Helsingin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä ilmoittaa, että vuoden 2017 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana, ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Siten vuosikate toteutui noin 360 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja hieman edellisvuoden tasoa paremmin.

Kaupungin tulorahoitus riitti talousarviossa ennakoitua paremman verotulokehityksen ansiosta kattamaan investoinnit. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 245 miljoonaa euroa positiiviseksi. Helsingin investointitaso verrattuna poistoihin on merkittävästi suurempi muita suuria kaupunkeja vertailtaessa.

Kaupungin tilikauden tulos oli 483,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tulos oli 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät. Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion johtuen pääasiassa Länsimetron liikennöinnin aloittamisen viivästymisen vaikutuksesta HKL:n menoihin ja HSL:n maksuosuuteen.

Kaupungin menot toteutuivat edellistä vuotta pienempänä johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä KELA:lle. Vertailukelpoisesti tarkastellen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,6 prosenttiin.

Verotulot toteutuivat 247 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja vuoteen 2016 verrattuna verotuloja kertyi 5,5 prosenttia enemmän.

Vuosikate 838 miljoonaa euroa toteutui 359 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana ja on poistotasoon suhteutettuna 236 %. Vuosikatteeseen sisältyy aiemmin satunnaisina erinä kirjattu maan ja rakennusten myyntien voitto.

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Kaupungin investointien toteuma vuonna 2016 oli liikelaitosten investoinnit (lähinnä HKL:n joukkoliikenneinvestointeja) huomioiden 621miljoonaa euroa. Ilman Variotram-raitiovaunuihin kohdistuneen 32,5 miljoonan euron hinnanalennuksen huomiointia kaupungin investointien taso vuonna 2017 on 653,9 miljoonaa euroa eli lähes edellisen vuoden tasolla.

Strategiakaudella on tasapainoisen talouden tavoitteen mukaisesti tavoitteena ollut rahoittaa edellisvuosia merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Maanmyyntitavoite oli 100 miljoonaa euroa. Maanmyyntituloja kertyi 143 miljoonaa euroa, joista kirjautui vuonna 2017 käyttöönotetun kirjanpitokäytännön mukaan investointiosaan tasearvon mukaiset 8 miljoonaa euroa. Loppuosa eli 135 miljoonaa euroa kirjautui käyttötalouteen. Rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite oli 35 miljoonaa euroa. Myyntitulot olivat yhteensä 46 miljoonaa euroa, josta vastaavan kirjanpitokäytännön mukaan kirjattiin myyntituloja 22 miljoonaa euroa investointiosaan ja loppuosa eli 24 miljoonaa euroa käyttötalouteen. Merkittävä maan ja rakennusten myyntikohde oli Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevat kiinteistöt.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 245,1 miljoonaa euroa positiivisena.

Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Kaupungin lainakanta aleni 1 206 miljoonaan euroon (sisältäen HKL:n rahalaitoslai­nat); pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 165 miljoonaa euroa. Lainakannan lyhennykset rahoitettiin ylijäämäisestä toiminnan ja investointien rahavirrasta.

Kaupungin rahavarojen muutos oli 196,7 miljoonaa euroa positiivinen. Emokau­pungin kassavarojen määrä kasvoi vuonna 2017 yhteensä 184 miljoonaa euroa.

Kassaylijäämä muodostui seuraavasti:

Kaupungin taseen loppusumma vuonna 2017 kasvoi 248 miljoonaa euroa. Positiivisen verotulokehityksen aiheuttama tilikauden ylijäämä 481 miljoonaa euroa on mahdollistanut vieraan pitkäaikaisen pääoman alentamisen (lainat rahoituslaitoksilta). Investointien kautta aineellisten hyödykkeiden erä on kasvanut.

Kaupungin rahat ja pankkisaamiset ovat kasvaneet kuluvalla tilikaudella 197 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos johtuu osittain aiempina vuosina toteutuneiden maakauppojen tilityksistä ja osittain positiivisesta verotulokehityksestä.

Taseen tunnusluvut, jotka ilmaisevat vakavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaantuneisuutta, ovat kehittyneet seuraavasti:

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2017 vuosikate parani vuodesta 2016 noin 88 miljoonalla eurolla ollen 1 393 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuosikate kasvoi 31 miljoonaa euroa vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatetta nostavasti oli yli 50 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Ennen kaikkea Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n toiminta oli edellistä vuotta kannattavampaa.

Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 648 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 ylijäämän kasvu oli seurausta Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n toiminnan vaikutuksesta.

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Kaupunkikonsernin vuoden 2017 toiminnan ja investointien rahavirta oli 171 miljoonaa euroa positiivinen eli selvästi edellisen vuoden tasoa (-37 miljoonaa euroa) parempi. Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli 245 miljoonaa euroa, mutta myös tytäryhteisöjen yhteenlaskettu vaikutus toiminnan ja investointien rahavirtaan oli edellistä vuotta parempi. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso oli 76 miljoonaa euroa edellistä matalampi.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 4 985 miljoonaa euroa (7 732 e/as.) ja tästä Helsingin kaupungin lainakanta 1 206 miljoonaa euroa (1 871 e/as.). Helsingin kaupungin lainakanta pieneni edelleen ja tytäryhteisöjen lainakanta kasvoi. Tytäryhteisöjen lainakannan kasvu kohdentui lähinnä kaupungin vuokra-asuntoja ja muuta asunto-omaisuutta hallinnoiviin yhtiöihin sekä kaupunginteatterin peruskorjaukseen.

Konsernin lainasaamiset olivat 480 miljoonaa euroa (745 e/as.) pysyen edellisen vuoden tasolla. Helsingin kaupungin lainasaamiset sekä rahoituslaskelmassa näkyvä antolainasaamisten vähennys eliminoituvat konsernirahoituslaskelmassa, sillä pääosa Helsingin kaupungin antolainoista on lainoja omille tytäryhteisöille.

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden rahoituslaskelma muodostui seuraavasti:

Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 10 miljoonaa euroa. Innovaatiorahasto mahdollistaa kaupungin kilpailukyvyn kehittämistä yhdessä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa ja kohdistuu rahastonsääntöjen mukaisesti kaupungin osaamis- ja elinkeinoperustaa luovien hankkeiden rahoittamiseen. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on 25.9.2017, §3 päättänyt innovaatiorahaston käytön periaatteista, joiden mukaan ensisijaisesti priorisoidaan hankkeita, jotka edistävät Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä tai kokeilualustojen luomista ja joiden kautta rahoituksella edistetään innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä laajasti. Myös hankkeiden tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä huomioidaan.

Innovaatiorahaston vapaa pääoma on maaliskuussa 2018 noin 5,4 miljoonaa euroa. Rahaston toteutunut käyttö on vaihdellut, ollen viime vuosina joina hankehakuja on järjestetty 3−3,5 miljoonaa euroa. Uusien hankkeiden rahoittaminen ja käynnissä olevien jatkorahoittamisen turvaaminen tulevina vuosina edellyttää innovaatiorahaston kartuttamista.

Detta beslut publicerades 26.03.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.