Maankäyttö- ja rakennuslain 86 pykälän tarkoittamat kadunpitopäätökset syyskuussa 2018

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, jäljempänä MRL) 86 §:ään, "kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös", sekä Helsingin kaupungin hallintosääntöön.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (669/1978, jäljempänä kunnossapitolaki) tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kunta on tehnyt MRL 86 §:n 3. momentin mukaisen kadunpitopäätöksen, jolla katu tai kadun osa katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta.

Perusteet

Päätös perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, jäljempänä MRL) 86 §:ään, "kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös", sekä Helsingin kaupungin hallintosääntöön.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (669/1978, jäljempänä kunnossapitolaki) tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kunta on tehnyt MRL 86 §:n 3. momentin mukaisen kadunpitopäätöksen, jolla katu tai kadun osa katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta.

Esityksessä mukana olevat kadut ja kadun osat

Kadut tai kadun osat, jotka on lueteltu liitteessä 1, on rakennettu valmiiksi siten, että ne tyydyttävät asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen.

Yleiseen käyttöön luovutettavien katuosuuksien kokonaismäärä on 27 kappaletta ja yhteispituus noin 5,53 km. Esityksessä mainitut kadut tai kadun osat ovat pääosin joko asemakaavoituksen etenemisen seurauksen syntyneitä täysin uusia katuja tai vanhojen teiden paikalle rakennettuja katuja.

Kadunpitopäätösten vaikutukset

Kadunpitopäätöksen seurauksena ylläpitovastuut jakautuvat kunnossapitolain mukaisesti eli tontinomistajille siirtyvät kadun puhtaanapito sekä jalkakäytävän talvihoitovelvoitteet, kuten lumen ja sohjon poisto, liukkaudentorjunta sekä vahingonkorvausvastuu liukastumistapauksissa sekä ajoradan että jalkakäytävän lumen poiskuljetus. Kaupunki puolestaan huolehtii ajoratojen ja pyöräteiden aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta.

Kaupunki on kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mahdollistamana ottanut esikaupunkialueella sekä eräillä kantakaupunkialueilla osan tontinomistajien vastuulla olevista katujen ylläpitotehtävistä hoitaakseen. Kunnossapitolain 14 b §:n mukaisesti yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta voi kaupunki edellä mainituista huolehtiakseen ottamistansa tehtävistä vuosittain periä aiheutuneet kustannukset. Nämä kustannukset kaupunki perii erillisen päätöksen myötä asettamiensa taksojen mukaan. Viimeisin voimassa oleva taksapäätös on tehty Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimesta 2.11.2017 § 43.

Kadunpitopäätöksistä tiedottaminen

Ylläpitopalvelun yleiset alueet yksikkö lähettää asianosaisille päätöksistä kirjallisen tiedotteen, jossa kyseessä olevista kunnossa- ja puhtaanapidon vastuista kerrotaan.

Detta beslut publicerades 18.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.