Autovaurio Länsisatamankatu 28 kohdalla 30.11.2017, Jätkäsaari, Länsisatama

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 9.2.2018 esittänyt kaupungille 1 351,10 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui Länsisatamankadulla 30.11.2017 klo 19.00 ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan, jota ei oltu merkitty. Hakija on esittänyt vaatimuksen ajoneuvon jakoketjun uusimisesta aiheutuneista kuluista.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea muun muassa suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka Länsisatamankadulla kuuluu Helsingin Satamalle. Vahingon tapahtuma-aikaan katu oli Helsingin kaupungin käytössä rakentamisen aikaisena kiertoreittinä ja kunnossapitovastuu on ollut kaupungilla. Alue on ollut rakentamisen alla ja työmaa-alueista on varoitettu tietyömerkeillä. Tietyömerkeillä varoitetaan työnalaisesta tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. Alueella on ollut 30 km/h yleisrajoituksena.

Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä sää on vaihdellut 2,4°C ja 3,7°C asteen välillä ja lähes koko päivän on satanut vettä. Vahinkopäivää edeltäneiden kahden viikon ajan on esiintynyt päivittäin vesisateita ja keskilämpötila on vaihdellut 0,7°C ja 6,3°C asteen välillä.

Kuoppien syntyminen ajoittuu selkeästi tiettyihin sää- ja keliolosuhteisiin. Kuoppaantumisen aiheuttaa veden ja liikenteen yhteisvaikutus. Kuoppien syntymistä voidaan ennakoida sää- ja keliolosuhteiden suhteen, mutta niiden paikkojen ennakointi on haastavaa. Lisäksi isokin kuoppa voi syntyä aiemmin täysin ehjään pintaan muutamassa tunnissa. Näin ollen kadunpidollisesta näkökulmasta kyseessä on yllättävä tapahtuma, koska kuopan paikkaa ei voi käytännössä ennakoida, eikä sen ennaltaehkäisy ole siis myöskään mahdollista.

Länsisatamankadulla oleva kuoppa ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan kaupungin on tullut syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua kyseisestä laiminlyönnistä tai muusta virheellisestä menettelystä (syy-yhteys). Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Katupäivystykseen ei ole tullut ilmoituksia kyseisestä kuopasta ennen tai jälkeen kyseisen vahingon. Kunnossapitopiirin työkirjausjärjestelmässä ei myöskään ole kirjauksia kyseisen kuopan paikkauksesta, joten kuopan paikkaamisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Ilmoitettua vahinkoaikaa on edeltänyt märkä keli, joka on aiheuttanut runsasta katujen reikiintymistä. Paikkaustoimia tehdään myös kunnossapitopiirin omien tarkastuskäyntien perusteella, joten kuoppa ollaan todennäköisesti havaittu ja paikattu tarkastuskäynnin yhteydessä, vaikka sitä ei ole kirjattu työkirjausjärjestelmään.

Alueella nopeusrajoitus on 30 km/h. Alue on ollut rakentamisen alla ja alueella on ollut useita tietyömerkkejä varoittamassa. Tämän lisäksi on jäänyt osoittamatta syy-yhteys eli se, miten aiheutunut vahinko, jakoketjun venyminen, on syntynyt kyseisestä kuopasta. Kaupungin vahinkotarkastajan mukaan kyseinen vaurio ei synny kuoppaan ajosta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että vahinko on seurausta kyseisestä kuopasta. Näin ollen kaupunki katsoo ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57