varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteessa parantavat pedagogiikan toteutumista ja eri ammattiryhmien edustus lapsiryhmässä lisää moniammatillista osaamista. Salassapitoon liittyvät muutokset parantavat tiedon kulkua varhaiskasvatuksen ja perheiden välillä.

Ehdotus vahvistaisi varhaiskasvatuksen erityisopettajan osallistumista lapsen tuen tarpeen arviointiin sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Tämä edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä on tärkeää oppimisen jatkumon näkökulmasta.

Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset liittyvät erityisesti henkilöstörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Arvion mukaan vaikutukset olisivat noin 39 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa Helsingin osalta noin 3,9 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki toteaa kuitenkin, että hallitusohjelmassa on linjaus, että pidättäydytään uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista velvoitteiden karsimisesta tai uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Helsingin kaupunki katsoo, että suurten kasvukeskusten mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen tulee lainmuutoksessa turvata.

Henkilöstöön liittyvät muutokset vaikuttavat myös pätevän ammattihenkilöstön tarpeeseen ja riittävät koulutusmäärät tulee varmistaa. Lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien koulutuksen paikkamääriä arvioitaessa tulee huomioida myös se, että ruotsinkielistä henkilöstöä koulutetaan Helsingissä riittävästi.

Varhaiskasvatuksen tietovarannolla on taloudellisia vaikutuksia, joita on kuitenkin vaikea täysin arvioida. Ehdotuksessa on laskettu, että tietovarannon kehittämis- ja ylläpitokustannukset olisivat 890 000 euroa vuonna 2018 ja sen jälkeen 650 000 euroa vuodessa pitäen sisällään kaksi henkilötyövuotta sekä ostopalveluna ylläpito-, käyttö-, kapasiteetti- ja tietoliikennetoiminnot. Varhaiskasvatuksen järjestäjille ei arvioida aiheutuvan merkittäviä kustannuksia, mutta tietojen käytön ja luovuttamisen sujuvoittaminen toisi jonkin verran säästöjä pidemmällä aikavälillä.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Lapsen edun ensisijaisuus on lakiehdotuksen keskeinen periaate, mikä on perusteltu ja hyvä ratkaisu. Samoin pedagogiikan korostaminen on lapsen edun kannalta tärkeää.
• Avoimen varhaiskasvatuksen aiempaa tarkempi määrittely on varhaiskasvatuksen järjestäjän kannalta selkeä ja hyvä ratkaisu.
• Varhaiskasvatus toteutuu jo nykyisin pääosin lähipalveluna, mutta se, että lähipalveluperiaate olisi kirjattuna lakiin on hyvä ja perusteltu asia.
• Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita ei ole käsitelty lakiehdotuksessa, mikä on järjestäjän kannalta ongelmallista.
• Henkilöstön mitoitukseen ja henkilöstörakenteeseen liittyvät muutokset ovat hyviä ja perusteltuja. Henkilöstön koulutuksesta ja koulutetun henkilöstön saatavuudesta on kuitenkin huolehdittava.
• Salassapitoon ja tietojen vaihtoon liittyvät uudistukset ovat hyviä ja helpottavat merkittävästi yhteistyötä ja tiedonsiirtoa perheiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi 18.3. mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu jatkoaikaa 20.3.2018 asti.

Luonnos varhaiskasvatuslaiksi on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on hyödynnetty mm. varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiä ("Kohti varhaiskasvatuslakia", opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:11) ja niistä saatuja lausuntoja sekä selvityshenkilöiden raporttia "Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017-2030" (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30).

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi varhaiskasvatuslaki. Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki (36/1973) kumottaisiin. Lisäksi hallituksen esitykseen sisältyy mm. ehdotus perusopetuslain ja eräiden sosiaalitoimen lakien muuttamisesta, joissa tehdään varhaiskasvatuslain edellyttämät lakitekniset muutokset. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää myös luonnoksen varhaiskasvatusasetukseksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018.

Esitys kuitenkin poikkeaa lautakunnan lausunnosta siltä osin kuin kyse on lakiesityksen 3 lukuun sisällytetystä maininnasta kokopäiväistä varhaiskasvatusta koskevan subjektiivisen oikeuden palauttamisesta lainsäädäntöön. Kunnallisen itsehallinnon ja Helsingin kaupungin oman harkintavallan suojaamisen näkökulmasta on tarkoituksenmukaista, ettei kaupunki esitä lainsäädäntöön sellaisia muutoksia, jotka toteutuessaan rajoittaisivat kaupungin mahdollisuuksia tehdä järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvia päätöksiä omista lähtökohdistaan ja oman poliittisen harkintansa perusteella.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 06.03.2018 § 39

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Mikko Mäkelä, kehittämisen tuen päällikkö, puhelin: 310 24378

Detta beslut publicerades 26.03.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §