Tarkastuslautakunnan vuoden 2018 arviointisuunnitelma ja arviointikertomus

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen:

Arviointikertomuksen kohta 7.3: Toimeentulotuen siirto Kelaan

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee varmistaa työnjaon selkeys Kelan kanssa ja varmistaa, että asiakkaan kohtaamiseen sosiaalityössä on riittävästi aikaa Kela-siirron alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti.”

Sosiaali- ja terveystoimessa on kehitetty yhteistyötä Kelan Eteläisen vakuutuspiirin kanssa pääkaupunkiseudun tasoisessa ohjausryhmässä ja sen alatyöryhmissä (kumppanuustyöryhmä, asiakaspalvelun ja ratkaisutyön yhteistyöryhmä sekä huoliseulan kehittämisryhmä). Ryhmien tavoitteena on kehittää Kelan ja pääkaupunkiseudun (PKS) kuntien välistä yhteistyötä tunnistamalla asiakastarpeet ja selventämällä asiakasohjausta ja -prosesseja sekä käymällä läpi ongelmakohtia asiakastyössä ja Kelan päätöksenteossa konkreettisella tavalla.

Kumppanuusryhmä on kehittänyt PKS-kuntien ja Kelan asiakaspalvelun yhteisen Saate-lomakkeen. Kelan, kuntien ja PRO SOS -hankkeen yhteistyönä on kehitetty Kelan käyttöön huolen tunnistamisen mallia, jonka avulla Kelan työntekijä paremmin tunnistaisi erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ohjattavaksi kunnan sosiaalityöhön. Yhteisen asiakaspalvelun mallia on kehitetty muun muassa Kalasataman ja Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskusten yhteyteen.

Esimiestason yhteistyötä halutaan kehittää, ja ensimmäinen yhteinen esimiesareena Kelan ja PKS-kuntien kanssa pidettiin 12.4.2019. On myös aloitettu pääkaupunkiseudun kuntien ja Kelan yhteisen pilotin suunnittelu.

Sosiaali- ja terveystoimen toimeentulotukeen liittyvä ohjeistus on päivitetty. "Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki" -pysyväisohje hyväksyttiin 14.11.2018, ja toimintaohje ”Toimeentulotuen päätöksentekoon liittyvä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä” on menossa päätöksentekoon.

Sosiaali- ja terveystoimi on myös aktiivisesti vaikuttanut yhdessä muiden kuntien kanssa Kelan toimeentulotuen etuusohjeen sisältöihin ja yhteistyökäytäntöihin Kuntaliiton hallinnoimassa yhteistyöverkostossa.

Aikuissosiaalityön prosesseja on kehitetty Aiso suunta -kehittämissuunnitelman toimenpiteiden avulla perustoimeentulotuen Kela-siirrosta lähtien.

Tavoitteena on kehittää ja systematisoida asiakkaaksi tulon prosessia sekä nopeuttaa ja sujuvoittaa asiakkaan alkuvaiheen palvelua. Satunnaisten asiakkaiden tai vain neuvontaa ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeeseen vastataan sosiaalineuvonnalla ja front desk -kokeiluilla, jossa asiakkaat saavat matalalla kynnyksellä palvelua ilman ajanvarausta. Sosiaalialan työntekijät voivat keskittyä työssään suunnitelmalliseen ja pitkäkestoisempaan sosiaalityöhön niiden asiakkaiden kohdalla, jotka sitä tarvitsevat.

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimen tulee pitää toimeentulotuen omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurata sen toteutumista säännöllisesti sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaisesti.”

Toimeentulotukityön omavalvontasuunnitelma on päivitetty 1.3.2019 ja se löytyy sosiaali- ja terveystoimen internet-sivuilta: https://www.hel.fi/static/sote/omavalvontasuunnitelmat/peso/toimeentulotuki-omavalvonta.pdf.

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan säännöllisesti.

Arviointikertomuksen kohta 8.1.: Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalvelujen piiriin

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee olemassa olevia toimintoja järjestämällä ja tarvittaessa resursointia lisäämällä perustaa lasten ja nuorten lieviä ja keskivaikeita mielenterveysongelmia arvioiva ja hoitava yksikkö, joka lisäksi toimii jatkohoitopaikkana erikoissairaanhoidolle. Sosiaali- ja terveystoimialan tulee tehdä yhteistyötä lääkärien rekrytointiongelmien helpottamiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa. Lääkäripulasta tulee aktiivisesti viestittää sosiaali- ja terveysministeriöön lääkärien koulutusmäärien lisäämiseksi ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäreiden saatavuuden varmistamiseksi jatkossa.

Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialan tulee tehdä yhteistyötä HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa lähetekäytännön sujuvoittamiseksi lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluissa, jotta hoitoonpääsy nopeutuu, tehdä yhteistyötä HUSin nuortenpsykiatrian kanssa työnjaon selkiyttämiseksi erityisesti nuorten mielenterveyspalveluissa ja kehittää lastensuojelun palveluja yhteistyössä HUSin nuorisopsykiatrian kanssa siten, että apua tarvitseville nuorille voidaan tarjota hoitoa viipymättä eikä heitä jouduta tarpeettomasti sijoittamaan hoidon puutteen takia.”

Perhekeskustoiminnan keskeinen tavoite on turvata asiakkaalle tarpeen mukainen ja oikea-aikainen palvelu ja tuki. Moniammatillisen työskentelyn perusta ovat erityistyöntekijöiden osaamisen ja resurssien oikea kohdentaminen sekä selkeät hoito-ja palveluprosessit. Moniammatillisen työskentelyn avulla kyetään paremmin tunnistamaan erilaiset kehitys- ja oppimisvaikeudet aiemmin ja kohdentamaan lapselle ja nuorelle sekä perheelle riittävää tukea varhaisemmassa vaiheessa. Kasvatus- ja perheneuvonnan (perheneuvola) tehtävänä oleva vanhemmuuden tukeminen ja perheen vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen ovat psykososiaalisen tuen muotoja, joiden tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä. Neuropsykologista osaamista ja asiantuntemusta vahvistetaan henkilöstön koulutuksilla perhe- ja sosiaalipalveluissa. Koulutuksista on tehty koulutussuunnitelma, ja koulutukset alkavat syksyllä 2019.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille on tarjottu jo vuodesta 2002 lähtien terveydenhoitajien tapaamisia ensin yhteispalvelupisteissä, sittemmin Työvoiman palvelukeskuksessa, Ohjaamossa ja nyt viimeksi lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen nuorille. Kaupunginhallituksen kahden miljoonan euron erillismäärärahan turvin on meneillään kokeilu liikkuvasta mielenterveystiimistä, joka tarjoaa tapaamisia muun muassa Ohjaamon, tiettyjen oppilaitosten, nuorten sosiaalityön ja jälkihuollon asiakkaille.

Nuoret eivät pääasiassa hakeudu terveysasemalle mielenterveysongelmien vuoksi. Lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yhteistyössä HUSin kanssa kyetään etenemään konkreettisiin toimenpiteisiin, erityisesti kotona asuvien nuorten nuorisopsykiatristen palveluiden kehittämisessä ja vahvistamisessa. Nuorisoasema on tärkeä toimija 13‒23-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nuorisoaseman resursointia ja palvelun saavutettavuutta lisätään vuoden 2019 aikana. Lisäksi perustetaan uusi matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepiste, jonka kautta myös nuoret saavuttavat uuden helpon väylän neuvonnan ja palvelujen piiriin. Nuorisoaseman kehittäminen on osa lasten ja nuorten varhaisen tuen ja mielenterveyspalvelujen palveluketjun monialaista kehittämistä.

Vuonna 2019 Helsingin sosiaali- ja terveystoimen, HUSin sekä kasvatus- ja koulutustoimen kanssa konseptoidaan yhteinen palvelu- ja prosessiketju lapsen varhaisen tuen tarpeen sekä nuorten mielenterveysongelmien havainnointiin ja hoitoon. Rakennamme yhdessä myös yli 12-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveystyön palvelut ja toimintamallit, ja riskiryhmässä olevat nuoret kiinnitetään hoitopolkuun. Näiden molempien toimenpiteiden toteuttamiseksi on menossa valmistelevien työryhmien nimeäminen. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia tullaan tarkastelemaan organisaatio- ja sektorirajat ylittävänä ilmiönä, ei ainoastaan sairautena. Ilmiöpohjaisen palveluketjunrakentaminen yhdessä tarjoaa välineen koota organisaatioriippumattomasti yhteen ilmiön vaatimat toimenpiteet ja mahdollistaa toimijoiden ohjauksen ja tiedolla johtamisen.

Lääkäreiden puute on vakava haaste tällä hetkellä. Sosiaali- ja terveystoimialalla on käynnistynyt Lääkäreiden saatavuuden ja pysyvyyden edistäminen -hanke terveysasemien ja sisätautien poliklinikan palvelussa vuosina 2019‒2021. Lasten ja nuorten lääkäripalvelut kuuluvat terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palveluun.

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee selvittää mahdollisuus parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta lisäämällä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon psykiatrisia sairaanhoitajia ja viimeistään psykiatrista hoitoa edellyttävissä tilanteissa yhteistyössä nimetä lapselle tai nuorelle lääkäri ja vastuuhenkilö, joka koordinoi palveluja ja vastaa tiedonkulusta.”

Varhaisen tuen palveluita kehitetään vastaamaan lapsille ja nuorille, joille eivät psykologin (esimerkiksi koulupsykologin) käynnit riitä, vaan jotka tarvitsevat psykoterapiaa tai hoidollista tukea, vertaisryhmää tai ryhmämuotoista toiminnallista tukea.

Opiskeluterveydenhuollossa on seitsemän psykiatrista sairaanhoitajaa tietyissä oppilaitoksissa. Osan viikosta he ovat Mechelininkadun yhteisessä työpisteessä palvellen kaikkia opiskelijoita. Lisäksi kaupunginhallituksen erillismäärärahan 2ME-kokeiluna on keväästä 2018 lähtien liikkuva mielenterveystiimi, johon kuuluu psykologi, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja sosiaaliohjaaja. Terveydenhoitajat ovat merkittävässä asemassa, kun nuoria ohjataan mielenterveyspalveluihin. Tarkoituksena on kouluttaa oppilashuollon henkilöstöä KKT (kognitiivinen käyttäytymisterapia) -menetelmään syyskaudella 2019. Lyhytkestoinen menetelmä on osoitettu toimivaksi osaksi matalan kynnyksen palveluja.

Arviointikertomuksen kohta 8.2: Lasten ja nuorten pääsy kuntoutusterapioiden piiriin

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee vahvistaa lasten ja nuorten kuntoutuspalveluja vastaamaan kysyntää eri alueilla, perustaa monialainen kuntoutusryhmä lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta varten sekä vahvistaa neuropsykologista kuntoutusosaamista lasten ja nuorten palveluissa.”

Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että lasten ja nuorten kuntoutuksessa fysioterapiaa on tällä hetkellä saatavilla hyvin. Fysioterapiassa pienet lapset ja kotihoidon asiakkaat on priorisoitu kahdeksi tärkeimmäksi asiakasryhmäksi. Työikäisen väestön palveluja on johdonmukaisesti kehitetty neuvonta- ja ryhmäpainotteiseksi ja käynnistetty sähköinen asiointi ja etäfysioterapia.

Lasten toimintaterapia kehittää järjestelmällisesti omia, sisäisiä työskentelytapoja ja -malleja siten, että palvelu on vaikuttavaa, oikea-aikaista ja kohdentuu sitä eniten tarvitseville. Lasten toimintaterapiapalvelun kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla tarjottavien toimintaterapiapalveluiden tehostaminen.

Noin viisi prosenttia vastaanotetuista lapsista lähetetään erikoissairaanhoitoon. Hoidon tuloksellisuutta seurataan kontrollikäynneillä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, joissa on käytössä yhteiset mittarit. Hoitoketju toimii sujuvasti ja helpottaa perusterveydenhuollon toimintaa.

Perhekeskuksessa toteutetaan pienten lasten fysioterapian lisäksi myös äitiysfysioterapiaa, joka on selkeästi kasvavaa toimintaa.

Helsingin kaupunki on hoitanut lasten toimintaterapian vuoteen 2013 asti ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Vuodesta 2013 alkaen toimintaterapia on toteutettu omana toimintana. Tällä hetkellä vakansseja on kymmenen, joka mahdollistaa toimintaterapiapalvelun tuottamisen 3‒6-vuotiaille lapsille.

Osa toimintaterapian tarpeesta voidaan hoitaa kustannustehokkaimmin lapsen omassa toimintaympäristössä jo silloin, kun lapsen pulmat olivat lieviä. Varhaiskasvatuksessa toimintaterapeutit voivat toteuttaa toimintaterapiaa suoraan lapsen lähiympäristössä tehokkaammin ohjaustyönä. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä päivähoidon (varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat) kanssa, joka mahdollistaa kuntouttavien toimintatapojen juurruttamisen varhaiskasvatukseen sekä matalan kynnyksen palvelun. Tämä osaltaan vähentää toimintaterapian lähetepainetta, jolloin resursseja vapautuu toimintaterapiaryhmien järjestämiselle sekä pidempien, ohjauksellisten terapiajaksojen toteuttamiselle sisäisenä toimintana. Lisäksi lähetepaineen väheneminen mahdollistaa lasten toimintaterapia-arvioiden tarjoamisen kouluikäisille helsinkiläisille. Toimintaterapian puuttuminen kouluikäisille on haaste etenkin silloin, kun toimintaterapiaa tarvitaan osana lapsen moniammatillisen palvelutarpeen sekä hoidon ja tuen arviointia.

Lasten toimintaterapia kehittää järjestelmällisesti omia, sisäisiä työskentelytapoja ja -malleja siten, että palvelu on vaikuttavaa, oikea-aikaista ja kohdentuu sitä eniten tarvitseville. Lasten toimintaterapiapalvelun kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Kehittämistyön tavoitteena tulee olla tarjottavien toimintaterapiapalveluiden tehostaminen.

Perhekeskuksen, terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja monipuolisen palvelukeskuksen toimintamalleissa kehitetään moniammatillista yhteistyötä, yhtenäisiä palvelutarpeen arvioinnin kriteerejä ja saumattomia hoitopolkuja. Moniammatillisessa yhteistyössä on mahdollista huomioida paremmin toimintaterapian osalta yhtenäiset konsultaatioon, hoitoon ohjaamiseen ja kuntoutukseen pääsyn kriteerit ja hoitopolut.

Arviointikertomuksen kohta 8.3: Omaishoitoa tukevien palvelujen laatu ja riittävyys

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee parantaa yli 64-vuotiaiden omaishoidettavien hoidon laatua omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotiin annettavana palveluna ja laajentaa kotiavustajapalvelu ilta-aikaan tai kehittää uusia kotiin annettavan palvelun muotoja. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialan tulee parantaa omaishoidon palveluiden saatavuutta järjestämällä kuljetus palvelun piiriin esimerkiksi taksisetelin avulla ja tiedottaa entistä laajemmin omaishoitajana toimimisen mahdollisuuksista, erityisesti työssäkäyville.”

Omaishoitoa tukevien palvelujen laadun ja riittävyyden arvioinnin taustalla on kaupungin talousarvio 2018, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään omaishoitoa ja sen osuutta. Lisäksi omaishoidon houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan muiden hoitomuotojen rinnalla.

Tarkastuslautakunta toteaa, että omaishoidon osuus on hieman noussut vuodesta 2017 ja että omaishoidon palvelut ovat pääosin riittävät, mutta vapaa- ja sijaishoitojärjestelmä ei toimi tarkoitetulla tavalla.

Kuten arviointikertomuksessa todetaan, kaupunki järjestää omaishoitajien palveluja enemmän kuin laki edellyttää ja palvelut ovat pääosin riittävät. Vuoden 2018 omaishoitajakyselyn mukaan 71 prosenttia omaishoitajista oli tyytyväisiä palvelukokonaisuuteensa. Tuloksessa oli kahden prosenttiyksikön nousu verrattuna vuoden 2013 kyselyyn. Omaishoidon houkuttelevuutta on pyritty lisäämään muun muassa 1.1.2018 käyttöön otetuilla uusilla omaishoidon tuen myöntämisperusteilla. Omaishoidon houkuttelevuuteen vaikuttavat myös muuttuvat yhteiskunnalliset tilanteet ja näkemykset hoivavastuusta, jolloin omaisiaan hoitavien omaishoitajien määrä saattaa laskea omaishoidon hyvistä palveluista huolimatta.

Omaishoitajat käyttivät vuonna 2018 hieman enemmän lakisääteisiä vapaapäiviään kuin vuonna 2017. Asiakasta kohti käytettiin keskimäärin yksi lakisääteinen vapaapäivä enemmän vuodessa. Omaishoitajat, jotka eivät käytä lakisääteisiä vapaapäiviään, kertoivat omaishoitokyselyissä syiksi muuan muassa, että lakisääteiselle vapaapäivälle ei ole vielä tarvetta ja että heidän läheisensä hoitavat vapaapäivien aikaisen hoidon.

Tarkastuslautakunta viittaa vuoden 2018 omaishoitajakyselyyn ja arvioi, että 70 prosenttia on tyytymättömiä kotiin annettavaan hoitoon, joka toteutetaan palvelusetelillä. Omaishoitokyselyssä ei kuitenkaan kysytty tyytyväisyyttä palvelusetelillä annettaviin palveluihin, vaan kysymys kuului ”Oletteko tyytyväinen läheisenne hoitoon kotiin annettavana palveluna vapaapäivienne aikana?”. Omaishoitajat ovat kuitenkin voineet toisaalta arvioida sijaisomaishoitoa, jossa omaishoitoperhe itse järjestää hoitajan kotiin tai toisaalta palvelusetelijärjestelmää, jonka ikääntynyt omaishoitaja on voinut kokea hankalana.

Omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikaisen hoidon kehittäminen jatkuu edelleen. Useissa lyhytaikaishoidon yksiköissä ollaan syksyllä 2019 käynnistämässä omaishoitoperheille suunnattu kuntoutusmenetelmien kehittämisprojekti. Omaishoitajan valinnanvapautta vapaapäivien järjestämistavoissa kehitetään henkilökohtaisen budjetin kokeilun avulla, jos kaupunginvaltuusto antaa kokeilulle luvan. Henkilökohtaisen budjetin avulla omaishoitoperhe voi hankkia hoitajan kotiin myös ilta-aikaan. Nykyisin käytössä olevaa kotiavustajapalvelua on voinut saada myös ilta-aikaan.

Pienituloisilla (kahden hengen talouden bruttotuloraja 3 117 euroa/kk) on oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen liikkumisen tukeen. Asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnin perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät tulorajat voidaan myös ylittää. Taksisetelien käyttö ei ole hankintalain mukaan mahdollista, koska julkiset hankinnat pitää kilpailuttaa niiden arvon ylittäessä 60 000 euroa.

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:llä on asiantuntemusta työssäkäyvien omaishoitajien tarpeista. Yhteistyössä heidän kanssaan kokoamme kaupungin omaishoitoon liittyville internetsivuille tietopaketin työssäkäyville omaishoitajille ja suunnittelemme uusia toimintatapoja myös ikääntyneiden omaishoitoperheiden tukemiseksi.

Arviointikertomuksen kohta 8.4: Ostopalvelujen laatu ja sopimusten hallinta

”Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa järjestää potentiaalisille tuottajille tarvittaessa mahdollisuus tutustua palveluun etukäteen siten, että tuottajat kykenevät tekemään realistisen tarjouksen. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialan tulee kuntalaisille suunnattujen asiakaspalvelujen kilpailutuksissa varmistaa, että sopimuksen seuranta ja järjestetty siten, että tilaaja, tuottaja ja asiakkaat tuntevat laadunvalvontaprosessin.”

Arviointikertomuksessa arvioinnin kohteena olivat vuonna 2014 kilpailutetut lääkeannosjakelupalvelu ja palvelutalojen ruokapalvelut, vuonna 2016 kilpailutetut kotihoidon kauppapalvelu, kotiateriapalvelu ja ateria-automaattipalvelu sekä vuonna 2018 kilpailutettu kouluruokailu.

Laadulliset edellytykset tuottajille esitetään palvelukuvauksissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että ostettujen palveluiden palvelukuvaukset olivat pääsääntöisesti riittäviä, sisältäen runsaasti edellytyksiä tuottajille laadun osoittamiseksi. Toisaalta kertomuksessa todetaan, että ainoastaan ruokapalveluiden osalta palvelukuvaukset olivat niin kattavia, että tilaajalle ja tuottajalle ei muodostunut erilaisia käsityksiä palvelun sisällöstä.

Tilaaja seurasi sopimustuottajan tilaajavastuuvelvoitteita säännöllisesti, ja tuottajavelvoitteiden täyttymistä seurattiin useimmiten hankintatoimessa. Tarkastuslautakunnan mukaan muu valvonta toteutui hyvin, mutta kauppapalveluissa kaupungin kilpailutuksen seurauksena asiakas huolehti itse tilaamisesta ja maksoi palvelusta. Palvelun laadun valvonta oli tällöin pääosin asiakkaalla tai hänen omaisillaan. Kaupungin edustajat kuulivat palvelun ongelmista asiakkailta tai kotihoidon käynnin yhteydessä. Tällöin ongelmaan reagoitiin ja tuottajalta pyydettiin selvitystä tapahtumasta ja odotettiin ongelman korjaamista.

Laatu on pääsääntöisesti vastannut tilaajan odotuksia. Merkittävin laatuun liittyvä ongelma oli vuonna 2014 kilpailutetussa kauppapalvelussa, jossa valittu tuottaja ei vastannut tilaajan odotuksia. Kotihoito kykeni puuttumaan tilanteeseen vasta saatuaan asiakkailta tietoa palvelun toimimattomuudesta. Huolimatta siitä, että kauppapalvelun palvelukuvaus ja laatuvaatimukset olivat kohtalaisen tarkkoja, tuottaja ei vastannut tilaajan palvelukuvaukseen kirjaamia odotuksia.

Edellä todettujen poikkeamien havaitsemisen jälkeen käynnistettiin prosessi tuottajan vaihtamiseksi. Uusi tuottajavalinta korjasi tilanteen, ja kilpailutusten välillä palvelu järjestettiin kotihoidon toimesta ja suorahankinnalla.

Tarkastuslautakunta toteaa, että palveluiden tilaajalla on mahdollisuus puuttua palvelun laadun poikkeamiin. Sopimuksiin on kirjattu noudatettavan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE) ja sitä, että sopimuksen toteutumista seurataan erillisessä työryhmässä.

Havaitut ongelmat kertovat kuitenkin, että huolimatta laatuvaateiden selkeydestä ja markkinakartoituksesta ne eivät aina riitä takaamaan laatua. Vaikka laatu palveluiden ostoissa on yleisesti ottaen hyvä, yhteistyötä potentiaalisten tuottajien kanssa ennen hankintailmoituksen tekemistä tulee lisätä. Yhteistyöhön sisällytetään enemmän mahdollisuuksia tutustua tilatun palvelun sisältöön, laajuuteen ja kaupungin ostamien palveluiden laadun valvonta- ja seurantamekanismeihin.